Iso Hirvijärvi (Pälkäne)

järvi Pälkäneellä Pirkanmaalla

Iso Hirvijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitseva järvi, joka sijaitsee Laipanmaan metsäalueella.[2][1]

Iso Hirvijärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Pälkäne
Koordinaatit 61°24′22″N, 24°36′02″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71)
Laskujoki oja Vähään Hirvijärveen [1]
Järvinumero 35.716.1.019
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 118,8 m [1]
Rantaviiva 6,138 km [2]
Pinta-ala 46,422 ha [2]
Saaria 2 [1]
Kartta
Iso Hirvijärvi

Maantietoa

muokkaa

Järven pinta-ala on 46 hehtaaria ja se on 2,2 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on suurimmaksi osaksi liuskeista kiveä. Siihen on syntynyt jääkauden aikana mannerjäätikön kalliomurroksiin kuluttamia pitkiä ja syviäkin laaksoja, joiden suunta on luoteesta kaakkoon. Eräs tällainen näkyy maastossa kaakossa Läyliän järvestä alkavana ja luoteessa Keljonjärveen päättyvänä murroslinjana. Tähän laaksoon on muodostunut Iso Hirvijärvi, Vähä Hirvijärvi, Vasajärvi, Iso Saarijärvi, Iso Kaakkojärvi, Holtanoja ja sedimenttien peittämänä Keljonjärvi[3]. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Sen rantaviivan pituus on 6,1 kilometriä.[2][1][4]

Vesistösuhteet

muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118,8 metriä mpy. Reitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]

Luontoarvoja

muokkaa

Järvi kuuluu Laipanmaan retkeilyreitistöön. Sen itäpään etelärannalla Korpivuoren pohjoisrinteessä sijaitsee hirvenmetsästyksessä käytetty jyrkänne, josta hirvet ajettiin alas järveen. Saman lahden itäpäässä sijaitsee retkireitistön opastaulu. Järven länsipäässä Maijanlahdella sijaitsee entinen Hirvijärven kylä, jonka rakennuskanta on säilytetty hyvässä kunnossa.[5]

Historiaa

muokkaa

Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Järven etelärannat kuuluivat tällaiseen muinaissaareen, jonka ranta alkoi Syväjärveltä ja jatkui Pikku-Kailan ja Kailajärven ohi Isolle Hirvijärvellä. Saari oli kolme kilometriä pitkä ja kaksi leveä, ja siihen kuuluivat Korppivuori, Kylmänkorvenmäki, Vuorenkallio, Haisjärvenmäki, Multivuori ja Toikanvuori. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[6]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Iso Hirvijärvi, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
  3. Kukkonen, M. & Sten, C-G.: Maaperäkartan 2141 08 selitys, Geologinen tutkimuskeskus, 1990, viitattu 19.1.2018
  4. Iso Hirvijärvi, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Kangasalan kaupunki: Laipanmaan-Sappeen retkireitistö[vanhentunut linkki], viitattu 16.1.2018
  6. Kukkonen, Marjatta: Raportti Kangasalan karttalehden N:O 2141 maaperäkartoituksesta kesällä 1978 ja 1979, Espoo 1980, Geologinen tutkimuskeskus, viitattu: 20.1.2018