Avaa päävalikko

Tratsodoni

kemiallinen yhdiste
Tratsodoni
Tratsodoni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[3-[4-(3-kloorifenyyli)piperatain-1-yyli]propyyli]-[1,2,4]triatsolo[4,3-a]pyridin-3-oni
Tunnisteet
CAS-numero 19794-93-5
ATC-koodi N06AX05
PubChem 5533
DrugBank DB00656
Kemialliset tiedot
Kaava C19H22N5ClO 
Moolimassa 371,864 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 87 °C (189 °F)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 89-95%
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 3-6 tuntia
Ekskreetio Virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen

Tratsodoni on toisen polven tetrasyklinen masennuslääke (TeCA). Se on triatsolopyridiinin johdannainen sekä SARI-lääke (serotonin antagonist re-uptake inhibitor). Tiettävästi ainoa lääkevalmiste Suomessa on kauppanimeltään Azona.[1] Sitä valmistaa Orion-Pharma. Suun kautta otettava lääkekapseli on tiettävästi ainoa tratsodonin annostelutapa.[2]

Monista muista lääkkeistä poiketen sen vaikuttava lääkeaine tratsodoni on jauheena liivatekuorisen kapselin sisällä. Kapselia ei pitäisi purra rikki taikka sulattaa sitä suussa. Kapseli kulkeutuu ruuansulatukseen parhaiten ottamalla lääkkeenoton yhteydessä lasillinen nestettä, esimerkiksi vettä. Greippimehua ei sen kanssa saa käyttää. Lääkekapselien annoskoot ovat: 25, 50 ja 100 milligrammaa.[3]

Lääke kehiteltiin hyvän antidepressiivisen hoitovaikutuksen saamiseksi pienemmin sivuoirein. Erityisesti vanhemmat trisykliset masennuslääkkeet (TCA) ovat tunnettuja kapeasta terapeuttisesta ikkunastaan. Se tarkoittaa sitä, että sektori, jolla lääkettä käytetään on hyvin kapea suhteessa ilmeneviin haittavaikutuksiin, käytettävän lääkeainemäärän kohotessa. Melko läheistä sukua tratsodonille on nefatsodoni, jota sen molekyylirakenne osaksi muistuttaa.[4]

Myös tratsodoni saattaa aiheuttaa antikolinergisiä haittavaikutuksia, niitä pidetään kuitenkin trisyklisten antidepressanttien vastaaviin verrattuna jonkin verran lievempinä. Myöskään yliannostuksen ei pitäisi koitua kohtalokkaaksi yhtä herkästi. Suun kuivuminen ja asentohuimaus sekä verenpaineen lasku (etenkin pystyyn noustessa, tila saattaa tuntua äkillisenä huimauksen tunteena) voivat olla eräitä oireita. Ne yleensä lievittyvät hoidon alkuvaiheen jälkeen.

Lääkkeen muu käyttö masennuksen ohella liittyy uni- ja nukahtamisvaikeuksien hoitamiseen. Kivunhoidossa ei tiettävästi tratsodonia käytetä, kuten trisyklisiä masennuslääkkeitä. Siitä on esiintynyt jossain määrin viitteistöä, että ulkomailla tratsodonilla hoidettaisiin muun muassa fibromyalgiaa ja neuropaattista kipua. Tratsodoni salpaa histamiini-reseptoreita (H1).[5]

Sisällysluettelo

SivuvaikutuksetMuokkaa

Pahoinvointi, ruuansulatushäiriöt, huimaus, sydämen sykkeen alentuminen (bradykardia), suun kuivuminen sekä lähelle näkemisen vaikeutuminen (silmän akkommodaatiokyky heikkenee). Sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden kanssa. Lääke saattaa myös aiheuttaa kivuliasta pitkittynyttä siittimen erektiota, priapismia. Tila on mahdollista aiheutua myös naisille, jolloin puhutaan klitorismista.

Vasta-aiheetMuokkaa

Bradykardiaa poteville on lääkitys tratsodonilla vasta-aiheista. MAO-estäjillä tapahtuvaa lääkitystä (moklobemidi, selegiliini) ei saa samanaikaisesti olla. Turva-aika on 2 viikkoa. Ketiapiinin samanaikaiskäyttö on sekin vasta-aiheista.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Achté & Tamminen, Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.420)
  2. Achté & Tamminen, Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.364)
  3. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.420)
  4. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.364)
  5. Pelkonen & Ruskoaho (toim.): Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, Lääkäriseura Duodecim, 2003
  6. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=18783&
  • Achté & Tamminen, Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.62, 64 & 420)
  • Pelkonen & Ruskoaho (toim.): Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, Lääkäriseura Duodecim, 2003
  • Siimes: SSRI - onnenpilleri vai aikapommi?, Mielikirjat, 2003 (s.80)
  • Oulun omahoito (Luettu 21.11.2010)

Aiheesta muuallaMuokkaa