Avaa päävalikko

Vihasjärvi (järvi)

järvi Orivedellä Pirkanmaalla

Vihasjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Vihasjärven kylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]

Vihasjärvi
Sijainti OrivesiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°32′46″N, 24°36′25″E
Pinnankorkeus 87,9 m [1]
Pinta-ala 6,675 ha [2]
Rantaviiva 1,034 km [2]
Suurin syvyys 9 m [3]
Tilavuus 0.000067 km³ [3]
Valuma-alue 2,46 km² [3]
Laskujoki oja Toisjärveen [1]
Saaria ei saaria [1]
Järvinumero 35.726.1.004
Vihasjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järven ympäristössä on peltomaata, jossa on pieniä metsäisiä saarekkeita. Peltoiset rinteet viettävät järveen päin ja sinne on kulkeutunut aikoinaan paljon ravinteita. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä ja sen ympäristössä sijaitsee kahdeksan maatilaa. Järvi on maanteiden risteysalueella. Siinä kohtaavat yhdystiet 3260, 14021 ja 3252.[2][1][3][4]

VedenlaatuMuokkaa

Järven sijainti peltomaiden keskellä on vaikuttanut järven ekologiseen tilaan suuresti. Sen ravinnetilanne on hälyttävä, sillä se rehevöittää jo Eräjärveäkin. Järvi on suppamaisesti yhdeksän metriä syvä, minkä seurauksena se lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin. Järven pinta-ala on niin pieni, ettei välikausina aina synny täyskiertoa. Silloin alusveden vesimassat jäävät pohjalle eivätkä hapetu normaalisti. Kun järven vesi tutkittiin vuonna 2012, se oli kolmesta metristä alaspäin täysin hapetonta. Vesi haisi lievästi rikkivedyltä, mikä johtuu anaerobisten bakteerien toiminnasta ja kertoo veden hapettomuudesta. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 120 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja alusvedessä se oli 1 000 μg/l. Tästä pitoisuudesta oli 910 μg/l eliöille suoraan käytettävissä olevaa vesiliukoista fosforia. Koska järven pohja oli hapetonta, ovat ravinteet liuenneet veteen todennäköisesti sisäisen kuormituksen vuoksi. Järvi on tulosten perusteella ylirehevöitynyt.[3]

Koska Eräjärven kunnostushankkeessa pohditaan ympäröivien vesistöjen kuormituksen vähentämistä, ovat Vihasjärven ja Toisjärven tilanteet nousseet tärkeysjärjestyksen kärkeen. Vihasjärven tilaa voidaan parantaa, mikäli sen ravinteet pystytään saostamaan takaisin järven pohjaan kemiallisesti. Helppo tapa estää tai vähentää laskuojasta Eräjärveen kulkeutuvien ravinteiden kulku on käyttää laskeutusaltaita ja pohjapatoja ojan alajuoksulla. Patoihin voidaan rakentaa fosforisieppareita estämään ravinteiden kulkua eteenpäin.[3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Uiherlanjoen valuma-alueeseen (35.726) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 87,9 metriä mpy. Järveen on johdettu pelto-oja ja sen laskuoja laskee Toisjärveen, josta vedet jatkavat Vihasojaa myöten Eräjärveen. Toisjärveen johtavan laskuojan korkeusero on nolla metriä.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Wihasjärvi”. Wihasjärven viiden talon kylä sijaitsi järven pohjoisrannalla ja pohjoisesta tuleva tie ohitti järven sen pohjoispuolelta.[5][6][7][8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Karttapaikka: Vihasjärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
  3. a b c d e f Makkonen, Kimmo & al.: Eräjärven kunnostuksen yleissuunnitelma (kirje 30/13), s. 63, Kokemäenjoen vesitön vesiensuojeluyhdistys ry, 2013, Pirkanmaan ELY-keskus
  4. Karttapaikka: Vihasjärvi, Orivesi (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018) suomi
  6. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  8. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)