Klotsapiini

kemiallinen yhdiste
Klotsapiini
Klotsapiini
Klotsapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
8-kloori-11-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-
5H-dibentso[b,e][1,4]diatsepiini
Tunnisteet
CAS-numero 5786-21-0
ATC-koodi N05AH02
PubChem 2818
DrugBank APRD00470
Kemialliset tiedot
Kaava C18H19N4Cl 
Moolimassa 326.823 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 60–70 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 6–26 tuntia
Ekskreetio 80 % metabolisoituu: 30 % biliaarisesti ja 50 % renaalisesti
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

B

Reseptiluokitus

reseptilääke

Antotapa oraalinen

Klotsapiini on uuden eli toisen polven eli epätyypillisiin psykoosilääkkeisiin kuuluva trisyklinen lääkeaine[1], jota myydään Suomessa valmistenimillä Froidir, Leponex ja Clozapine.[2]

Leponex 100 mg -lääkepakkaus

Klotsapiinia käytetään pääasiassa skitsofrenian hoitoon sellaisilla potilailla, joilla muut psykoosilääkkeet eivät tehoa. Klotsapiinia käytetään myös Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden vaihtoehtoisena lääkkeenä vaikeiden käytös-, ajatus- ja tunnehäiriöiden hoitoon, kun muu lääkitys ei tehoa.[3]

Klotsapiini on Suomen neljänneksi käytetyin antipsykoottinen lääke[4]. Suomessa käytetään eniten klotsapiinia maailmassa ja sen käyttö on kasvanut täällä tasaisesti vuodesta 1990. Suomessa oli vuonna 2019 yli 11 000 klotsapiinia käyttävää potilasta.[5]

Klotsapiini salpaa monenlaisia reseptoreita[6] ja on eräs voimakkaimmista tunnetuista muskariinivastaanottajaa salpaavista antikolinergeistä.[7] Klotsapiini vaimentaa myös 5HT-2C-nimisten serotoniinireseptorien toimintaa[8]. Klotsapiinin muita fysiologisia vaikutuksia ei ole kyetty selvittämään kovin tarkkaan. Tiedossa on kuitenkin, että se vaikuttaa hyvin moneen aivojen hermovälittäjäainejärjestelmään ja moneen eri kohtaan aivoissa, minkä vuoksi sillä on monenlaisia haittavaikutuksia. Klotsapiinia ei saa määrätä valmistajan mukaan alle 16-vuotiaille, mutta sitä on määrätty Suomessa silti jopa 10-vuotiaille lapsille. [5]

MetaboliaMuokkaa

Klotsapiinin huippupitoisuus saavutetaan 1-4 tunnissa. Klotsapiinin puoliintumisaika on tyypillisesti noin 12-16 tuntia (vaihteluväli 6-33 tuntia). Klotsapiini metaboloituu maksassa, pääasiassa CYP1A2-entsyymin välityksellä. Myös CYP3A4, CYP2D6 ja CYP2C19 osallistuvat vähäisessä määrin klotsapiinin metaboliaan. Voimakkaasti CYP1A2-entsyymiä estävät lääkkeet kuten fluvoksamiini) saattavat nostaa klotsapiinipitoisuuden jopa 5-10-kertaiseksi. Myös tulehdukset saattavat vaikuttaa elimistön klotsapiinipitoisuuteen[9].

Klotsapiini hajoaa elimistössä norklotsapiiniksi eli desmetyyliklotsapiiniksi. Norklotsapiinin pitoisuus on yleensä samalla tasolla tai matalampi kuin klotsapiinin pitoisuus.[9]

HistoriaMuokkaa

Vuonna 1959 kehitetty ja vuonna 1971 markkinoille tullut klotsapiini on ensimmäinen niin sanottu epätyypillinen eli toisen polven psykoosilääke[10]. Sitä pidettiin hyvänä vaihtoehtona vanhemmille antipsykooteille, koska se aiheuttaa vähemmän Parkinsonin taudin oireita muistuttavia ekstrapyramidaalioireita.[1][11].

Valmistaja veti klotsapiinivalmisteen väliaikaisesti pois markkinoilta vuonna 1975, kun sen huomattiin aiheuttavan jyvässolukatoa, jossa veren valkosolujen määrä laski kriittisen alas ja johti potilaskuolemiin[12]. Suomessa kuoli kahdeksan Leponexia käyttänyttä potilasta heinäkuussa 1975, joista nuorin oli 27-vuotias. Suurin osa kuoli jyvässolukadon aiheuttamiin komplikaatioihin ja lisäksi ainakin yksi leukemiaan. Tammikuussa markkinoille tuotua lääkettä käytti kesäkuussa 2000 ja heinäkuussa jo 3000 potilasta. Kuolemantapaukset sattuivat yleensä parin kuukauden kuluttua lääkkeen aloittamisesta, ja suurin osa kuoli siitä huolimatta, että lääkitys lopetettiin.[13]

Klotsapiini todettiin skitsofrenian hoidossa tehokkaammaksi kuin muut markkinoilla olevat psykoosilääkkeet vuonna 1989. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyi klotsapiinin käytön, mutta ainoastaan niille skitsofreniaa sairastaville, joilla muut lääkkeet eivät ole tehonneet.[7] Klotsapiini palautettiin takaisin markkinoille vuonna 1990[10].

Nykyään sekä FDA että suomalainen Fimea vaativat, että klotsapiinia käyttäviltä potilailta otetaan verikokeita, jotta voidaan seurata lääkkeen vaikutusta veriarvoihin. Näin pyritään ehkäisemään hengenvaaralliset muutokset verenkuvassa.[14][15][16]

Annostelu ja yhteisvaikutuksetMuokkaa

Klotsapiinin vuorokausiannos on yleensä 200-450 miligrammaa. Tämän annoksen ylittäminen lisää haittavaikutuksista etenkin kouristelua.[17]

Klotsapiinitablettien vahvuus on joko 25 tai 100 mg vaikuttavaa ainetta/tabletti.[18] Klotsapiinia oli aiemmin saatavilla myös 25 milligramman lihakseen pistettävänä injektiona[19].

Aivojen klotsapiinipitoisuus on 20 kertaa suurempaa kuin veren seerumissa[8]. Klotsapiini hajoaa yleensä nopeammin miesten ja nuorten ihmisten elimistössä. Tupakointi saattaa alentaa veren klotsapiinipitoisuutta jopa 50 prosenttia, minkä vuoksi tupakoinnin lopettaminen saattaa aiheuttaa esimerkiksi kouristuksia. Suuret määrät kahvia tai muuta kofeiinipitoista ainetta saattavat puolestaan lisätä klotsapiinin veripitoisuuksia.[20]

Masennuslääke fluvoksamiini saattaa jopa kymmenkertaistaa klotsapiinin veripitoisuudet. Monet muut masennuslääkkeet vähentävät jossain määrin klotsapiinin pitoisuuksia.[20]

Epilepsialääke natriumvalproaatti tehostaa klotsapiinin vaikutusta minkä vuoksi sitä käytetään joskus lisäämään klotsapiinin tehoa. Natriumvalproaatin nauttimisen huomattiin vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa kuitenkin kaksinkertaistavan väsymyksestä ja lihomisesta kärsivien klotsapiininkäyttäjien määrän sekä aiheuttavan virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja selkäsärkyä kumpaakin 5 prosentille potilaista. Todelliset prosenttiosuudet olivat todennäköisesti vielä suurempia, koska yli puolet tutkimuksen osanottajista keskeytti kokeen, eikä tutkimusraportissa kerrottu, kuinka monella heistä esiintyi kyseisen lääkeyhdistelmän aiheuttamia haittavaikutuksia. Natriumvalproaatilla ei havaittu olevan myöskään positiivisia hoitovaikutuksia.[21]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Noin kymmenen suomalaispotilasta kuolee vuosittain klotsapiinin aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin. Nämä kuolemat johtuvat useimmiten klotsapiinimyrkytyksestä, joista vain kolmannes klotsapiinimyrkytyksistä johtuu klotsapiinin avulla tehdystä itsemurhasta. Loppujen syyksi kirjataan yleensä "tapaturma" tai "epäselvä kuolema". Noin yksi suomalainen vuodessa kuolee lääkäreiden kirjausten mukaan suoraan normaaliannoksella nautitun klotsapiinin aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Kuolinsyynä on tällöin esimerkiksi immuniteettipuutos, neuroleptisyndrooma, kouristelu, sydämen toiminnan häiriöt, paksusuolen laajentuma, granulosytoosi tai valkosolukato.[5]

Noin joka neljännellä klotsapiinin käyttäjällä esiintyy ummetusta, joka saattaa johtaa hengenvaaralliseen paralyyttiseen suolitukokseen, paksunsuolen laajentumiseen, kuolioon tai suolen puhkeamiseen. Klotsapiinia käyttäviltä potilailta tulee siksi kysyä vatsan toiminnasta joka käyntikerralla.[22].

Klotsapiini heikentää myös immuunijärjestelmää lisäten esimerkiksi riskiä sairastua keuhkokuumeeseen[23]. Klotsapiinin käyttäjillä esiintyykin muiden antipsykoottien käyttäjiä selvästi alhaisempia immunoglobuluiinitasoja ja enemmän antibioottihoitoa vaativia tulehduksia. Heillä on myös tavallista suurempi riksi kuolla keuhkokuumeeseen tai verenmyrkytykseen. Klotsapiinin käyttäjien vasta-aineita ei tästä huolimatta seurata terveydenhuollossa.[24]

Klotsapiinia käyttävillä koronaviruspotilailla on kaksinkertainen riski joutua koronan vuoksi sairaalahoitoon[25]. Klotsapiini lisää myös riskiä kuolla koronaan muun muassa aiheuttamansa syljen liikaerityksen vuoksi, joka lisää puolestaan riskiä sairastua keuhkokuumeen. Klotsapiinin käyttö aiheuttaa myös ylipainoa, heikentää sokeriaineenvaihduntaa ja lisää diabeteksen riskiä, jotka kaikki lisäävät koronakuoleman riskiä. Pfizer-BioNTechin koronarokote saattaa lisäksi nostaa elimistön klotsapiinipitoisuutta lisäten klotsapiinin haittavaikutuksia.[26]

Lähes prosentti potilaista sairastuu jyvässolukatoon eli agranulosytoosiin, jossa elimistöä puolustavien valkosolujen määrä laskee niin matalalle tasolle, että he sairastuvat helposti hengenvaarallisiin infektioihin[27][28]. Potilaan valkosolujen määrää on seurattava tämän vuoksi koko lääkehoidon ajan[29]. Klotsapiini voi aiheuttaa myös neutropeniaa eli neutrofiilisien granulosyyttisolujen määrän vähenemistä, mikä lisää infektioherkkyyttä[30].

Klotsapiini aiheuttaa kouristelua herkemmin kuin muut neuroleptit[31]. Uneliaisuus, huimaus, sydämen tiheälyöntisyys tai lisääntynyt syljeneritys[18], kuten voimakas kuolaaminen ovat klotsapiinin yleisimpiä haittavaikutuksia. Klotsapiinin aiheuttama unentarpeen lisääntyminen saattaa aiheuttaa sen, että potilas nukkuu jopa 16 tuntia vuorokaudessa. Myös lihasnykäykset ja jopa kaatumisia aiheuttavat kouristukset ovat hyvin yleisiä klotsapiinin haittavaikutuksia, mutta niiden saatetaan tästä huolimatta väittää johtuvan esimerkiksi potilaan halusta herättää huomiota tai aiheuttaa häiriötä.[5]

1–10 prosentilla käyttäjistä esiintyy parkinson-oireita (liikkeiden aloittamisen vaikeus ja pakkoliike-oireyhtymä, johon kuuluvat vapina, jäykkyys, epänormaalit liikkeet) sekä äkillistä pyörtymistä, virtsankarkailua tai virtsaamisvaikeutta, vähäisiä poikkeamia maksan toiminnassa, puhehäiriöitä, kuten puheen epäselvyyttä, valkosolujen määrän kasvua, suurta eosinofiilien määrää, painonnousua, näön hämärtymistä, päänsärkyä, levottomuutta ja vaikeutta pysyä liikkumattomana, muutoksia sydänsähkökäyrässä, korkeaa verenpainetta, outoa ja epätodellista oloa asennonmuutoksen jälkeen, pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta, suun kuivumista, väsymystä, kuumetta, lisääntynyttä hikoilua tai lämmönnousua. Käyttäjällä ilmenevä nuha, kuume tai kurkkukipu vaatii verinäytteiden ottamista sen selvittämiseksi, johtuvatko oireet lääkkeestä.[18]

Arvioiden mukaan prosentti tai promille käyttäjistä saattaa saada sivuvaikutuksena änkytystä tai sairastua pahanlaatuiseen neuroleptioireyhtymään eli hengenvaaralliseen myrkytykseen, jonka oireita ovat nopea lämmönnousu ja tajuttomuuteen johtava lihasjäykkyys[18].

Yhdelle 1 000–10 000 käyttäjästä klotsapiinista seuraa äkillinen selittämätön kuolema tai kehittyy äkillinen maksakuolio, maksatulehdus tai -sairaus, haimatulehdus, munuaistulehdus, sydämenpysähdys, sydänlihassairaus, suolitukos (oireina vaikea ummetus, mahakipu ja vatsakouristukset), muu mahakipu tai vatsan turvotus, huonosta verensokeritasapainosta johtuvia seurauksia (esim. happomyrkytys tai siitä johtuva kooma), pakko-oireinen häiriö, keuhkokuumeen tai -tartunnan oireita (hengitysvaikeuksia, kuumetta, yskää ja hengityksen vinkumista), muita hengitysvaikeuksia, verihiutaleiden määrän laskua; tai nousua, joka voi aiheuttaa verisuonitukoksia, tahattomia suun/kielen ja raajojen liikkeitä, ihottumia, korvasylkirauhasen laajentuma (turvotus korvan edessä) tai hyvin korkea veren rasva- tai kolesterolipitoisuus.[18] Klotsapiinihoidon aloittaminen saattaa myös aiheuttaa sydänlihastulehduksen eli myokardiitin, joka ilmaantyy tyypillisesti 14-21 päivin kuluessa. Myös klotsapiinihoidon ja Pfizerin tai Modernan koronarokkotteen yhdistäminen saattaa laukaista myokardiitin[26]. Myös ajatusten ja tunteiden katoaminen, muistihäiriöt, hikoilu, hengästyneisyys ja tajuttomuus kuuluvat mahdollisiin haittavaikutuksiin[5].

Klotsapiinin käyttäjien ja muiden antipsykootteja käyttävien skitsofreeniikkojen somaattisista sairauksista johtuvassa kuolleisuudessa ei ole merkittävää eroa[32].

Klotsapiini voi heikentää keskittymiskykyä sekä kykyä ajaa autoa turvallisesti. Sitä ei ole kuitenkaan määritelty niin sanotuksi PKV-lääkkeeksi eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavaksi ajokykyä mahdollisesti heikentäväksi lääkkeeksi. Klotsapiinia sisältävien lääkkeiden pakkauksessa ei ole siten punaista varoituskolmiota, mutta ajokyvyn arviointi on silti samalla tavalla käyttäjän omalla vastuulla kuin kolmiolääkkeidenkin kohdalla. Klotsapiinia ei saa käyttää yhtä aikaa lääkkeiden kanssa, jotka lamaavat luuytimen toimintaa ja/tai vähentävät elimistön tuottamien verisolujen määrää.[18][33]

LähteetMuokkaa

  • Tuomi, Eero – Alfering, Sirkku – Olli, Marcus: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS/Wsoy, 1977. ISBN 951-0-06936-1.
  • Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6.
  • Lääketeollisuusyhdistys ry. & Lääketuojat ry., Helsinki: 1976 Lääkevalmisteet – Pharmaca Fennica, Rauma, 1976. -isbn-nroa ei ole-

ViitteetMuokkaa

  1. a b Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 180
  2. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05AH02 Fimea.
  3. Lääkeinfo.fi: Leponex (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Pyry Hallamaa: Ketiapiinin käyttö unilääkkeenä – kirjallisuuskatsaus 2020. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150747/Hallamaa_Pyry_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  5. a b c d e Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan yle.fi. Viitattu 6.10.2020.
  6. Shanghai Pudong New Area Mental Health Center, The Affiliated Brain Hospital of Guangzhou Medical University: Disturbance of Plasma Cytokine Parameters in Clozapine-Resistant Treatment-Refractory Schizophrenia (CTRS) and Their Association With Combination Therapy. ClinicalTrials.gov, 1.9.2022, nro NCT03652974. ClinicalTrials.gov. Artikkelin verkkoversio.
  7. a b Serious Gastrointestinal Adverse Effects of Clozapine joulukuu 2009. BC Mental Health & Addiction Services. Arkistoitu 13.2.2011. Viitattu 19.7.2011.
  8. a b Keskushermostolääkkeiden uusia vaikutusmekanismeja www.duodecimlehti.fi. Viitattu 24.11.2022.
  9. a b HUSLAB - Klotsapiini, seerumista huslab.fi. Viitattu 7.12.2022.
  10. a b http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/klotsapiini_kliinikon_silmin Viitattu 18.12.2017.
  11. M. Kurz, M. Hummer, H. Oberbauer, W. W. Fleischhacker: Extrapyramidal side effects of clozapine and haloperidol. Psychopharmacology, 1995-03, 118. vsk, nro 1, s. 52–56. PubMed:7597122. doi:10.1007/BF02245249. ISSN 0033-3158. Artikkelin verkkoversio.
  12. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/klotsapiiniin_liittyvat_valkosoluhaitat_haittavaikutusrekisterissa Viitattu 18.12.2017.
  13. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/ihmelaake_klotsapiinin_haitat_paljastuivat_suomessa Viitattu 18.12.2017.
  14. https://www.clozapineregistry.com/insert.pdf.ashx (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. CLAUDIA WALLIS and JAMES WILLWERTH Monday, Jul. 06, 1992: Awakenings Schizophrenia a New Drug Brings Patients Back to Life – TIME July 6, 1992. Time.com. Arkistoitu syyskuu 19, 2008. Viitattu 9.10.2008.
  16. Ihmelääke klotsapiinin haitat paljastuivat Suomessa – Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 17.2.2019.
  17. Pakkaus seloste: Tietoa käyttäjälle Leponex 25 mg ja 100 mg tabletti. Klotsapiini. http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/8/730058.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. a b c d e f Lääkeinfo.fi – lääkevalmisteiden pakkausselosteet – LEPONEX tabletti 25 mg, 100 mg www.laakeinfo.fi. Viitattu 19.8.2016.
  19. Lääkevalmisteet 1976, Pharmaca Fennica PF76: s. 67 & 945–946
  20. a b Factors influencing Clozapine plasma concentrations. https://www.sahealth.sa.gov.au/wps/wcm/connect/384a6f74-114c-4183-9c7f-28c262a9e5d6/Factors+influencing+Clozapine+plasma+concentrations.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=ROOTWORKSPACE-384a6f74-114c-4183-9c7f-28c262a9e5d6-nwM9FG2
  21. Daniel E. Casey, David G. Daniel, Carol Tamminga, John M. Kane, Tram Tran-Johnson, Patricia Wozniak, Walid Abi-Saab, Jeff Baker, Laura Redden, Nicholas Greco, Mario Saltarelli: Divalproex ER Combined with Olanzapine or Risperidone for Treatment of Acute Exacerbations of Schizophrenia. Neuropsychopharmacology, 2009-04, 34. vsk, nro 5, s. 1330–1338. doi:10.1038/npp.2008.209. ISSN 1740-634X. Artikkelin verkkoversio. en
  22. Terveysportti www.terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2021. Viitattu 6.10.2020.
  23. Riskiryhmien koronarokotusten järjestys - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.3.2021.
  24. Mark Ponsford, Daniel Castle, Tayyeb Tahir, Rebecca Robinson, Wendy Wade, Rachael Steven: Clozapine is associated with secondary antibody deficiency. The British Journal of Psychiatry: The Journal of Mental Science, 27.9.2018, s. 1–7. PubMed:30259827. doi:10.1192/bjp.2018.152. ISSN 1472-1465. Artikkelin verkkoversio.
  25. Vakavalle koronavirustaudille alttiiden rokotusjärjestys - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.12.2021.
  26. a b Clozapine management and safety during COVID-19 - Communities of practice www.health.nsw.gov.au. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  27. Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan yle.fi. Viitattu 6.10.2020.
  28. Kustannus Oy Duodecim: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset Duodecim - Terveyskirjasto. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 27.1.2021.
  29. Klotsapiiniin liittyvät valkosoluhaitat haittavaikutusrekisterissä – Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 19.8.2016.
  30. Victor Mazereel, Kristof Van Assche, Johan Detraux, Marc De Hert: COVID-19 vaccination for people with severe mental illness: why, what, and how?. The Lancet Psychiatry, 3.2.2021, nro 0. PubMed:33548184. doi:10.1016/S2215-0366(20)30564-2. ISSN 2215-0366. Artikkelin verkkoversio. English
  31. Hamza Ayaydın, Şermin Bilgen Ulgar: Control of seizures in a clozapine-treated schizophrenia patient, using valproate: a case report. Psychiatry and Clinical Psychopharmacology, 2.10.2019, 29. vsk, nro 4, s. 529–532. doi:10.1080/24750573.2018.1468640. ISSN 2475-0573. Artikkelin verkkoversio. en
  32. Richard D. Hayes, Johnny Downs, Chin-Kuo Chang, Richard G. Jackson, Hitesh Shetty, Matthew Broadbent: The Effect of Clozapine on Premature Mortality: An Assessment of Clinical Monitoring and Other Potential Confounders. Schizophrenia Bulletin, 2015-5, nro 3, s. 644–655. PubMed:25154620. doi:10.1093/schbul/sbu120. ISSN 0586-7614. Artikkelin verkkoversio.
  33. Psyykenlääkkeet ja liikenne Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa