Ohje:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit

Itä-Aasiaa käsitteleviä artikkeleita muokattaessa olisi hyvä noudattaa tätä tyyliohjetta yhdenmukaisen esitystyylin saavuttamiseksi. Mikäli se on teknisesti tai muulla tavoin vaikeaa, ei kirjoittajan ole välttämätöntä näitä noudattaa, artikkelit muovautunevat sitten myöhemmin lähemmäs ohjetta. Itä-Aasialla tässä käsitetään lähinnä maita Kiina, Japani, Korea ja Vietnam, kulttuurialueina.

Yleinen tyyliohje koskee luonnollisesti myös Itä-Aasiaa koskettavia artikkeleita.

Mandariinikiina muokkaa

Latinisaatio ja merkkien käyttö muokkaa

Tekstissä esiintyvät kiinankieliset sanat ja nimet tulisi latinisoida ainakin pinyin-järjestelmän mukaan (mandariinikiinan lausumisen mukaisesti). Tämän lisäksi erityisesti vanhemmista teksteistä jollakin muulla latinisaatiojärjestelmällä tutuiksi tulleet nimet olisi hyvä mainita myös tämän järjestelmän (useimmiten Wade-Giles) mukaisesti.

Tavanomaisessa viittauksessa pinyin-lausuminen voidaan kirjoittaa joko toonimerkkien kanssa tai ilman niitä. Kun asia esitellään (ja esitetään myös varsinaiset kirjoitusmerkit), tooni tulisi merkitä mukaan. Paras menettely on merkitä tooni kirjaimen yhteyteen pinyin-järjestelmän mukaisesti, mutta myös tooninumeron kirjoittaminen tavun loppuun on hyväksyttävä menetelmä. Esimerkiksi "nǐ hǎo", mutta myös "ni3 hao3" kelpaa.

Tietyissä tapauksissa useamman tavun kirjoittaminen yhteen pinyin-järjestelmällä tuo mukanaan moniselitteisyyttä. Tällaisissa tapauksissa käytetään erottimena heittomerkkiä, kuten pinyinissä on tapana. Esimerkiksi xian voi olla joko xian tai xi an, joten esim. se kaupunki kirjoitetaan Xi'an. Isojen kirjainten käytön pitäisi jäljitellä suomalaista menettelytapaa – pinyinhän on olemassa vain osoittamaan lausumista, joten siltä kannalta asialla ei ole merkitystä.

Varsinaiset kiinan merkit nimistä tulisi mainita ainoastaan aiheesta kertovassa pääartikkelissa, mikäli sellainen on erikseen olemassa. Esimerkiksi on turha merkitä:

... komentajaksi nimitettiin Yuan Shikai (袁世凱), joka ...

Tällaisessa tapauksessa merkit kuuluvat Yuan Shikaista kertovaan pääartikkeliin, ja tämä viittaus näyttää selkeämmältä näin:

... komentajaksi nimitettiin Yuan Shikai, joka ...

Asiaa esittelevässä artikkelissa merkit tulisi olla esitettynä. Merkit olisi hyvä merkitä sekä perinteisinä että yksinkertaistettuina versioina, mikäli nämä poikkeavat toisistaan. Järjestykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ja se voidaan nähdä poliittisena kannanottona. Uusia manner-Kiinan tai Singaporen asioita käsittelevissä artikkeleissa yksinkertaistetut merkit pitäisi olla ensin, Taiwania, Hong Kongia tai Macaota käsittelevissä perinteiset merkit pitäisi esittää ensin. Muissa tapauksissa järjestys on vapaa. Esimerkki:

Yuan Shikai (perint.: 袁世凱, yksink.: 袁世凯, pinyin: yuán shìkǎi) oli kiinalainen sotilaskomentaja, poliitikko, ...

Henkilöiden nimet muokkaa

Kiinaksi sukunimi kirjoitetaan ensin, etunimi vasta sen jälkeen. Esimerkiksi henkilön nimeltä Mao Zedong etunimi oli Zedong, sukunimi Mao. Joskus länsimaita varten kirjoitetussa tekstissä nimet ovat käännettyinä toisin päin, mutta tämä aiheuttaa vain turhaa sekaannusta. Tästä poikkeuksena myös länsimaisen nimen omaksuneiden henkilöiden nimet tulisi kirjoittaa länsimaisessa järjestyksessä, esim. Michael Chang, Lucy Liu.

Kiinassa ei käytetä välilyöntejä sanojen välillä, jolloin voi olla epäselvää pitäisikö latinalaisin aakkosin kirjoitettuun nimeen laittaa välilyöntejä eri merkkien kuvaavien nimen osien välille. Kiinassa pinyin-latinisaatiota kirjoitettaessa sukunimi erotetaan välilyönnillä, etunimet kirjoitetaan yhteen, esim. Mao Zedong, ei ~~Maozedong~~, ~~Mao Ze Dong~~ eikä ~~Mao Ze-dong~~. Wade-Giles-järjestelmää käytettäessä etunimet erotetaan toisistaan väliviivalla, esim. Mao Tse-tung.

Vakiintuneet paikannimet muokkaa

Jotkut kiinalaiset paikannimet ovat tulleet Suomessa laajalti tunnetuiksi jollakin muulla latinisaatiojärjestelmällä kuin pinyinillä kirjoitettuina ja muun kielen kuin mandariinin pohjalta. Muutamille paikannimille voidaan sanoa aiemmista latinisaatiojärjestelmistä muovautuneen suomalaiset sovinnaisnimet. Tällaisia paikannimiä ovat:

Suomalainen nimi	Mandariiniksi pinyinillä	Yksinkertaistetuin merkein	Perinteisin merkein
Hongkong	Xianggang	香港	香港
Jangtse	Chang Jiang	长江	長江
Kanton	Guangzhou	广州	廣州
Macao	Aomen	澳门	澳門
Peking	Beijing	北京	北京
Tiibet	Xizang	西藏	西藏

Näistä ainakin Hongkong, Macao ja Tiibet tulisi olla näissä asuissaan, muista voidaan tekstissä käyttää kumpaa tahansa asua ja nimien tulisi ohjautua samalle sivulle. Yleisesti lienee suositeltavampaa käyttää näitä sovinnaisnimiä.

Muiden paikannimien aiemmat latinisaatioversiot lienevät pääosin vain sinologien tuntemia, eikä niiden käyttöön nykyisin liene aihetta. Näitä ovat mm. Nanking = Nanjing, Sechuan = Sichuan, Sinkiang = Xinjiang, Jenan = Yan'an, ...

Japani muokkaa

Latinisaatio ja merkkien käyttö muokkaa

Wikipediassa käytetään japanin kielen romanisaatiossa uudistettua Hepburn-järjestelmää. Poikkeuksena ovat suomenkieliseen käyttöön muussa muodossa vakiintuneet muodot, esim. Tokio, sumopaini. Tällaisten sanojen japaninkieliset versiot tulee kuitenkin merkitä artikkelin määrittelyosaan kielimallineella {{k-ja}}. Mallinetta voi käyttää kahdella tavalla: {{k-ja|相撲}} tuottaa jap. 相撲 ja {{k-ja|相撲|sumō}} tuottaa jap. 相撲, sumō.

Latinisaatio-ohjeet:

Pitkä o ja pitkä u kirjoitetaan makroneilla (ō ja ū). Japanilaista tai kiinalaista alkuperää olevissa sanoissa pitkä e kirjoitetaan ei ja pitkä i kirjoitetaan ii.
Vierasta alkuperää olevissa, Japanissa katakanalla kirjoittavissa sanoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan alkuperäistä kirjoitusasua (esim. "Thunderbird (jap. サンダーバード, Sandābādo)", eikä suoraan "Sandābādo"). Muuten makroneita käytetään kaikkien merkillä ー kirjoitettujen pitkien vokaalien merkitsemiseen.
ヤ/ユ/ヨ tulee kirjoittaa ya/yu/yo, ei suomen foneetikan mukaisesti ja/ju/jo, sillä nämä sekoittuisivat tavuihin ジャ/ジュ/ジョ – poikkeuksena vakiintunut termi Jokohama.
Partikkelit は, ヘ ja を kirjoitetaan wa, e ja o.
sokuon-merkin (っ) osoittamat kaksoiskonsonantit kirjoitetaan kahdentamalla merkitty konsonantti (esim. hakkai), poikkeuksena: sh→ssh, ch→tch, ts→tts
ん kirjoitetaan n. Kun merkkiä ん seuraa vokaali tai y, merkitään se heittomerkillä: n’ (esim. han’eri). Ennen labiaalikonsonantteja (m, b, p) ん kirjoitetaan n (esim. Gunma pro Gumma).
は-sarjan äänteet kirjoitetaan h-kirjaimella, poikkeuksena ふ (ha, hi, fu, he, ho)
ら-sarjan äänteet kirjoitetaan r-kirjaimella (ei l-kirjaimella).
し on shi, ei si; ち on chi, ei ti; つ on tsu, ei tu; づ on zu, ei du tai dzu;.
Jos henkilön, yrityksen tai muun tahon nimellä on vakiintunut, käytännöstä poikkeava romanisaatio, tulee sitä käyttää (esim. Devil Hunter Yohko).

Lisäksi on suotavaa, että artikkeleihin tehdään uudelleenohjaus myös termin muille yleisesti käytetyille muodoille, erityisesti makronittomille versioille (esimerkiksi Ai Otsuka ohjaisi sivulle Ai Ōtsuka).

Henkilöiden nimet muokkaa

Japanilaiset nimet tulee pääasiassa esittää muodossa:

Akira Kurosawa (jap. 黒澤明) on japanilainen elokuvaohjaaja, ...

Japaniksi henkilöiden nimet kirjoitetaan sukunimi-etunimi-järjestyksessä. Kuitenkin, japanilaisten, meiji-restauraation jälkeen eläneiden ihmisten nimet kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla yleensä etunimi-sukunimi-järjestyksessä. Tämä voi sekoittaa asioita aika tavalla, joten tietyissä tilanteissa voi olla hyvä merkitä latinisoitu nimi myös japanilaisen kirjoitusasun mukaisessa järjestyksessä ja tarvittaessa jopa erottaa sukunimen ja etunimen kanjit välilyönnillä:

Akira Kurosawa (jap. 黒澤明, Kurosawa Akira) on japanilainen elokuvaohjaaja, ...

Erityisesti mikäli henkilön tunnettu nimi eroaa nimen varsinaisesta latinisaatiosta, tulee myös latinisoitu nimi esittää.

Makroneita ei tule merkitä artikkelien luokkamäärityksiin (esim. Ai Ōtsuka voitaisiin luokitella [[Luokka:Japanilaiset laulajat|Otsuka, Ai]]).

Nimienkin yhteydessä tulee käyttää kielimallinetta {{k-ja}}.

Laivojen nimet muokkaa

Laivojen maru-päätteiset nimet kirjoitetaan yhteen, samoin kuin maru-päätteiset miehen nimet (esim. mangahahmo Sesshōmaru).

Isot ja pienet kirjaimet moniosaisissa erisnimissä muokkaa

Suomenkielisessä Wikipediassa käytettävä Hepburn-romanisaatiojärjestelmä ei tarkenna erikseen pienten ja isojen kirjainten käyttöä. Tämän vuoksi moniosaiset erisnimet kirjoitetaan suomenkielisen käytännön mukaan. Vain nimen ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla, muut pienellä. Jos erisnimeen kuitenkin sisältyy muita erisnimiä niiden ensimmäisen kirjain kirjoitetaan isolla. Henkilönnimet kirjoitetaan aina isolla.

Vakiintuneet nimet ja termit muokkaa

Tässä on lueteltu kaupunkeja, joista kerrottaessa tulee käyttää kunkin suomenkielistä nimeä.

Suomenkielinen nimi	Nimi japaniksi	Hepburn-latinisaatio
Jokohama	横浜	Yokohama
Kioto	京都	Kyōto
Osaka	大阪	Ōsaka
Tokio	東京	Tōkyō

Seuraavassa muita suomen kieleen vakiintuneita japanilaisia sanoja.

Suomenkielinen nimi	Nimi japaniksi	Hepburn-latinisaatio
daimio	大名	daimyō
judo	柔道	jūdō
siitake	椎茸	shiitake
sumo	相撲	sumō

Korea muokkaa

Latinisaatio ja merkkien käyttö muokkaa

Korean suhteen olisi toivottavaa käyttää uudistettua latinisaatiojärjestelmää. Vanhaa McCune-Reischauer-järjestelmää voi myös käyttää, mutta olisi suotavaa että sitä käytettäisiin korkeintaan toissijaisena menetelmänä, eli mainittaisiin ensin uudistetun järjestelmän mukainen sana ja sen jälkeen vanhan tavan mukainen. Koreankieliset versiot tulee merkitä artikkelin määrittelyosaan kielimallineella {{K-ko}} tai {{Ko-hhrm}}.

Kiinalaiset merkitkin (Hanja) olisi hyvä mainita asiaa esiteltäessä, mutta vain Hangeul on varsinaisesti tarpeen. Esimerkki korealaisen aiheen esittelemisestä:

Roh Moo-hyun (Hangeul: 노무현, Hanja: 盧武鉉, uudistettu latinisaatio: No Mu-hyeon, McCune-Reischauer: No Mu-hyŏn) on Etelä-Korean presidentti jne.

Tässä ensin mainittuna nimenä voisi yhtä hyvin (ellei paremmin) olla "Roh Mu-hyeon". Tosin näin tunnettu kirjoitusasu kuin "Roh Moo-hyun", jota käytetään mm. presidentin virallisilla sivuilla, tulisi sivulla ainakin mainita. McCune-Reischauer-latinisaation sen sijaan voi huoletta jättää pois.

Henkilöiden nimet muokkaa

Korealaiset sukunimet eivät ole maan uudistetun latinisaation piirissä, vaan ne kirjoitetaan kuten ennenkin – sillä tavalla kuin kyseinen henkilö haluaa nimensä kirjoitettavan (esim. 박 on yleensä Park, ei Bak). Sen sijaan etunimistä on hyvä käyttää yhtenäistä latinisoitua merkintätapaa, jälleen kuitenkin sillä poikkeuksella, että hyvin tunnetut nimet tulisi mainita siinä asussa missä ne tunnetaan. Ellei henkilön itsensä tiedetä kirjoittavan nimeään muutoin, kirjoitetaan sukunimi erikseen ja etunimen tavut erotetaan toisistaan väliviivalla. Vain ensimmäinen tavu aloitetaan isolla kirjaimella, esim. Choi Min-sik, ei Choi Min-Sik, Choi Min Sik tai Choi Minsik.

Vietnam muokkaa

Vietnamin osalta nimet pitäisi kirjoittaa quốc ngữ -järjestelmän mukaisesti, joskin viittaukset voidaan kirjoittaa myös ilman tooni- ja muita diakriittisiä merkkejä, ja tällaisten (esim. quoc ngu) tulisi osoittaa samalle sivulle. Pääsivulla toonien pitäisi olla merkittynä, minkä lisäksi ainakin historiallisista asioista sinne olisi hyvä saada myös chữ Nôm -versio – tämä voi kuitenkin olla vaivalloista eikä sen esittämistä voida pitää mitenkään oleellisena.