Alfametyylidopamiini
Alfametyylidopamiini eli 3,4-dihydroksiamfetamiini on muun muassa ihmisissä ja muissakin eläimissä MDMA:sta (ekstaasista) ja MDA:sta (3,4-metyleenidioksiamfetamiinista) muodostuva aineenvaihduntatuote. Alfametyylidopamiini voi muuntua ihmisissä ja monissa muissa eläimissä asetyylikysteiinin sisältäväksi johdannaiseksi, jonka on todistettu olevan hermostolle myrkyllinen eli neurotoksinen. MDMA:n pistäminen suoraan eläinten aivoihin ei saa aikaan neurotoksisia vaikutuksia, joten sen pääosin maksassa muodostuvien aineenvaihduntatuotteiden, kuten alfametyylidopamiinin, epäillään osallistuvan MDMA:n päihdekäytöstä seuraaviin neurotoksisiin vaikutuksiin.[2] MDMA:n neurotoksisuuden mekanismeja ei ymmärretä täysin. Mekanismeja on kuitenkin useita, eikä alfametyylidopamiinin muodostuminen yksin aiheuta neurotoksisuutta.[3][4]
| Alfametyylidopamiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-(2-Aminopropyyli)bentseeni-1,2-dioli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC(CC1=CC(=C(C=C1)O)O)N |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C9H13NO2 |
| Moolimassa | 167.21 g/mol |
| Sulamispiste | 179-181 °C [1] |
Ihmisillä MDA hajoaa maksassa alfametyylidopamiiniksi ja MDMA hajoaa 3,4-dihydroksimetamfetamiiniksi (HHMA) tai MDA:n kautta alfametyylidopamiiniksi. Kumpikin, HHMA ja alfametyylidopamiini, voi metyloitua metoksiryhmän sisältäviksi tuotteiksi katekoli-O-metyylitransferaasilla (COMT). Vaihtoehtoisesti niiden jompaankumpaan OH-ryhmään voi liittyä glukuronihappo tai sulfaatti, jolloin ne poistuvat virtsaan.[5] Vaihtoehtoisesti HHMA:n tai alfametyylidopamiinin kinonivälituotteen hiileen numero 5 liittyy glutationista peräisin oleva N-asetyylikysteiini. Näiden N-asetyylikysteiinijohdannaisten on osoitettu eläinkokeissa olevan neurotoksisia.[2]
COMT:n kautta metabolisoituneet MDA:n tai MDMA:n aineenvaihduntatuotteet eivät voi muuntua neurotoksisiksi tuotteiksi. Siksi perinnöllisesti heikkotoiminen COMT ihmisissä voi teoriassa lisätä alfametyylidopamiinin ja HHMA:n muodostumista MDMA:sta, jolloin MDMA:n neurotoksiset vaikutukset tehostuvat. Rotissa COMT:n eston on havaittu lisäävän MDMA:n neurotoksisia vaikutuksia.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ https://commonchemistry.cas.org/detail?cas_rn=555-64-6
- ↑ a b c JM Herndon et al: Catechol-O-methyltransferase and 3,4-(±)-methylenedioxymethamphetamine toxicity. Toxicological Sciences, 2014, 139. vsk, nro 1, s. 162173. PubMed:24591155 doi:10.1093/toxsci/kfu035 ISSN 1096-6080 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ D Popova et al: Non-serotonergic neurotoxicity by MDMA (ecstasy) in neurons derived from mouse P19 embryonal carcinoma cells. PLOS ONE, 2016, 27861613. vsk, nro 11, s. e0166750. PubMed:27861613 doi:10.1371/journal.pone.0166750 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ MA Aguilar, MP García-Pardo, AC Parrott: Of mice and men on MDMA: A translational comparison of the neuropsychobiological effects of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (‘Ecstasy’). Brain Research, 2020, 78. vsk, s. 209-241. PubMed:31812710 doi:10.1016/j.brainres.2019.146556 ISSN 0006-8993 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ AE Schwaninger et al: Development and validation of LC-HRMS and GC-NICI-MS methods for stereoselective determination of MDMA and its phase I and II metabolites in human urine. Journal of mass spectrometry, 2011, 46. vsk, nro 7. PubMed:21656610 doi:10.1002/jms.1929 ISSN 1076-5174 Artikkelin verkkoversio.