Avaa päävalikko

2C-D

kemiallinen yhdiste

2C-D on psykedeelinen fenetyyliamiini, ja sitä käytetään joskus enteogeenina. Se syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja sen käyttöä ihmisille tutki myöhemmin Alexander Shulgin. Kirjassaan PiHKAL Shulgin listaa annostukseksi 20-60 mg, mutta monet ovat suositelleet suurempaa annosta.[1]

2C-D
2C-D-Chemdraw.png
2C-D-3d-sticks.png
Tunnisteet
CAS-numero 24333-19-5
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C11H17NO2
Moolimassa 195,26 g/mol g/mol

AnnostusMuokkaa

Pienemmillä annoksilla (10 mg tai vähemmän) 2C-D:tä on tutkittu potentiaalisena älylääkkeenä eli nootropiinina. 2C-D:tä otetaan tavallisesti suun kautta, mutta sitä voidaan myös nuuskata. Nuuskaaminen voi aiheuttaa kovaa kipua, mutta tällöin myös annokset ovat 1-15 mg luokkaa.

OminaisuudetMuokkaa

2C-D:stä ei ole olemassa paljoa tietoa, esimerkiksi sen myrkyllisyydestä, koska sitä ei ole laajemmalti tutkittu. Shulginin mukaan 2C-D:n vaikutus kestää tyypillisesti 4-6 tuntia, ja Shulgin itse kuvaili ainetta "farmakologiseksi tofuksi", joka tarkoittaa sitä että sekakäytettäessä sitä muiden aineiden kanssa, sen vaikutus voi olla huomattavasti voimakkaampi; tofu itsessään imee makua itseensä.[1]

Jotkut pitävät 2C-D:tä itsessään varsin epäkiinnostavana, mutta jotkut taas pitävät sitä voimakkaana psykedeelinä.lähde?

Saksalainen Hanscarl Leuner käytti 2C-D:tä psykoterapeuttisiin tutkimuksiin.lähde?

LakiMuokkaa

2C-D on luokiteltu Suomessa kuluttajamarkkinoilta kielletyksi psykoaktiiviseksi aineeksi.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.