Avaa päävalikko
Veriplasmaa

Verineste eli veriplasma tai plasma on veren nestemäinen verisoluton osa, joka voidaan verenohentajien ja linkoamisen avulla erottaa koko verestä. Verisolujen (puna- ja valkosolut sekä verihiutaleet) osuus verestä on noin 45 % ja verinesteen osuus noin 55 %.[1]

Verihera puolestaan saadaan erotettua, kun veren annetaan hyytyä ilman verenohentajaa ja jäljelle jäänyt neste lingotaan. Monissa verikokeissa ei ole merkitystä, käytetäänkö koeaineksena veriheraa vai verinestettä.

KoostumusMuokkaa

Verinesteestä 90 prosenttia on vettä.[2] Loput 10 prosenttia koostuu ravinto- ja rakenneaineista (esim. rypälesokeri ja aminohapot), hapesta, hiilidioksidista, kuona-aineista, hormoneista, ioneista (esim. natrium, kalsium ja magnesium) ja verinesteen valkuaisaineet eli plasmaproteiinit.[1]

Merkittävimmät plasmaproteiinit ovat fibrinogeenit, albumiinit, globuliinit ja lipoproteiinit.[1]

  • Fibrinogeeni on tärkeä tekijä veren hyytymisessä. Sitä on verinesteen valkuaisaineista noin 5 %. Fibrinogeeniä ei ole veriherassa, sillä fibrinogeeni saostuu veren hyytyessä.
  • Albumiinit ovat verinesteen runsain valkuaisaineryhmä. Albumiinia on noin 60 % verinesteen valkuaisaineista. Albumiini ylläpitää veren osmoottista painetta ja kuljettaa erilaisia aineita kuten rasvahappoja ja monia hormoneja.
  • Globuliinit osallistuvat veren hyytymiseen, osa taas liuottaa hyytymiä. Immunoglobuliinit ovat sama asia kuin vasta-aineet.

LähteetMuokkaa

  • Nienstedt, Walter; Hänninen, Osmo; Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002. ISBN 951-0-26962-X.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 4 - Ihmisen biologia, s. 64-65. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-27632-7.
  2. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 29. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.