Myllyjärvi (Orivesi, Onnistaipale)
Myllyjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Onnistaipaleen kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Myllyjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Venehjoen valuma-alue (35.74) |
Laskujoki | Taipaleenjoki [1] |
Järvinumero | 35.743.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 89,3 m [1] |
Rantaviiva | 6,572 km [2] |
Pinta-ala | 52,637 ha [2] |
Tilavuus | 0,0008 km³ [3] |
Keskisyvyys | 1,5 m [3] |
Suurin syvyys | 6 m [3] |
Valuma-alue | 98,9 km² [3] |
Keskivirtaama | 0,8 m³/s [3] |
Saaria | 1 [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 53 hehtaaria, se on 1,8 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Se sijaitsee viljelyalueen reunalla. Järven keskellä sijaitsee suuri Myllysaari, joka on 550 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja pinta-ala on yli 8,3 hehtaaria. Saari on viljelty ja asuttu. Järven koillispäässä on niemi, jonka kummallekin puolelle jää lyhyet lahdet. Saaren kaakkoispuolella on matalaa, mikä on mahdollistanut pengertien rakentamisen saareen. Pengertiellä alkaa mantereelta heti lyhyellä sillalla. Taipaleenjoen aiheuttamat läpivirtaukset kulkevat pääosin saaren länsipuolelta ohi. Järven rantaviivan pituus on 6,6 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi peltomaata ja metsämaata. Järven lähiympäristössä sijaitsee 12 kiinteää taloutta ja yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Järven etelärantaa seuraa Teiskoon vievä yhdystie 3381, josta haarautuu järven molemmille puolille kylätiet.[2][1][3][4]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Venehjoen valuma-alueella (35.74), jonka Taipaleenjoen alaosan alueeseen (35.743) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 89,3 metriä mpy. Järven läpi virtaa Taipaljoki ja siihen tulee ympäröivistä metsistä ja pelloilta kuivatusojia. Yksi ojista on Jouttioja, joka on Jouttijärven laskuoja, ja toinen on Petäjäoja, joka on Petäjäjärven ja Kalattoman laskuoja. Taipaleenjoki tulee Isosta Naarajärvestä ja Pikkuisesta Naarajärvestä yli kilometrin päästä. Laskujoki on myös Taipaleenjoki, joka laskee alle kolmen kilometrin päässä Nihuanjärveen Kooninjoen suun viereen.[2][1]
Järven läpivirtaukset selviävät virtaamista. Järven keskivirtaama (MQ) on 0,8 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) eli 800 litraa sekunnissa. Ylikeskivirtaama (MHQ) on laskennallisesti noin 5,8 m³/s ja alikeskivirtaama (MNQ) 0,12 m³/s.[3]
Luontoarvoja
muokkaaJärven valuma-alueella on paljon viljelytoimintaa, josta kulkeutuu matalaan järveen paljon ravinteita. Vuosien 1980 ja 1998 välisenä aikana otettujen vesinäytteiden perusteella on järven tila ollut tyydyttävä. Kesäisin, kun veden pinta on alhaalla, on vesi ollut rehevää (kokonaisfosforipitoisuudet 26 mikrogrammaa litrassa vettä eli μg/l), mutta talvella se on ollut vain 13 μg/l. Järven koillispuolella on vesi aina matalaa ja siellä vesi on ollut ylirehevää (fosforipitoisuudet jopa 53–130 μg/l). Vesi on yleensä hieman hapanta, kun sen happamuustaso vaihtelee pH 6,4–6,7. Kylminä talvina on vedenpinnat laskeneet alas ja järven virtaamat hävinneet, ja silloin on vedestä loppunut happi ja järven kalat ovat kuolleet. Järven matalien osien vesikasvillisuutta on toistuvasti niitetty osana järvenhoitoa. Järven tilaa on pyritty hoitamaan rakentamalla sen luusuaan pohjapato, joka nostaa kuivan kauden vedenkorkeutta 10 senttimetriä.[3]
Historiaa
muokkaaVuoden 1957 peruskartassa oli järven ympäristössä nykyistä enemmän peltomaata. Saari oli silloin kokonaan viljelty ja luoteisrannalla oli enemmän peltomaata. Myös yläjuoksulla Myllykylässä oli enemmän peltopalstoja. Myllysaaren lounaiskärjen nimi on Patasaari, vaikka järvellä on vain yksi saari. Tuollainen nimi viittaa järvenlaskuun menneiltä ajoilta ja joka olisi yhdistänyt kaksi saarta toisiinsa. Samanlainen viite on luusuassa oleva rantatörmä, joka sijaitsee kaukana järven nykyrannasta [5]. Dokumentteja järvenlaskusta ei kuitenkaan ole löytynyt. Järvenrannat Hörtsänän puolella kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaihin rakennettuihin ympäristöihin [6].[7][8][9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Myllyjärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ a b c d e f g h Länsi-Suomen ympäristölupavirasto: Pohjapadon rakentaminen Myllyjärven luusuaan, Orivesi (PDF), 10.5.2006, viitattu 21.3.2019
- ↑ Myllyjärvi, Orivesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Pätsi, Urpo: Myllyjärven Myllysaari ja Patasaari (valokuva), 18.5.2014, viitattu 21.3.2019
- ↑ Onnistaipaleen kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.3.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 05 Orivesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 05 Orivesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 05 Orivesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)