Metyylifenidaatti

Lääke- ja huumausaine
Metyylifenidaatti
Metyylifenidaatti
Systemaattinen (IUPAC) nimi
Metyyli-2-fenyyli-2-piperidin-2-yyliasetaatti
Tunnisteet
CAS-numero 113-45-1
ATC-koodi N06BA04
PubChem CID 4158
DrugBank DB00422
Kemialliset tiedot
Kaava C14H19NO2 
Moolimassa 233,30 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 224–226 °C
Liukoisuus veteen 1,255 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 11–52 %
Proteiinisitoutuminen 10–33 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 1-3 tuntia
Ekskreetio virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa suun kautta, ihon kautta

Metyylifenidaatti (Suomessa valmistenimillä Concerta, Equasym Retard, Medikinet, Medikinet CR ja Methylphenidate[1]) on psykoaktiivinen aine, jota käytetään eräiden neuropsykiatristen oireyhtymien hoidossa. Sillä on myös väärinkäyttöpotentiaalia, ja on luokiteltu YK:n psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa kielletyksi aineeksi ja luokitellaan siten huumausaineeksi myös Suomessa.

Saksalaisia metyylifenidaattivalmisteita.

Yleistä muokkaa

Metyylifenidaatti on stimulantti sekä DNRI-lääke, joka parantaa vireystilaa ja tarkkaavuutta. Sitä hyödynnetään lääketieteessä paitsi etusijassa tarkkaavuushäiriön hoidossa, mutta myös narkolepsian, huumausaineriippuvuudenlähde? sekä kognitiivisten haasteiden hoidossa. Metyylifenidaatti on kofeiinia voimakkaampi, mutta amfetamiinia heikompi stimulantti. Aikaisemmin metyylifenidaatin sivuvaikutuksia on hyödynnetty myös obeesin hoidossa. [2].

Metyylifenidaatti imeytyy nopeasti ja sen puoliintumisaika on lyhyt, noin 2–3 tuntia. Puoliintumisajassa on kuitenkin huomattavan suuria yksilöllisiä eroja. Voimakkaan ensikierron metabolian vuoksi valmisteen hyötyosuus nieltynä on heikko, kun taas injektoituna tai nuuskattuna vaikutuksen voimakkuus voi olla moninkertainen oraaliseen verrattuna. lähde?

Hieman yli 56 % potilaista sietää metyylifenidaattia lääketieteellisellä annoksella. Amfetamiineja taas sietää lääketieteellisellä annoksella hieman yli 66 % potilaista.[3] Metyylifenidaattia myös väärinkäytetään, jolloin sen haitat ovat pitkälti samankaltaisia kuin amfetamiinia käyttävillä. Väärinkäyttöpotentiaali on poikkeavan välittäjäaineiden toiminnan vuoksi kuitenkin neuropsykiatrista häiriöistä kärsivillä selkeästi neurotyypillisiä ihmisiä heikompi. Metyylifenidaatin vaikutusmekanismi on lähempänä kokaiinia kuin amfetamiinia. Suomessa metyylifenidaatti luokitellaan ATS-lääkkeisiin (ATS = amfetamiinityyppinen stimulantti). Useasti hoitamattomat tarkkaavuushäiriöiset kärsivätkin ennen diagnosointia ensiksi amfetamiiniriippuvuudesta.

Metyylifenidaatti syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1944. Ainetta alettiin kokeilla ihmisillä 1954. Ciba Pharmaceutical Company alkoi markkinoida lääkettä 1957. Metyylifenidaattia käytettiin aluksi mm. masennuksen, kroonisen väsymyksen ja narkolepsian hoitoon.[4]

Vaikutusmekanismi muokkaa

Metyylifenidaatti toimii aivoissa dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjänä. Lisäksi se toimii 5HT1A ja 5HT2B serotoniinireseptoreiden agonistina.lähde?

Toimintatapa tarkkaavaisuushäiriöiden hoidossa muokkaa

Tarkkaavaisuushäiriöiden epäillään johtuvan aivojen dopamiinijärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Koska metyylifenidaatti toimii dopamiinin takaisinoton estäjänä, se estää dopamiinin poistumista synapsista johtaen näin suurempiin dopamiinipitoisuuksiin. Metyylifenidaatti lisää myös dopamiinin vapautumista aivojen otsalohkossa. Nousseet dopamiinipitoisuudet parantavat tarkkaavaisuutta, vireystilaa, aloitekykyä ja keskittymiskykyä.

Käyttö lääketieteessä muokkaa

 
Concerta-pakkaus ja depotkapseleita, jotka vapauttavat metyylifenidaattia elimistöön hitaasti ja tasaisesti.

Tarkkaavuushäiriöt muokkaa

Tarkkaavuushäiriöisten ja hyperaktiivisten lasten käytös rauhoittuu ja koulumenestys usein paranee stimulanttihoidolla.lähde? Vaikutus on sikäli paradoksinen, että stimulanttisesta luonteestaan huolimatta lääke rauhoittaa hyperaktiivisia potilaita. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että ADHD-potilaiden aivojen aktiivisuustaso on tavallista matalampi. Potilaat hakevat automaattisesti (tahtomattaan) stimulaatiota nostaakseen aivojen aktiivisuustasoa. Stimulantit nostavat aivojen aktiivisuustason lähemmäs normaalia.[5] Tarkkaavuushäiriöihin liittyy usein myös motorisia oireita kuten kömpelyyttä. Metyylifenidaatti saattaa lievittää myös näitä oireita.

Narkolepsia muokkaa

Narkolepsia on elimellinen nukahtelusairaus, johon liittyy pakonomaista, kohtauksittaista nukahtelua. Siihen liittyy usein poikkeavaa päiväväsymystä. Sairaudessa REM-univaiheen säätely on häiriintynyt.

Narkolepsian hoidossa voidaan käyttää piristeitä, esimerkiksi metyylifenidaattia.

Aivovammojen jälkitilat muokkaa

Aivovammojen jälkitiloihin voi liittyä väsyneisyyttä sekä aloite- ja keskittymiskyvyttömyyttä. Joissain tällaisissa tapauksissa metyylifenidaatista voi olla huomattavaa apua.

Liikalihavuus muokkaa

Koska stimulantit kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja vähentävät näläntunnetta, niitä on käytetty myös laihdutuslääkkeinä. Suomessa tällaista käytäntöä ei kuitenkaan ole ollut enää vuoden 1997 jälkeen.[6]

Amfetamiiniriippuvuus muokkaa

Suomalaisen tutkimuksen mukaan metyylifenidaatista voi olla apua pahasti amfetamiiniriippuvaisten hoidossa. Metyylifenidaatti vähensi koehenkilöiden amfetamiinikäyttöä.[7]

Haittavaikutukset muokkaa

Metyylifenidaatin käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista tavallisimpia ovat ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, unettomuus ja vatsavaivat. Harvinaisempia ja vakavampia haittavaikutuksia ovat verenpaineen nousu, sydämen tiheälyöntisyys, painajaiset, ihottuma ja maksamyrkytys.[8]

Vastoin yleistä harhaluuloa, stimulanttilääkitys ei voi hidastaa pituuskasvua lapsilla. On kuitenkin todennäköistä, että ADHD-potilaat kasvavat keskimäärin yleistä väestöä hitaammin ja heidän joukossaan on myös enemmän lyhytkasvuisia.[9]

Välillä voi olla tarpeen pitää lääkelomaa metyylifenidaatin käytöstä, jotta lääkkeen jatkuvan käytön tarpeellisuus voidaan selvittää.[8]

Metyylifenidaatin pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa riippuvuutta.[10]

Lähteet muokkaa

  1. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06BA04 Fimea. Viitattu 14.2.2024.
  2. Leppämäki, Sami: Metyylifenidaatti ADHD:n hoidossa aikuisilla. Duodecim: Käypä hoito, 26.1.2017. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.
  3. Thomas E. Brown (2006). Attention Deficit Disorder: The Unfocused Mind in Children and Adults. Yale University Press. pp. 253
  4. Center for Substance Abuse Research. Ritalin. http://www.cesar.umd.edu/cesar/drugs/ritalin.asp (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Maarit Virta, Anita Salakari: ADHD-aikuisen selviytymisopas. Tammi 2012.
  6. 1976 Lääkevalmisteet - Pharmaca Fennica 76: s. 76
  7. Turun Sanomat: Suomalaistutkijat löysivät lievityksen amfetamiiniriippuvuuteen 3.1.2007. Turun Sanomat. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 6.8.2013.
  8. a b Matti O. Huttunen, Tarkkaavuushäiriön lääkehoito. Lääkkeet mielen hoidossa 23.7.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Thomas Spencer MD, Joseph Biederman MD, Timothy Wilens MD: Growth Deficits in Children With Attention Deficit Hyperactivity Disorder: http://pediatrics.aappublications.org/content/102/Supplement_3/501.full.pdf+html
  10. Saksassa "doupataan" työelämän paineissa Ilkka Ahtiainen. Helsingin Sanomat 16.2.2009, B6.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metyylifenidaatti.