Hangaslahti (Kangasala, Sahalahti)

järvi Kangasalla Pirkanmaalla

Hangaslahti [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Sahalahden taajaman lähellä sijaitseva lampi.[2][1]

Hangaslahti
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta KangasalaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°28′23″N, 24°17′38″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Myllyoja [1]
Järvinumero 35.729.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 84,6 m [1]
Rantaviiva 0,965 km [2]
Pinta-ala 2,765 ha [2]
Saaria ei saaria [1]
Hangaslahti

MaantietoaMuokkaa

Lammen pinta-ala on 2,8 hehtaaria ja se on 400 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se sijaitsee Kirkkojärven ja Längelmäveden välissä ja se on Myllyojan läpivirtausjärvi. Kummallakin puolella lampea on pienet mäet. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja sen rannat ovat autiot. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä ja sen rannat ovat ruovikkoiset ja koillispuolelta peltojen reunustamat. Sen lähialueella sijaitsee kaksi maatilaa. Lammelle tulee vain peltotie.[2][1][3]

VesistösuhteetMuokkaa

Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Myllyojan valuma-alueeseen (35.729) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 84,6 metriä mpy. Se on sama korkeus kuin on Kirkkojärvellä ja Längelmävedelläkin. Lampeen laskee pohjoisesta Perälahden lampi. Hangaslahden lasku-uoma on Myllyoja, joka virtaa sen läpi ja laskee Längelmäveden Isoniemenselälle.[2][1]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa on Längelmäveden tilanne piirretty huomattavasti korkeammalla vedenpinnan korkeudella kuin nykyään. Myllyojan valuma-alueen suistoalue oli täysin erilainen kuin nykyään. Nykyään erilliset järvet Perälahti, Iso-Jauksa ja Hangaslahti olivat samaa salmea tai järven osaa Kirkkojärven ja Längelmäveden välissä. Silloin oli vielä olemassa näiden koillispuolella Mertajärvi, joka on järvenlaskun jälkeen voitu menestyksekkäästi kuivata peltomaaksi. Vuoden 1830 Kaivannon kanavan romahtamisesta [4] johtuneessa järvenlaskussa edellä mainitut lammet kuroutuivat erillisisksi lammiksi ja kuivatusyhtiön osallistujat kaivoivat Myllyojan uoman nykyiselle paikalleen. Vuoden 1957 peruskartassa näkyy vielä, kuinka Mertajärven kuivattaminen peltomaaksi on vielä kesken, kun se vuoden 1975 kartassa näyttäisi olevan valmis.[5][6][7][8][9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Hangaslahti, Kangasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
  3. Hangaslahti, Kangasala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Mäntylä, Jorma: Sarsan maisema mullistui yhdessä yössä Tiede-lehti 4/2004. 2004. Viitattu 26.9.2016.
  5. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050734.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018) suomi
  6. Peruskartta 1:20 000. 2141 05 Sahalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2141 05 Sahalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2141 05 Sahalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
  9. Peruskartta 1:20 000. 2141 05 Sahalahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)