Avaa päävalikko

Kuhmajärvi

järvi Kangasalla Pirkanmaalla

Kuhmajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Vedentaustassa ja hieman myös Pajulassa sijaitseva järvi.[2][1]

Kuhmajärvi
Sijainti KangasalaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Pinnankorkeus 100,9 m [1]
Pinta-ala 5,09913 km² [2]
Rantaviiva 18,3598 km [2]
Suurin syvyys 10,76 m [2]
Keskisyvyys 4,46 m [2]
Tilavuus 0,0227316 km³ [2]
Laskujoki Vuoto [1]
Saaria 14 [2]
Järvinumero 35.727.1.002
Kuhmajärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 510 hehtaaria eli 5,1 neliökilometriä ja se on 4,5 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Järvellä on suuri järvenselkä, joka rikkoontuu järven pohjoisosan saaristoon.[2][1]

Siinä on laskettu olevan 14 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 14 hehtaaria, mikä on noin 2,8 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Huhtasaari ja Kotasaari on yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 10 ovat yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia. Kahdesta suurimmasta saaresta voidaan mitata kartasta seuraavat arvot. Huhtasaari on 500 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Sen pinta-ala on yli 8 hehtaaria. Saaressa on vain yksi vapaa-ajan asunto. Kotasaaren pituus on 400 metriä, leveys yli 200 metriä ja sen pinta-ala on yli 4 hehtaaria. Kotasaaressa on viisi vapaa-ajan asuntoa. Muita järven nimettyjä saaria ovat pohjoisesta lukien Pirttisaari, Taikasaari, Kolarinsaari ja Omenasaari, sekä järven eteläpäässä Talaskari ja Särkänsaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 23 miljoonaa kuutiometriä eli 0,023 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,5 metriä ja suurin syvyys on 10,8 metriä. Luotauksen perusteella järvi on melko tasapohjainen ja loivarantainen. Samaa koskee syvännettäkin, joka sijaitsee järvenselän syvimmän alueen keskellä.[2][1]

Sen rantaviivan pituus on 18,4 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, vaikka järven pohjoisrannassa maatilan pellot ulottuvat rantaan asti. Maatila ja Kotasaaren luona oleva talo ovat järven ainoat kiinteät asutukset, mutta rannoille on lisäksi rakennettu lähes 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet seututieltä 325 tai Pohjalla siitä haarautuvalta yhdystieltä 3253. Järven eteläpäässä Paskoniemessä on yleinen uimaranta, nuotiopaikka ja venevalkama [3].[2][1][4]

VedenlaatuMuokkaa

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1988, 2002, 2006 ja 2008. Johtuen järven valuma-alueen pienuudesta, on veden vaihtuvuus järvessä hidasta. Vesi vaihtuu laskennallisesti kerran viidessä vuodessa. Valuma-alueella on metsämaata, loma-asutusta ja vähäinen määrä peltomaata. Vesi on valuma-alueen peruslaadun vuoksi kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Veden happamuustaso on normaalilla suomalaisella tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Järvi on ekologialtaan karu metsäjärvi, jonka fosforipitoisuudet ja typpipitoisuudet metsäjärvien hyvää tai erinomaista tasoa. Järvi sopii virkistyskäyttöön erinomaisesti.[5]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Kuhmajärvenojan valuma-alueeseen (35.727) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 100,9 metriä mpy. Järveen on johdettu toistakymmentä metsäojaa, joista jotkin tuovat myös peltojen kuivatusvesiä järveen. Järven laskuoja Vuoto lähtee järven eteläpäässä Paskoniemen lahdesta ja se laskee Tervaniemenlahteen virrattuaan Pohjan peltojen läpi. Tervaniemenlahti laskee vuorostaan Längelmäveden Enonselän Aittolahteen.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Kuhmojärvi” ja sen rannat olivat muuten autiot, mutta pohjoispäässä sijaitsi yksinäinen Katajajärven torppa. Laskuojaan on merkitty kaksi vesimyllyä.[6]

Vuoden 1957 peruskartassa viljeltyjä peltoja oli nykyistä enemmän. Kotasaaressa oli peltopalsta ja sen vastarannalla sijaitsi maatila. Peltoja viljeltiin myös lounaisrannan tuntumassa. Järven viljelytilanne säilyi samana vuoden 1977 kartan julkaisuun asti, jossa oli jo paljon vapaa-ajan asuntoja. Myös Paskoniemellä on nyt toimintaa. Seuraavassa vuoden 1987 kartassa Kotasaaren pellot on annettu metsittyä ja sinne on rakennettu lisää vapaa-ajan asuntoja.[7][8][9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Karttapaikka: Kuhmajärvi, Kangasala (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
  3. Hinnerichsen, Miia: Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläosayleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys, Knagasala, 2016, viitattu 4.3.2018
  4. Karttapaikka: Kuhmajärvi, Kangasala (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys: Kuhamjärvi, 23.09.2011, viitattu 3.11.2018
  6. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017) suomi
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
  8. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
  9. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2141 12 Kuhmalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)