Wikipedia:Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa

Wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa. Suomenkielistä Wikipediaa käyttää päivittäin tuhansia henkilöitä, ja siihen tehdään keskimäärin lähes 4 800 muokkausta päivässä. Koska muokkausmäärä on näin suuri, on väistämätöntä, että kaikista toimista huolimatta läpi pääsee toisinaan myös virheellistä tietoa, joka voi jäädä artikkeliin pitkäksikin aikaa.

Keskeisin sääntö, jonka avulla virheellistä tietoa torjutaan, on lähteiden vaatiminen kaikelta tiedolta. Varsinkaan suomenkielisen Wikipedian alkuaikoina lähteiden käyttöä ei valvottu samalla tavalla kuin nykyään, joten on tärkeää, että lukija arvioi itse kunkin artikkelin luotettavuuden. Jos jonkin väitteen perässä ei ole lähdettä, lähde on lukijan mielestä epäilyttävä, tieto on kyseenalaistettu tai koko artikkelin laatu on epäilyksen alainen, on suositeltavaa varmistaa tieto jostain muusta lähteestä. Käyttäjän on muistettava teksti- ja lähdekritiikki. Wikipedia ei ole – eikä saa olla – alkuperäinen lähde, vaan kaikki tiedot on hankittu jostain muualta. Tätä kutsutaan Ei uutta tutkimusta -käytännöksi.

Lukijan on syytä huomata, että Wikimedia-säätiö tai Wikipedian käyttäjät eivät vastaa tietojen oikeellisuudesta. On tietojen käyttäjän omalla vastuulla määritellä, kuinka varmaa tietoa tarvitsee. Pienen kavereiden kanssa lyödyn vedon ratkaiseminen ja tutkielman kirjoittaminen poikkeavat luonnollisesti vaatimuksiltaan.

Wikipediassa pyritään reagoimaan lähteiden puuttumiseen, kyseenalaisten lähteiden käyttöön ja muihin tietojen luotettavuuteen ja tarkistettavuuteen liittyviin ongelmiin. Alla oleva taulukko selittää, mitä sivuilla näkyvät varoitukset merkitsevät. Huomaa, että artikkelissa saattaa olla alla mainittuja ongelmia, vaikka artikkeliin ei olisi lisätty mitään niihin viittaavaa varoitusta ja huomautusta. Erityishuomiota tulee kiinnittää käännösartikkeleihin, joissa muun kielisestä Wikipediasta on käännetty artikkelisivu sellaisenaan. Tällöin tietojen luotettavuus ja lähteiden tarkistettavuus voi olla ongelmallista.

Käytetty malline Mallineen ulkonäkö Mallineen merkitys tiedon käyttäjälle
{{lähteetön}} Artikkelissa ei ole lainkaan lähteitä tai vain hyvin vähän. Tietoon kannattaa suhtautua varauksella ja se kannattaa aina varmistaa toisesta lähteestä.
{{viitteetön}} Artikkelissa on mainittu lähteet, mutta yksittäisiä tietoja ei ole viitteistetty. Osa tiedoista on luotettavaa, mutta artikkeliin on saattanut tulla lähteetöntä ja virheellistä tietoa ajan myötä. Tarvittavat tiedot kannattaa tarkistaa muista lähteistä.
{{uutta tutkimusta}} Artikkelia epäillään uudeksi tutkimukseksi. Siihen ei voi luottaa. Tiedot pitää tarkistaa muualta.
{{tarkistettava}} Artikkelin todenperäisyys on osittain tai kokonaan kyseenalaistettu. Artikkelin tietoihin ei voi luottaa ja ne tulee tarkistaa muualta.
{{neutraalius}} Artikkelin tiedot saattavat sinänsä olla oikein, mutta ne voivat antaa yksipuolisen kuvan asiasta ja eri näkemyksistä. Tietoa ei tulisi käyttää ilman tietoa eriävistä väitteistä.
{{ristiriita}} Artikkelissa on tieto, joka on ristiriidassa jonkin toisen artikkelin tiedon kanssa. On syytä ainakin vertailla kahden mainitun artikkelin lähteitä ennen kuin käyttää tietoa.
{{lähde}} lähde? Edeltävälle väitteelle ei ole lähdettä. Tietoon kannattaa suhtautua varauksella ja se kannattaa aina varmistaa toisesta lähteestä.
{{lähde tarkemmin}} lähde tarkemmin? Edeltävälle väitteelle on annettu lähde, mutta se ei ole niin tarkka kuin pitäisi (esim. sivunumero puuttuu). Tieto saattaa olla epäluotettava ja se tulisikin tarkistaa muualta.
{{kenen mukaan}} kenen mukaan? Tietoon ei ole merkitty sen esittäjää, joten tieto saattaa olla vain yhden henkilön mielipide.
{{käännös}}
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Sivu on käännetty vieraskielisestä Wikipedian artikkelista, ja sen lähteitä ei ole merkitty ja/tai tarkastettu.

Hyvät ja suositellut artikkelit muokkaa

Wikipediassa on yhteisön valitsemia hyviä artikkeleita ja suositeltuja artikkeleita. Nämä kaksi laatuluokitusta ovat merkki Wikipedian parhaimmasta sisällöstä. Artikkelien valintaäänestyksen yhteydessä tietojen luotettavuuteen ja lähteiden tarkistettavuuteen on kiinnitetty huomiota – suositelluksi artikkeliksi pääseminen edellyttää myös erillistä vertaisarviointia.

Artikkeli voi menettää äänestyksen myötä statuksensa, jos esimerkiksi laatukriteerit nousevat ajan myötä eikä artikkelin katsota niitä enää nykyisellään täyttävän. On kuitenkin huomioitava, että ne voivat statuksestaankin huolimatta sisältää vanhentunutta tai väärää tietoa (jopa historiallisista aiheista voi käsitys muuttua olennaisesti yhden uuden löydön myötä) tai olla tilapäisesti sotkettuja, joten lähdekritiikistä ei tule kokonaan luopua.