Kuohijärvi

järvi Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä ja Pälkäneellä Pirkanmaalla

Kuohijärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitseva järvi.[2][1][3]

Kuohijärvi
Kuohijärvi itärannan Saarostenlahdelta nähtynä Saarostensaaren ja Huhtasaaren suuntaan
Kuohijärvi itärannan Saarostenlahdelta nähtynä Saarostensaaren ja Huhtasaaren suuntaan
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Pälkäne
Koordinaatit 61°13′26″N, 24°53′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kukkian reitin valuma-alue (35.78)
Laskujoki Kuohijoki [1]
Järvinumero 35.782.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 86,7 m [1]
Rantaviiva 115,749 km [2]
Pinta-ala 34,7396 km² [2]
Tilavuus 0,33506794 km³ [2]
Keskisyvyys 9,65 m [2]
Suurin syvyys 33 m [2]
Valuma-alue 592 km² [3]
Saaria 126 [1]
Kartta
Kuohijärvi

Maantietoa muokkaa

 
Kuohijärvi ilmakuvassa maaliskuussa 2022.

Järven pinta-ala on 3 470 hehtaaria eli 34,7 neliökilometriä. Se on 17 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi laajaa järvenselkää, joiden välissä sijaitsee Hietasalon ympäristössä pieni saaristo. Hietasalon pohjoispuolella on kuusi kilometriä pitkä järvenselkä ja sen eteläpuolella toinen lähes yhtä pitkä. Järven itärannasta työntyy etelään yli kaksi kilometriä pitkä Porrasniemi, jonka itäpuolelle jää suojaa kaksi suurehkoa lahtea. Itään työntyvä lahti on Kankkalahti.[2][1]

Järvellä on kartan mukaan 126 saarta. Suurin saari on selvästi Hietasalo, joka sijaitsee keskellä järveä. Sen ympärillä sijaitsee esimerkiksi Aittosaari, Kolusaari, Kaituri, jonka pituus on 750 metriä ja leveys 60 metriä, Kaitturinsaari, jonka pituus on 650 metriä ja leveys edellistä kapeampi, ja idempänä omana saaristonaan sijaitsevat lisäksi Sikosaari, Terrinen, Lehtisaaret, Lehmiö, Huhtasaari, Iso-Vohlio, Vähä-Vohlio, Koskentaustansaari ja Huhtasaari. Järveen tulee etelästä Lammilta alkava harjujakso, joka sukeltaa veteen Kyläniemenä ja syvyyskartan mukaan etenee järvenpohjassa kohti pohjoista. Harjujaksosta kurkistaa pinnan yläpuolelle joitakin saaria, joita ovat Pukaluoto, Kaituri, Atollisaari ja Kaiturinsaari. Järven pohjoispäässä sijaitsee vielä Nurmisaari.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 335 miljoonaa kuutiometriä eli 0,335 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 9,7 metriä ja suurin syvyys on 33 metriä. Etenkin järven eteläosa on syvää järvenosaa, sillä siellä sijaitsee laaja yli 20 metrinen syvänne. Syvänteessä sijaitsee useita yli 30 metriä syviö kohtia, vaikka alueen läpi luikertelee vedenalainen harju. Syvin kohta sijaitsee tuon harjujakson vieressä Pässinniemen ja Evonniemen puolivälissä. Myös Hietasalon pohjoispuolella on yli 20 metriä syviä syvänteitä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 116 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, jonka välissä pilkoittaa harvalukuinen peltomaiden joukko. Asutus on haja-asutusta eikä taajamia reunusta järven rantoja. Alueella olevia kyliä tai kulmakuntia ovat esimerkiksi Kuohijoki, Riihimäki, Kuohijärvi, Porraskoski, Vähä-Evo, Takaperä, Lieso, Pitkälänkulma ja Avuskulma. Maantiet seuraavat lähes joka puolella järven rantoja. Kuohijoella yhdystie 3201 ylittää Kuohijoen ja siellä haarautuu kaakkoon päin yhdystie 3192. Se kulkee Kuohijärven ja Porraskosken kautta ja ylittää viimeksi mainitulla kulmakunnalla Alajoen. Sieltä se jatkaa Vähä-Evon kautta Liesoon, missä siitä haarautuu yhdystie 13937. Se seuraa järven länsirantaa pohjoistakohti ja kulkee matkallaan sinne Avuskulman kautta Riihimäen kulmalle. Siellä se yhtyy taas yhdystiehen 3201.[2][1][4]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueeseen (35.78), jonka Kuohijärven alueeseen (35.782) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 86,7 metriä mpy.[1][3]

Järven vedestä on huomattava osa peräisin kolmelta valuma-alueelta ja järven omalta lähialueelta. Koko Kuohijärven valuma-alueen suuruus on 592 neliökilometriä. Evojoki, joka laskee järven kaakkoisosaan Ekojärven (72 ha) kautta, tuo pinta-alaltaan 118 neliökilometrin laajuisen Ekojärven valuma-alueen (35.787) vedet [5]. Toinen on Nerosjärven alue (35.783), joka laskee Suomenjoen ja Heinäjoen myötä Porraskoskella Nerosjärveen (780 ha) ja siitä vielä Kuohijärven itärantaan. Sen kautta tulee 310 neliökilometrin laajuisen alueen sadanta. Kolmas on Pitkälänojan valuma-alue (35.788), jonka lyhyt laskuoja Pitkälänoja laskee järven länsirantaan Alannen (67 ha) kautta.[1][3]

Kuohijärven alueella on 22 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Kuohijärveen. Niistä huomattavimmat ovat yhteistä laskuojaa myöten länsirantaan laskeva Avusjärvi (142 ha) ja Keskinen Avusjärvi (16 ha), koillisrantaan yhdessä laskevat Kauhajärvi (48 ha) ja Säynäjärvi (42 ha), itärannan Kankkalahteen Saunalammin (11 ha) kautta laskeva Lippahaisenjärvi (13 ha), Iso Ruokojärvi (4 ha), Syväjärvi (6 ha) ja Musta-Kotinen (12 ha), samaan lahteen laskeva Kankkajärvi (7 ha), ja vielä Liesossa järven eteläpäähän laskevat Kaukasenjärvi (13 ha) ja Lamminjärvi (9 ha).[1][3]

Kuohijärven lasku-uoma on kilometrin pituinen Kuohijoki, joka laskee järven pohjoispäästä Kukkian alueella (35.781) sijaitsevaan Kukkiaan.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Kuohijärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.11.2017.
  3. a b c d e Kuohijärvi (35.782.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 1.11.2017.
  4. Kuohijärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Saari, Tatu: Lammin Evojoen ja Ekojärven kuormitusselvitys, 2009, viitattu 2.11.2017

Aiheesta muualla muokkaa

  • Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).
  • Kuohi-Nerosjärven Suojeluyhdistys: Kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 2.11.2017