Mirtatsapiini

kemiallinen yhdiste
Mirtatsapiini
Mirtatsapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-1,2,3,4,10,14b-heksahydro-2-metyylipyratsino[2,1-a]pyrido[2,3-c]bentsatsepiini
Tunnisteet
CAS-numero 61337-67-5
ATC-koodi N06AX11
PubChem CID 4205
DrugBank DB00370
Kemialliset tiedot
Kaava C17H19N3 
Moolimassa 265.36 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 50 %
Proteiinisitoutuminen 85 %
Metabolia Mirtatsapiini metaboloituu maksassa laajasti demetylaation ja hydroksyloinnin kautta, jota seuraa glukuronidikonjugaatio. Sytokromi P450 CYP2D6 ja sytokromi P450 CYP1A2 osallistuvat mirtatsapiinin 8-hydroksimetaboliitin muodostumiseen, ja sytokromi P450 CYP3A4 on vastuussa N-desmetyyli- ja N-oksidimetaboliittien muodostumisesta. Useilla metaboliiteilla on farmakologista vaikutusta, mutta plasmapitoisuudet ovat hyvin alhaiset.[1]
Puoliintumisaika 20–40 tuntia
Ekskreetio 75 % renaalinen
15 % fekaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

B3(AU) C(US)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa oraalinen
sublinguaalinen

Mirtatsapiini on piperatsinoatsepiineihin kuuluva tetrasyklinen masennuslääke (Suomessa valmistenimillä Mirtagav, Mirtamerck, Mirtazapin, Mirtazapine[2]). Mirtatsapiini luokitellaan NaSSA-lääkkeeksi (Noradrenergic and Specific Serotonergic Antidepressant),[3] ja sen vaikutustapa eroaa SSRI- ja trisyklisistä masennuslääkkeistä. Lääkkeen toi markkinoille Organon International vuonna 1996. Mirtatsapiinin alkuperäinen tuotenimi lääkemarkkinoilla on Remeron. Lääkeaine syntyi edelleen kehittelyn seurauksena pyridiinianalogina mianseriinista, joka on käytössä vielä edelleen.[4]

Käyttöaiheet

muokkaa

Mirtatsapiini on tarkoitettu aikuisten masennustilojen hoitoon. Sitä käytetään myös pieninä annoksina pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon.[5][6]

Masennuksen hoidossa vuorokausiannos on yleensä 15–45 mg; aloitusannos on 15 mg tai 30 mg. Mirtatsapiinin vaikutus saattaa alkaa jo 1–2 viikossa.[7]

Vaikutustapa

muokkaa
 
Mirtatsapiiniin perustuvia lääkkeitä.
 
Suomalaisia Mirtazapin Orion 15mg -mirtatsapiinitabletteja.

Mirtatsapiini on mianseriinin lähisukulainen ja rakenteeltaan sen pyridiinianalogi. Vaikutukset solutasolla ovat monimutkaisia, mutta nettotuloksena se lisää noradrenergistä ja serotonergistä neurotransmissiota. Mirtatsapiini salpaa farmakologisissa testeissä postsynaptisia 5-HT2- ja 5-HT3-serotoniinireseptoreita. SSRI-lääkkeille ominaisia hoidon alussa ilmeneviä haittoja, kuten levottomuus- tai ahdistuneisuusoireita ja pahoinvointia on mirtatsapiinilla vähemmän. Myös seksuaaliset haitat ovat vähäisempiä kuin SSRI-lääkkeillä. Mirtatsapiini ei juuri sitoudu alfa-1-adrenergisiin eikä muskariinireseptoreihin. Se ei hoitoannoksilla yleensä vaikuta sydämen tai verenkierron toimintaan. Mirtatsapiini sitoutuu histamiinireseptoreihin, mikä selittää sen sedatiivisen vaikutuksen.[8]

Lääkettä pidetään ns. kaksikanavaisena, koska se vaikuttaa sekä serotonergisesti että adrenergisesti.[9]

Nykytietämyksen mukaan mirtatsapiinin antidepressiivinen vaikutus perustuu presynaptisten Alfa2A-reseptorien salpautumiseen, mikä aktivoi keskushermoston noradnergistä järjestelmää negatiivisen palautteen estyessä. Mirtatsapiini aktivoi myös keskushermoston serotonergista ja dopaminergista järjestelmää, kuitenkaan vaikuttamatta välittäjäaineiden takaisinottoa estämällä, kuten esimerkiksi SSRI-lääkkeet. Myös 5-HT2C-reseptorin salpautumisella saattaa olla rooli mirtatsapiinin antidepressiiviseen tehoon. [10]

5-HT3-serotoniinireseptoreiden salpautumisesta saattaa olla hyötyä potilailla, jotka kärsivät pahoinvoinnista.

Mirtatsapiinin suositeltava annos on unettomuuteen 3,75–7,5 mg, jolla ei ole antidepressiivistä vaikutusta. Yli 15 mg:n annokset saattavat jopa huonontaa yöunta. Masentunut tai ahdistunut potilas voi hyötyä yöksi otetusta pienestä mirtatsapiini-annoksesta liitettynä muuhun masennuslääkkeeseen.[11]

HUS, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto selvittivät tutkimuksessa toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, miten mirtatsapiini vaikuttaa aivojen toimintaan. Tutkijat huomasivat, että mirtatsapiini pystyy vaimentamaan epämiellyttäviin tapahtumiin liittyviä reaktioita aivojen useilla eri alueilla. Lisäksi mirtatsapiini voi tutkimuksen mukaan vahvistaa positiivisia kokemuksia.[12]

Sivuvaikutukset

muokkaa

Takykardia ja asentohypotensio ovat mahdollisia mirtatsapiinin haittavaikutuksia. Yleisiä mirtatsapiinin haittoja ovat myös lisääntynyt ruokahalu ja painonnousu. Yksittäisinä haittavaikutuksina on kuvattu mm. hyperkinesiaa, levottomat jalat -oireyhtymää, hallusinaatioita, huimausta, päänsärkyä ja valkosolukatoa. Mirtatsapiinin äkillisen lopettamisen yhteydessä on kuvattu vieroitusoireita, kuten huimausta, ahdistuneisuutta tai parestesioita. Mirtatsapiini otetaan yleensä yhtenä annoksena iltaisin, johtuen sedatiivisesta vaikutuksesta. Yliannostuksen yhteydessä on kuvattu lähinnä nopeaa pulssia.[13]

Yleiset sivuvaikutukset

muokkaa

Melko harvinaiset sivuvaikutukset

muokkaa

Harvinaiset sivuvaikutukset

muokkaa

Esiintymistiheys tuntematon

muokkaa

Yhteisvaikutukset muihin lääkkeisiin

muokkaa

Lääke saattaa voimistaa muiden samanaikaisesti käytettävien lääkeaineiden vaikutusta. Tämä pätee etenkin sedatiivien sekä anksiolyyttien kohdalla, sillä mirtatsapiini saattaa näiden hoitovaikutuksia voimistaa. MAO-estäjät (lähinnä moklobemidi, selegiliini) ovat ehdottomasti vasta-aiheisia, ns. turva-aikana pidetään kahta viikkoa. Samanaikaisuudesta aiheutuisi vakava serotoniinioireyhtymän vaara, joka voi olla kohtalokasta.[14]

Vieroitusoireet

muokkaa

Mirtatsapiinin ja muiden masennuslääkkeiden käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Tästä syystä käytön asteittainen lopettaminen on suositeltavaa.

Tuotenimet

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/4205#section=Metabolism-Metabolites
  2. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AX11 Fimea.
  3. Masennustilojen hoidossa käytettävät lääkkeet Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 24.8.2024.
  4. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s. 363–364)
  5. Matti O. Huttunen: Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet Duodecim - Terveyskirjasto. 24.9.2017. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 12.9.2020.
  6. Matti O. Huttunen: Pitkäaikaisen unettomuuden lääkehoito 17.10.2005. Duodecimin Terveyskirjasto. Viitattu 13.5.2007.[vanhentunut linkki]
  7. Cochrane database ncbi.nlm.nih.gov.
  8. Masennus - Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet fimea.fi. Arkistoitu 19.7.2018.
  9. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s. 64)
  10. http://biopsychiatry.com/mirtazrecep.html
  11. Unettomuuden lääkehoito, Fimea- arkisto sic.fimea.fi. Arkistoitu 19.7.2018.
  12. Mediuutiset mediuutiset.fi.
  13. Masennuslääkkeet - Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet fimea.fi. Arkistoitu 19.7.2018.
  14. http://www.lääkeinfo.fi/Medicine.aspx?m=9726&i=SCHERING-PLOUGH_REMERON+SOLTAB

Aiheesta muualla

muokkaa