Avaa päävalikko


»Sivuston alkuvuosien löysä ote lähdekritiikkiin teki vuosien mittaisen loven uskottavuuteen.»
(Kokkola-lehti 11.7.2012)

Wikipedian teksti on tietosanakirjan artikkeleiden tekstiä, ei esimerkiksi lehti- tai blogikirjoittelua. Artikkeleilla tulee olla muutakin kuin päiväkohtaista kiinnostavuutta ja niiden tyylin oltava tietosanakirjamaista.

Jos artikkelissa on lähteetöntä tekstiä, se ei ole tietoa vaan väite. Väitteet vaativat perusteluja. Todistuksen taakka on väitteen esittäjällä. Perusteluja varten ovat lähdeviitteet. Ne ovat välttämättömiä, koska Wikipediaa voi muokata kuka tahansa. Poikkeuksia ovat teosten juonikuvaukset ja niihin verrattavat asiat. Erilaiset käyttäjät, käsitykset ja tiedonalat ovat näin tasa-arvoisessa asemassa.

Lähteiden etsiminen lähteettömään artikkeliin on vaikeaa ja usein mahdotonta. Koska Wikipedian alkuaikoina ei kiinnitetty huomiota lähteisiin tarpeeksi, jonkin vanhan artikkelin kirjoittaja on käytännössä voinut keksiä artikkelin sisällön itse. Tällaisilla teksteillä on arvoa vain aiheen avauksena.

Ihanteellista olisi, jos kaikki artikkelit voisivat toimia mallipohjana uusille artikkeleille, koska Wikipedian ohjeet ja käytännöt näyttäytyvät uudelle käyttäjälle monimutkaisina. Jos viitteitä ei ole merkitty kunnolla, uusi käyttäjä ei voi ottaa artikkelista mallia. Artikkeli, jossa on artikkelin kohteen määritelmä, kirjallisuusluettelo ja kohtuullisen pituinen linkkilista, on tässä suhteessa parempi kuin lähteetön pitkä artikkeli. Painetut kirjat ovat edelleen tiedon aittoja. Wikipedia ei ole vielä korvannut ammattitaitoisesti toimitettua, kirjoitettua tai käännettyä tietokirjallisuutta, etenkään suomenkielistä.

Kirjoittajien nimeämättömyyden vuoksi Wikipedian tekstejä voivat vaikuttaa näennäisesti itsessään neutraaleilta. Painetuissa tietosanakirjoissa on nimetty toimittajat. Teosten julkaisijoiden tunteminen antaa ennakkokäsityksen niiden sisältämästä asiantuntemuksesta. Tieteellisellä tiedolla on tekijä, johon voidaan viitata ja jota voidaan arvioida.

Jotkut sanovat, että tieteellisiä teoksia ja tietokirjoja luetaan harvoin kokonaan. Ensin näistä kirjoista luetaan sisällysluettelo ja kirjallisuusluettelo. Lähdeluettelosta voi arvioida, millaisia teoksia on käytetty ja nojaako kirja täten ajantasaiseen tutkimukseen. Wikipediaa selatessa käyttäjä saattaa ohittaa itse leipätekstin ja etsiä juuri lähdeviitteiden linkkejä. Niiden kautta hän voi arvioida itse tekstiä omien tietojensa pohjalta ja löytää hyödyllisiä tiedonlähteitä.

Viitteettömän Wikipedian artikkelin korjaamisessa on ainakin saman verran vaivaa kuin alkuperäisen tekstin kirjoittamisessa. Wikipedian tekstiä kopioidaan jatkuvasti sen ulkopuolelle. Haettaessa tietoa verkosta tämä voi aiheuttaa lähdesilmukan.

Lähteetöntä tietoa voi olla artikkeleissa väliaikaisena. Se on mahdollista, jos teksti voidaan tarpeen vaatiessa palauttaa luotettavaan versioon. Esimerkiksi wikilinkin takaa helposti löytyvät tiedot eivät välttämättä tarvitse viitettä. Viitteetön teksti voi kuitenkin olla altis muokkauksille, joissa alkuperäinen ajatus muutetaan tahattomasti tai tahallaan toisenlaiseksi. Lisäksi elävien henkilöiden artikkelien tulisi olla tiedoiltaan täsmällisiä.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa