Klotsapiini

kemiallinen yhdiste
Klotsapiini
Klotsapiini
Klotsapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
8-kloori-11-(4-meyylipiperatsin-1-yyli)-
5H-dibentso[b,e][1,4]diatsepiini
Tunnisteet
CAS-numero 5786-21-0
ATC-koodi N05AH02
PubChem 2818
DrugBank APRD00470
Kemialliset tiedot
Kaava C18H19N4Cl 
Moolimassa 326.823 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 60–70 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 6–26 tuntia
Ekskreetio 80 % metabolisoituu: 30 % biliaarisesti ja 50 % renaalisesti
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

B

Reseptiluokitus

reseptilääke

Antotapa oraalinen

Klotsapiini on epätyypilliseen eli toisen polven psykoosilääkkeisiin kuuluva trisyklinen lääke.[1] Sitä myydään Suomessa valmistenimellä Froidir ja Leponex (Sandoz, sittemmin Novartis).[2]

Leponex 100 mg -lääkepakkaus

Klotsapiinia käytetään pääasiassa skitsofrenian hoitoon sellaisilla potilailla, joilla muut psykoosilääkkeet (mukaan lukien tyypilliset ja muut epätyypilliset) eivät tehoa. Klotsapiinia käytetään myös Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden vaihtoehtoisena lääkkeenä vaikeiden käytös-, ajatus- ja tunnehäiriöiden hoitoon, kun muu lääkitys ei tehoa.[3]

Suomessa käytetään eniten Klotsapiinia maailmassa ja sen käyttö on kasvanut täällä tasaisesti vuodesta 1990. Suomessa oli vuonna 2019 yli 11 000 klotsapiinia käyttävää potilastasia.[4]

Klotsapiinin fysiologisia vaikutuksia ei ole kyetty selvittämään kovin tarkkaan. Tiedossa on kuitenkin, että se vaikuttaa hyvin moneen aivojen hermovälittäjäainejärjestelmään ja moneen eri kohtaan aivoissa, minkä vuoksi sillä on monenlaisia haittavaikutuksia. Klotsapiinia ei saa määrätä valmistajan mukaan alle 16-vuotiaille, mutta sitä on määrätty Suomessa silti jopa 10-vuotiaille lapsille. [4]

HistoriaMuokkaa

Klotsapiini oli ensimmäinen kehitetty epätyypillinen eli toisen polven psykoosilääke, joka tuli markkinoille vuonna 1971. Itse asiassa vaikuttava aine oli kehitetty jo vuonna 1959, eli lähes samaan aikaan kuin esim. klooridiatsepoksidi.[5] Tosin vuonna 1970, oli joissain Euroopan maissa hyväksytty klotiapiini, myöskin trisyklinen ja tuotenimeltä Entumin.[6] Valmistaja kuitenkin veti klotsapiinivalmisteen väliaikaisesti pois markkinoilta vuonna 1975, kun sen huomattiin aiheuttavan jyvässolukatoa, jossa veren valkosolujen määrä laski kriittisen alas ja johti joidenkin potilaiden kuolemaan.[7]

Lääkkeen kehittely oli tapahtunut silmällä pitäen useiden perinteisten psykoosilääkkeiden aiheuttamia ekstrapyramidaalioireita, jotka muistuttavat Parkinsonin taudin oireita. Tarvittiin siis voimakkaasti vaikuttava uusi lääkeaine, jota ei aiheuta voimakkaita ekstrapyramidaalisia sivuoireita.[1]

Vuonna 1989 klotsapiini todettiin skitsofrenian hoidossa tehokkaammaksi kuin muut markkinoilla olevat psykoosilääkkeet. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyi klotsapiinin käytön, mutta ainoastaan skitsofreniaa sairastaville, joilla muut lääkkeet eivät ole tehonneet. Klotsapiini on eräs voimakkaimmista tunnetuista muskariinivastaanottajaa salpaavista antikolinergeistä.[8]

Suomessa kuoli kahdeksan Leponexia käyttänyttä potilasta heinäkuussa 1975, joista nuorin oli vain 27-vuotias. Suurin osa kuoli jyvässolukadon aiheuttamiin komplikaatioihin ja lisäksi ainakin yksi leukemiaan. Tammikuussa markkinoille tuotua lääkettä käytti kesäkuussa 2000 ja heinäkuussa jo 3 000 potilasta. Kuolemantapaukset sattuivat yleensä parin kuukauden kuluttua lääkkeen aloittamisesta, ja suurin osa kuoli siitä huolimatta, että lääkitys lopetettiin.[9]

Lääkeaine palautettiin takaisin käyttöön vuonna 1990.[10]Nykyään sekä FDA että Fimea Suomessa vaativat, että klotsapiinia käyttäviltä potilailta otetaan verikokeita, jotta voidaan seurata lääkkeen vaikutusta veriarvoihin. Näin pyritään ehkäisemään hengenvaaralliset muutokset verenkuvassa.[11][12][13]

AnnosteluMuokkaa

Klotsapiinia annostellaan tablettina suun kautta. Tablettien vahvuus on joko 25 tai 100 mg vaikuttavaa ainetta/tabletti.[2] Aiemmin sitä annosteltiin myös 25 mg injektiona lihakseen.[14]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Noin 25 prosentilla klotsapiinin käyttäjistä esiintyy ummetusta, joka saattaa johtaa hengenvaaralliseen paralyyttiseen suolitukokseen, paksunsuolen laajentumiseen, kuolioon tai suolen puhkeamiseen. Klotsapiinia käyttäviltä potilailta tulee siksi kysyä vatsan toiminnasta joka käyntikerralla.[15]

Uneliaisuus, huimaus, sydämen tiheälyöntisyys tai lisääntynyt syljeneritys[2], kuten voimakas kuolaaminen ovat klotsapiinin yleisimpiä haittavaikutuksia. Klotsapiinin aiheuttama unentarpeen lisääntyminen saattaa aiheuttaa sen, että potilas nukkuu jopa 16 tuntia vuorokaudessa. Myös lihasnykäykset ja jopa kaatumisia aiheuttavat kouristukset ovat hyvin yleisiä klotsapiinin haittavaikutuksia, mutta niiden saatetaan tästä huolimatta väittää johtuvan esimerkiksi potilaan halusta herättää huomiota tai aiheuttaa häiriötä.[4]

1–10 prosentilla käyttäjistä esiintyy parkinson-oireita (liikkeiden aloittamisen vaikeus ja pakkoliike-oireyhtymä, johon kuuluvat vapina, jäykkyys, epänormaalit liikkeet) sekä äkillistä pyörtymistä, virtsankarkailua tai virtsaamisvaikeutta, vähäisiä poikkeamia maksan toiminnassa, puhehäiriöitä, kuten puheen epäselvyyttä, valkosolujen määrän kasvua, suurta eosinofiilien määrää, painonnousua, näön hämärtymistä, päänsärkyä, levottomuutta ja vaikeutta pysyä liikkumattomana, muutoksia sydänsähkökäyrässä, korkeaa verenpainetta, outoa ja epätodellista oloa asennonmuutoksen jälkeen, pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta, suun kuivumista, väsymystä, kuumetta, lisääntynyt hikoilua tai lämmönnousua. Käyttäjällä ilmenevä nuha, kuume tai kurkkukipu vaatii verinäytteiden ottamista sen selvittämiseksi, johtuvatko oireet lääkkeestä.[2]

Lähes prosentti potilaista sairastuu jyvässolukatoon eli agranulosytoosiin, jossa elimistöä puolustavien valkosolujen määrä laskee niin matalalle tasolle, että he voivat sairastua kuolettaviin infektioihin[16]. Potilaan valkosolujen määrää on seurattava tämän vuoksi koko lääkehoidon ajan[17].

Arvioiden mukaan prosentti tai promille käyttäjistä sairastuu änkytykseen tai pahanlaatuiseen neuroleptioireyhtymään eli hengenvaaralliseen myrkytykseen, jonka oireita ovat nopea lämmönnousu ja tajuttomuuteen johtava lihasjäykkyys[2].

Yhdelle 1 000–10 000 käyttäjästä klotsapiinista seuraa äkillinen selittämätön kuolema tai kehittyy äkillinen maksakuolio, maksatulehdus tai -sairaus, haimatulehdus, munuaistulehdus, sydämenpysähdys, sydänlihassairaus, suolitukos (oireina vaikea ummetus, mahakipu ja vatsakouristukset), muu mahakipu tai vatsan turvotus, huonosta verensokeritasapainosta johtuvia seurauksia (esim. happomyrkytys tai siitä johtuva kooma), pakko-oireinen häiriö, keuhkokuumeen tai -tartunnan oireita (hengitysvaikeuksia, kuumetta, yskää ja hengityksen vinkumista), muita hengitysvaikeuksia, verihiutaleiden määrän laskua; tai nousua, joka voi aiheuttaa verisuonitukoksia, tahattomia suun/kielen ja raajojen liikkeitä, ihottumia, korvasylkirauhasen laajentuma (turvotus korvan edessä) tai hyvin korkea veren rasva- tai kolesterolipitoisuus.[2] Myös ajatusten ja tunteiden katoaminen, muistihäiriöt, hikoilu, hengästyneisyys ja tajuttomuus kuuluvat mahdollisiin haittavaikutuksiin[4].

Kymmenen suomalaista kuolee vuosittain klotsapiinin nauttimisen välittömiin vaikutuksiin. Klotsapiinin aiheuttama kuolema johtuu usein yliannostuksesta, ja vuosittain sattuu rekisteritietojen mukaan vain alle yksi lääkinnällisen annostelun aiheuttama kuolemantapaus. Kuolinsyynä on ollut tällöin esimerkiksi immuniteettipuutos, neuroleptisyndrooma, kouristelu, sydämen toiminnan häiriöt tai paksusuolen laajentuma.[4] Klotsapiinin käyttäjien ja muiden antipsykootteja käyttävien skitsofreeniikkojen sairauksista johtuvassa kuolleisuudessa ei ole kuitenkaan merkittävää eroa[18].

Klotsapiini voi heikentää ajo- tai keskittymiskykyä. Se ei ole kolmiolääke, vaan toimintakyvyn arviointi on käyttäjän omalla vastuulla. Klotsapiinia ei saa käyttää yhtä aikaa lääkkeiden kanssa, jotka lamaavat luuytimen toimintaa ja/tai vähentävät elimistön tuottamien verisolujen määrää.[2]

LähteetMuokkaa

  • Tuomi, Eero – Alfering, Sirkku – Olli, Marcus: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS/Wsoy, 1977. ISBN 951-0-06936-1.
  • Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6.
  • Lääketeollisuusyhdistys ry. & Lääketuojat ry., Helsinki: 1976 Lääkevalmisteet – Pharmaca Fennica, Rauma, 1976. -isbn-nroa ei ole-

ViitteetMuokkaa

  1. a b Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 180
  2. a b c d e f g Lääkeinfo.fi – lääkevalmisteiden pakkausselosteet – LEPONEX tabletti 25 mg, 100 mg www.laakeinfo.fi. Viitattu 19.8.2016.
  3. Lääkeinfo.fi: Leponex
  4. a b c d e Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan yle.fi. Viitattu 6.10.2020.
  5. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/klotsapiini_kliinikon_silmin Viitattu 18.12.2017.
  6. 1974 Therapia Fennica, TF-74: s. 651
  7. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/klotsapiiniin_liittyvat_valkosoluhaitat_haittavaikutusrekisterissa Viitattu 18.12.2017.
  8. Serious Gastrointestinal Adverse Effects of Clozapine joulukuu 2009. BC Mental Health & Addiction Services.
  9. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/ihmelaake_klotsapiinin_haitat_paljastuivat_suomessa Viitattu 18.12.2017.
  10. http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/klotsapiini_kliinikon_silmin Viitattu 18.12.2017.
  11. https://www.clozapineregistry.com/insert.pdf.ashx
  12. CLAUDIA WALLIS and JAMES WILLWERTH Monday, Jul. 06, 1992: Awakenings Schizophrenia a New Drug Brings Patients Back to Life – TIME July 6, 1992. Time.com. Viitattu 9.10.2008.
  13. Ihmelääke klotsapiinin haitat paljastuivat Suomessa – Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 17.2.2019.
  14. Lääkevalmisteet 1976, Pharmaca Fennica PF76: s. 67 & 945–946
  15. Terveysportti www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 6.10.2020.
  16. Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan yle.fi. Viitattu 6.10.2020.
  17. Klotsapiiniin liittyvät valkosoluhaitat haittavaikutusrekisterissä – Sic! sic.fimea.fi. Viitattu 19.8.2016.
  18. Richard D. Hayes, Johnny Downs, Chin-Kuo Chang, Richard G. Jackson, Hitesh Shetty, Matthew Broadbent: The Effect of Clozapine on Premature Mortality: An Assessment of Clinical Monitoring and Other Potential Confounders. Schizophrenia Bulletin, 2015-5, nro 3, s. 644–655. PubMed:25154620. doi:10.1093/schbul/sbu120. ISSN 0586-7614. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa