Aurikkojärvi
Aurikkojärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Leppähampaan ja Pitkäjärven välissä sijaitseva järvi.[2][1]
Aurikkojärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Orivesi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
Laskujoki | Sulkusalmi [1] |
Järvinumero | 35.751.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
Rantaviiva | 5,398 km [2] |
Pinta-ala | 54,446 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 54 hehtaaria ja se on 2,7 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Se sijaitsee kolmen korkean vuoren Raiskionvuoren, Aurikkovuoren ja Sulkuvuoren välisessä painanteessa. Se on metsämaiden ympäröimää, mutta järven länsipäässä rannoille ulottuu peltomaata ja niittyjä. Järvellä on vain kaksi lahtea. Itäpäässä sijaitsee Aurikkolahti ja vastapäätä Kaipaanlahti. Erityisesti Aurikkovuoren rinteet näkyvät järvelle komeina kalliojyrkänteinä, jotka putoavat järveen Aurikkolahteen. Lahden pohjukassa on nuotiopaikka. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 5,4 kilometriä ja rannat ovat länsipäätä lukuun ottamatta kuivaa metsämaastoa. Järven lähiympäristössä on haja-asutuksena vain kolme maatilaa. Rannoille on rakennettu kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet valtatieltä 9 ja yhdystieltä 14224. Järven lasku-uoman Sulkusalmen ylittää Orivesi–Jyväskylä-rautatie, jonka äänet kuuluvat järvelle hyvin.[2][1][3]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Laasojärven alueeseen (35.751) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Järveen on johdettu kaksi metsä- tai pelto-ojaa. Järvi on läpivirtausjärvi, jossa Leppähampaanjoen valuma-alueen vedet kulkevat kokonaisuudessaan järven läpi Laasojärveen. Järven vedenpinta on sama kuin Laasojärvellä ja Koljonselällä, joten järviä voisi kohdella Koljonselän lahtena. Käytännössä niitä pidetään järvinä jo vesialtaiden välisten kapeiden salmien ja niissä tapahtuvan virtauksen vuoksi.[2][1][4]
Vedenlaatu
muokkaaJärven vedenlaatu on riippuvainen yläjuoksulta tulevasta vedenlaadusta. Vesistön varrella on runsaasti peltomaata, mikä vaikuttaa vedenlaatuun. Järvi on kuitenkin syvä ja järven vesipatsas lämpötilakerrostuu voimakkaasti kesäisin ja talvisin. Vesi saattaa vaihtua sään mukaisesti nopeasti tai hitaasti. Veden laskennallinen viipymä järvessä on noin kuukausi. Aurikkojärven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina 1977, 1987, 1988, 1997, 2000 ja 2010. Alla on ilmoitettu suluissa 17.8.2000 saatuja tuloksia [5]. Tutkimusten mukaan vedenväri lievästi ruskeaa (50 mg Pt/l ja rautapitoisuus 308 µg/l) ja runsashumuksista. Veden happamuustaso on normaali (pH 6,9) ja veden puskurikyky (0,13 mmol/l) happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Veden ravinnetaso on lievästi rehevöityneiden järvien tasolla (kokonaisfosforipitoisuus 22 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 400 µg/l) ja veden happitilanne vaihtelee tyydyttävästä hyvään (pintavedessä 8,7 mg/l eli hapen kylläisyysaste 92 %). Järven syvyyden takia alusvedessä lähellä järven pohjaa saattaa toisinaan esiintyä happivajetta, joka kuitenkin häviää täyskierron vaikutuksesta. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.[4]
Historiaa
muokkaaLaasonjärven (katso sieltä) tavoin myös Aurikkojärven vedenpinnan taso oli ennen vuoden 1830 vedenlaskua pari metriä ylempänä kuin nykyään. Aurikkojärven tapauksessa se tarkoitti leveämpää Sulkusalmea, jolloin järvet olivat silmämääräisesti samaa järveä. Aurikkolahti oli tuolloin pitempi ja järven länsipäässä järven ilme oli toisenlainen. Korkeuskäyrien mukaan pari metriä riittäisi levittämään järven Putaalle asti. Myös Oinaslahti oli leveämpi ja todennäköisesti Oinassaaren niemi oli nimensä mukaisesti saarena.
Vuoden 1957 peruskartassa järvellä oli vielä yksi Järvensivu-niminen maatila järven etelärannan jyrkällä rinteellä. Sen pellot olivat metsitettyjä vuoden 1977 karttaan mennessä.[6][7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Aurikkojärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Aurikkojärvi, Orivesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Aurikkojärvi (35.751.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto: Leppähampaankosken ja Putaankosken kalataloudellinen kunnostaminen, Orivesi, 7.4.2009, viitattu 4.11.2018
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 08 Leppähammas. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 08 Leppähammas. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 08 Leppähammas. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
Aiheesta muualla
muokkaa- Syvänen, Väinö: Leppähampaan Nenosen talosta löytyneitä valokuvia 1900-luvun alusta[vanhentunut linkki], joukossa kuvia Aurikkojärveltä.
- Vesi- ja ympäristöhallitus : Vesistökartta Aurikkojärveltä 1900-luvun alku (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pictame: Aurikkojärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Instazu: Aurikkojärvi, Orivesi