Avaa päävalikko

Syväjärvi (Pälkäne)

järvi Pälkäneellä Pirkanmaalla

Syväjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Säynäjärven kylän lähellä ja Laipanmaan metsäalueen reunalla sijaitseva järvi.[2][1]

Syväjärvi
Sijainti PälkäneView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°23′13″N, 24°32′53″E
Pinnankorkeus 112,2 m [1]
Pinta-ala 18,377 ha [2]
Rantaviiva 2,242 km [2]
Laskujoki oja Vähään Arajärveen [1]
Saaria ei saaria [1]
Järvinumero 35.716.1.022
Syväjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 18,4 hehtaaria ja se on 750 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Se sijaitsee neljän mäen välisessä painaumassa. Itäpuolinen mäki on Toikanmäki, joka kohoaa lähes 50 metriä järven vedenpintaa korkeammalle. Muuta mäet ovat Haukkavuoren Särkikalliot ja etelärannasta kohoavat kaksi kalliolakista ja nimetöntä mäkeä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä ja rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu yhdeksän vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet Säynäjärven kylältä.[2][1][3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 112,2 metriä mpy. Järven on johdettu vain pari metsäojaa. Sen laskuoja lähtee järven länsipäästä. Oja laskee puolen kilometrin päässä Vähään Arajärveen. Reitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Toikanvuori kuului tällaiseen muinaissaareen, jonka ranta alkoi Syväjärveltä ja jatkui Pikku-Kailan ja Kailajärven ohi Isolle Hirvijärvellä. Saari oli kolme kilometriä pitkä ja kaksi leveä, ja siihen kuuluivat Korppivuori, Kylmänkorvenmäki, Vuorenkallio, Haisjärvenmäki, Multivuori ja Toikanvuori. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[4]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Syväjärvi oli autio. Vuoden 1957 peruskartassa sen pohjoisrannalla sijaitsi pieni maatila ja pieni peltotilkku. Vuonna 1977 julkaistussa kartassa peltotilkku oli metsitetty.[5][6][7][8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Karttapaikka: Syväjärvi, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
  3. Karttapaikka: Syväjärvi, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Kukkonen, Marjatta: Raportti Kangasalan karttalehden N:O 2141 maaperäkartoituksesta kesällä 1978 ja 1979, Espoo 1980, Geologinen tutkimuskeskus, viitattu: 20.1.2018
  5. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018) suomi
  6. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  8. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 07 Aitoo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)