Hepburn-järjestelmä

japanin kieleen suunniteltu romanisaatiojärjestelmä

Hepburn, virallisesti Hebon-shiki (jap. ヘボン式ローマ字, Hebon-shiki rōmaji), on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla.[1][2] Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.

Japanin viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2024, että aikoo selvittää Hepburn-järjestelmän päivittämistä ensimmäistä kertaa 70 vuoteen.[3]

Hepburn-romanisaation piirteet

muokkaa

Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.

Partikkelit

muokkaa
  • Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e.
  • Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa.
  • Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.

Pitkät vokaalit

muokkaa

Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä:

  • pitkät o- ja u-vokaalit merkitään kirjaimen ylle sijoitettavin pituusmerkein (makron, engl. macron) – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū.
  • Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei.
  • Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii.
  • Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään pituusmerkein.

Muunnetussa Hepburnissä:

  • Kaikki pitkät vokaalit merkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo.
  • Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.

n (ん)

muokkaa

Perinteisessä Hepburnissä:

  • n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.

Kaksinkertaiset konsonantit

muokkaa
  • Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena shssh, chtch, tstts.

Hepburn-romanisaatiotaulukot

muokkaa

Hiragana

muokkaa
a i u e o (ya) (yu) (yo)
ka ki ku ke ko きゃ kya きゅ kyu きょ kyo
sa shi su se so しゃ sha しゅ shu しょ sho
ta chi tsu te to ちゃ cha ちゅ chu ちょ cho
na ni nu ne no にゃ nya にゅ nyu にょ nyo
ha hi fu he ho ひゃ hya ひゅ hyu ひょ hyo
ma mi mu me mo みゃ mya みゅ myu みょ myo
ya yu yo
ra ri ru re ro りゃ rya りゅ ryu りょ ryo
わ wa ゐ i ゑ e を wo
n
ga gi gu ge go ぎゃ gya ぎゅ gyu ぎょ gyo
za ji zu ze zo じゃ ja じゅ ju じょ jo
da (ji) (zu) de do ぢゃ (ja) ぢゅ (ju) ぢょ (jo)
ba bi bu be bo びゃ bya びゅ byu びょ byo
pa pi pu pe po ぴゃ pya ぴゅ pyu ぴょ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Katakana

muokkaa
ア a イ i ウ u エ e オ o ヤ ya ユ yu ヨ yo
カ ka キ ki ク ku ケ ke コ ko キャ kya キュ kyu キョ kyo
サ sa シ shi ス su セ se ソ so シャ sha シュ shu ショ sho
タ ta チ chi ツ tsu テ te ト to チャ cha チュ chu チョ cho
ナ na ニ ni ヌ nu ネ ne ノ no ニャ nya ニュ nyu ニョ nyo
ハ ha ヒ hi フ fu ヘ he ホ ho ヒャ hya ヒュ hyu ヒョ hyo
マ ma ミ mi ム mu メ me モ mo ミャ mya ミュ myu ミョ myo
ラ ra リ ri ル ru レ re ロ ro リャ rya リュ ryu リョ ryo
ワ wa ヰ i ヱ e ヲ wo
ン n
ガ ga ギ gi グ gu ゲ ge ゴ go ギャ gya ギュ gyu ギョ gyo
ザ za ジ ji ズ zu ゼ ze ゾ zo ジャ ja ジュ ju ジョ jo
ダ da ヂ (ji) ヅ (zu) デ de ド do ヂャ (ja) ヂュ (ju) ヂョ (jo)
バ ba ビ bi ブ bu ベ be ボ bo ビャ bya ビュ byu ビョ byo
パ pa ピ pi プ pu ペ pe ポ po ピャ pya ピュ pyu ピョ pyo

Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.

Laajennettu katakana

muokkaa

Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia.

イェ ye
ウィ wi ウェ we ウォ wo
ヷ va ヸ vi ヹ ve ヺ vo
ヴァ va ヴィ vi ヴ vu ヴェ ve ヴォ vo
シェ she
ジェ je
チェ che
ティ ti トゥ tu
テュ tyu
ディ di ドゥ du
デュ dyu
ツァ tsa ツェ tse ツォ tso
ファ fa フィ fi フェ fe フォ fo
フュ fyu

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Japanese Romanization University of Hawaii at Manoa. 2005. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
  2. Princeton Alumni Weekly princeton.edu. 18.7.2007. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
  3. Japan to revise official romanization rules for first time in 70 years The Japan Times. 2.3.2024. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hepburn romanization