Haloperidoli

kemiallinen yhdiste
Haloperidoli
Haloperidoli
Haloperidoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
4-[4-(4-kloorifenyyli)-4-hydroksi-1-piperidyyli]-
1-(4-fluorifenyyli)-butan-1-oni
Tunnisteet
CAS-numero 52-86-8
ATC-koodi N05AD01
PubChem 3559
DrugBank APRD00538
Kemialliset tiedot
Kaava C21H23NClFO2 
Moolimassa 375.90 (paljas haloperidoli)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus n. 60–70 % (tabletit ja neste)
Metabolia maksan kautta
Puoliintumisaika 12–36 tuntia
Ekskreetio biliaarinen/virtsa
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa suun kautta, lihaspistoksena

Haloperidoli on butyrofenonipohjainen tyypillinen neurolepti, jota käytetään mm. skitsofrenian hoitoon. Haloperidoli on myynnissä Suomessa nimellä Serenase ja ulkomailla esimerkiksi nimellä Haldol sekä Haloperin.

Haldol-injektioliuosta ampullissa
Serenase 1mg -tabletteja

Haloperidolin kehitti Paul Janssen vuonna 1958. McNeil Laboratories sai sille myyntiluvan Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta 12. huhtikuuta 1967. Se kuuluu WHO:n tärkeimmiksi määrittämiin lääkkeisiin.

Kun yksinmyyntioikeus umpeutui, lääkkeen valmistaja muokkasi sen molekyylirakennetta hivenen ja hinnoitteli sen uudestaan. Tutkimuksissa Risperdal ei osoittautunut Haldolia paremmaksi, ja Johnson & Johnson joutui lopulta maksamaan sakkoa noin 6 miljardia dollaria, mutta se oli saanut jo voittoa 30 miljardia dollaria.[1]

KäyttöaiheetMuokkaa

Sitä käytetään muun muassa seuraavien tilojen hoidossa:

Kuten muutkin tyypilliset neuroleptit, haloperidoli sopii paremmin estämään jotain oiretta (psykoosin ns. "positiiviset" oireet kuten hallusinaatiot) kuin korjaamaan jonkin oireen puutetta ("negatiiviset" psykoottiset oireet kuten syrjäänvetäytyminen).

SivuvaikutuksetMuokkaa

Haloperidolin on tutkimuksessa todettu kutistavan aivojen aivojuoviota lääkkeen vaikutuksen kestoaikana. Aivojuovio säätelee liikkumista, minkä vuoksi lääkkeen sivuvaikutuksiin kuuluu liikkeiden kömpelöityminen ja muita motorisia vaikeuksia.[2]

Joissain lähteissä[3] esitetään paradoksaalisesti haloperidolin auttavan, niin kutsuttuihin EPS-oireisiin ja dyskinesioihin. Yleensä neuroleptien aiheuttamiin, Parkinsonin taudin tyylisiin oireisiin käytetään antikolinergeja, kuten biperideenia, joskus mahdollisesti orfenadriinia, lihasrelaksantteja ja muita lääkkeitä.[3]

Muiden antipsykoottisten lääkkeiden tavoin myös haloperidolin pitkäaikaisen käytön on todettu johtavan kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen ja aivovaurioihin.[4]

Haloperidolin käyttö saattaa myös häiritä ihmisen vuorokausirytmiä.[5]

LähteetMuokkaa

  • Lääketietokeskus (Helsinki 2008): Pharmaca Fennica 2008 / ISSN 0355-7472

ViitteetMuokkaa

  1. Hs.fi [vanhentunut linkki]
  2. Jani Kaaro: Tutkimus: Skitsofrenialääke kutistaa aivoja 8.6.2010. Hs.fi. Viitattu 8.6.2010.
  3. a b Therapia Fennica, TF74: s. 715
  4. P. Breggin: Brain disabling treatments in psychiatry, s. 320. Springer Publishing Company, 2007. ISBN 082612934X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 50

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haloperidoli.