Wikipedia

Difenhydramiini

kemiallinen yhdiste

Difenhydramiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-(difenyylimetoksi)-N,N-dimetyylietanamiini
Tunnisteet
CAS-numero 58-73-1
ATC-koodi D04AA32
PubChem CID 3100
DrugBank DB01075
Kemialliset tiedot
Kaava C17H21NO 
Moolimassa 255.355 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 86 % sitoutuminen plasmaproteiiniin
Proteiinisitoutuminen 98–99 %
Metabolia CYP2D6 (80%), 3A4 (10%)
Puoliintumisaika 2.4–9.3 tuntia
Ekskreetio 94 % virtsaan, 6 % ulosteissa
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A(AU) B(US)

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen, intramuskulaarinen, Intravenoosi, paikallinen, peräpuikko

Difenhydramiini on antihistamiini. Sitä on käytetty kahtena eri suolana: difenhydramiinikloridina (Benadryl Yhdysvalloissa, Difedryl, Medidryl ja Auto-tabletit Suomessa)[1] sekä difenhydramiiniteoklaattina (Amosyt, Dramamine). Lääke kehiteltiin ja otettiin käyttöön 1940-luvulla Yhdysvalloissa. Difenhydramiinia on pidetty tehokkaana lääkkeenä allergisiin reaktioihin sekä matkapahoinvointiin eli meritautiin.[2][3][4]

Difenhydramiinihydrokloridiliuosta ampullissa.
Codesan Comp. on Suomessa myytävä difenhydramiinia, kodeiinia ja efedriiniä sisältävä yskänlääke.

Koska difenhydramiini on sedatoiva eli voimakkaasti väsyttävä, on sitä voitu käyttää myös päihdyttäviin tarkoituksiin. Difenhydramiini on luokiteltu PKV-lääkkeeksi eli lh-lääkkeeksi (liikenteessä haitalliseksi).[5] Se on monissa maissa reseptivapaa itsehoitolääke, Yhdysvalloissa sitä myydään suosittuna unilääkeenä ZzzQuil, jota voi ostaa vaikka paikallisesta Walmartista. Siellä sitä pidetään turvallisena ja vähäisen väärinkäyttöpotentiaalin omaavana.[6] Myös Suomessa se oli 1960−1970-luvuilla saatavana käsikauppalääkkeenä.[7]

Vaikutusmekanismi muokkaa

Difenhydramiini on vaikutusmekanismiltaan histamiini H1 -reseptorin antagonisti eli antihistamiini sekä kompetitiivinen[8] muskariinireseptoria salpaava antikolinergi. Antihistamiinivaikutuksensa vuoksi se lievittää histamiinin epätoivottuja vaikutuksia hermostossa; esimerkiksi keuhkoputkien supistuminen kumoutuu. Oksentelua ehkäisevää mekanismia ei tarkkaan tunneta, mutta antikolinerginen vaikutus on todennäköisesti sen taustalla. Muita antihistamiineja voimakkaampi väsyttävyys johtuu antikolinergisestä vaikutuksesta. Difenhydramiini imeytyy nopeasti ja vaikutus alkaa tunnin sisällä annoksen ottamisesta.[9]

Yhdistelmävalmisteet muokkaa

Etodroksitsiinin sekä hydroksitsiinin ohella difenhydramiinia yhdistettiin ainesosana joihinkin unilääkkeisiin. Amosyt Coffein -pahoinvointilääke sisälsi myös kofeiinia vähentämään difenhydramiinin aiheuttamaa uneliaisuutta sekä väsymystä.[3][7]

Useat sedatiivit saattoivat sisältää difenhydramiinia, Pharmaca Fennica 1976:n tietojen pohjalta esitettynä. Näissä niin kutsutuissa yhdistelmävalmisteissa, saattoi toinen vaikuttava lääkeaine olla joko metakvaloni (Isonox, Sovanox, Mandrax) taikka barbituraatti, kuten esimerkiksi pentobarbitaali (Sedanil).

Difenhydramiinia on joissakin yskänlääkkeissä, kuten Suomessa reseptivalmiste Codesan Compissa (katso kuva). Tällöin sen hoitovaikutus ei kuitenkaan ilmeisesti perustunut suoraan H1-reseptorien salpaukseen.[10][11]

Lääkkeen muu käyttö Suomessa reseptilääkkeenä muokkaa

Difenhydramiinilla (Medidryl, jota valmisti Medica-yhtiö Suomessa)[12] voitiin antikolinerginä hoitaa Parkinsonin taudista johtuvaa treemoria eli niin kutsuttua lepovapinaa. Lääkkeen terapeuttinen annostelualue oli tuolloin 75−200 milligrammaa vuorokaudessa.[13] Lähdeteos varoitti myöskin, lääkkeen sivuvaikutuksena tulevasta uneliaisuudesta, sekä mahdollisesta heikentävästä vaikutuksesta liikenteessä ja mekaanisten laitteiden käyttökykyyn nähden. Lääkkeen annostusta saatettiin suurentaa alkuannostuksesta, paremman siedettävyyden aikaansaamista varten.[14]

Lääkkeen saatavuus Suomessa käsikauppalääkkeenä muokkaa

Ruotsalainen Helsingborgissa sijainnut lääketehdas Leo-Fennica valmisti difenhydramiiniteoklaattia myytäväksi apteekeissa niin kutsuttuna käsikauppalääkkeenä. Sitä myytiin nimillä Amosyt sekä Amosyt-Koffein. Aikuisille tarkoitetut tabletit olivat vahvuudeltaan 100 mg, lapsille tarkoitettu mite-valmiste oli 25 mg.[15] Lääkkeestä tuotettiin myös suppoa käytettäväksi silloin, kun oksentelu estäisi lääkkeen oton suun kautta. Suppolääkkeen vahvuus oli 100 mg vaikuttavaa ainetta. Apuaineena käytettiin kaakaorasvaa.[16]

Päihdekäyttö muokkaa

1970-luvulla Amo eli Amot olivat varsin suosittuja päihdeaineena. Pahoinvointilääkkeenä eli antiemeettinä difenhydramiinilla oli vaikutuskykyä, estää myös liiallisesta alkoholin nauttimisesta aiheutuvaa pahoinvointia. Amosyt Koffein sisälsi 50 mg kofeiinia/tabletti. Runsas kofeiini-pitoisten lääkeainetablettien nauttiminen saattoi johtaa psyykkiseen kiihtymystilaan, jossa antihistamiinin tuomaan päihtymykseen liittyi levottomuutta. Jengitermi tälle oli: ”Amot paukkuvat”. Difenhydramiinin yliannosteltu liikakäyttö saattoi jo itsessäänkin aiheuttaa äkillistä kiihtyneisyyttä. Yhdistelmälääkkeen sisältämä kofeiini saattoi tilaa lisätä. Aineen väärinkäytön potentiaali oli hyvin merkittävää.[17]

Sivuvaikutukset muokkaa

Väsytyksen ohella joskus harvinaiset verimuutokset: agranulosytoosi eli jyvässolukato ja hemolyyttinen anemia ja suun limakalvojen kuivuminen. Haitalliset yhteisvaikutukset yhdessä muiden sedatiivien kanssa saattavat voimistua. Samanaikaisesti otetun alkoholin keskushermostoa lamaava vaikutus voimistuu, mistä voi kehittyä vaarallinen tila. Kodin Lääkeoppaan mukaan saattoi ilmetä myös vatsavaivoja sekä lähelle näkemisen vaikeutumista, eli lääke vaikuttaisi tuolloin haitallisesti silmän akkommodaatiokykyyn.[2][3][5][7] Lääke on voinut aiheuttaa etenkin lapsille sydänperäisiä äkkikuolemia.[11]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ 1976 Lääkevalmisteet − Pharmaca Fennica PF76: s. 55
  2. ↑ a b Vartiainen: Lääkeaineoppi, WSOY-SHKS 1960
  3. ↑ a b c Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, WSOY-SHKS 1977
  4. ↑ Bertel von Bonsdorff: Sisätaudit, SHKS 1976
  5. ↑ a b Alibi 6/94
  6. ↑ "Is P&G Preparing to Expand ZzzQuil?". 
  7. ↑ a b c Valitut Palat (Reader's Digest): Kodin Lääkeopas, 1973
  8. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK526010/
  9. ↑ Diphenhydramine (DB01075) DrugBank.
  10. ↑ Codesan Comp (Arkistoitu – Internet Archive) Lääkeopas Terveyskirjasto, Viitattu 18.6.2019.
  11. ↑ a b Yskän lääkehoito Duodecim-lehti 2016;132(5):455-60, Viitattu 18.6.2019.
  12. ↑ Pharmaca Fennica 1976, PF76: s. 82 & 632
  13. ↑ Therapia Fennica, TF74: s.712
  14. ↑ Therapia Fennica, TF74: s. 712 & 714
  15. ↑ Tuomainen, Tuula & Tuomisto, Antero toim.: Suomen leirintäalueet, retkeilymajat, motellit ja moottorimajat 1967: s.10 Hämeenlinna, Kirjapaino Jaarli 1967. Suomen Matkailuliitto, Retkeilyosasto.
  16. ↑ Pharmaca Fennica 1976, PF76: s. 55 & 523
  17. ↑ Hägglund, Tor-Björn & Pylkkänen, Kari. Wsoy taskutieto/tt130, 1976: Nuoret ja huumeet. s. 211

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Difenhydramiini.
Pahoinvointilääkkeet
5-HT3 -serotoniini-ioni
-kanava-antagonisti
CB1-antagonistit
(kannabinoidit)
D2/D3 -antagonistit
H1-antagonisti
(antihistamiinit)
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Difenhydramiini&oldid=21609092”