Avaa päävalikko

Kailajärvi (Pälkäne)

järvi Pälkäneellä Pirkanmaalla

Kailajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.[2][1]

Kailajärvi
Sijainti PälkäneView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°24′00″N, 24°34′30″E
Pinnankorkeus 126,5 m [1]
Pinta-ala 3,531 ha [2]
Rantaviiva 1,093 km [2]
Laskujoki oja Pikku-Kailaan [1]
Saaria ei saaria [1]
Järvinumero 35.716.1.030
Kailajärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 3,5 hehtaaria ja se on 500 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen jyrkät itärannat viettävät järveen, mutta länsirannat ovat alavaa maata. Se on muodostunut samalla tavalla kuin muutkin lähialueen pikkujärvet Ahvenainen, Musta-Sorsamo, Pikku-Sorsamo, Iso-Sorsamo, Kailajärvi, Pikku-Kaila, Masolammi ja Haisjärvi.[3] Kailajärveä reunustaa sama mäkialue kuin Pikku-Kailaa ja Syväjärveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat suota.[2][1][4]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 126,5 metriä mpy. Siihen ei ole johdettu ojia ja sen kaakkoon virtaava laskuoja laskee 350 metrin päässä Pikku-Kailaan. Vesireitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Järven itärannat kuuluivat tällaiseen muinaissaareen, jonka ranta alkoi Syväjärveltä ja jatkui Pikku-Kailan ja Kailajärven ohi Isolle Hirvijärvellä. Saari oli kolme kilometriä pitkä ja kaksi leveä, ja siihen kuuluivat Korppivuori, Kylmänkorvenmäki, Vuorenkallio, Haisjärvenmäki, Multivuori ja Toikanvuori. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Karttapaikka: Kailajärvi, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
  3. a b Kukkonen, Marjatta: Raportti Kangasalan karttalehden N:O 2141 maaperäkartoituksesta kesällä 1978 ja 1979, Espoo 1980, Geologinen tutkimuskeskus, viitattu: 20.1.2018
  4. Karttapaikka: Kailajärvi, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.