Avaa päävalikko

Vesijärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.73) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 220,68 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 19,91 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Vääksynjoen entinen voimalaitos, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Längelmäveden alueelle (35.72) Längelmäveteen.[1][2]

Osa-alueetMuokkaa

Vesijärvi on valuma-alueen pääjärvi. Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta, jotka ovat sisennettyjä, mikäli ne laskevat ylempään vesistöalueeseen [1][2]:

  • Vesijärven lähialue (35.731)
    • Havisenjärven–Myllyojan valuma-alue (35.732)
    • Säynäjärven–Myllyojan valuma-alue (35.733)
    • Kutemajärven valuma-alue (35.734)

Vesijärven lähialue (35.731)Muokkaa

Vesijärvi hallitsee aluettaan lähes täysin, mutta sen reunoille jää kapea valuma-alueen vyöhyke. Siellä sijaitsee parikymmentä järveä tai lampea. Etelässä Kangasalan taajama-alueella sijaitsee Vesijärven rannassa pieni Ukki. Kangasalan asemalla on kapea Halimajärvi, johon laskevat suojärvet Porrasjärvi, Vähä-Halimajärvi ja Katajajärvi. Ruutanan asuinalueelta laskee Vesijärveen kolme järveä Ruutanajärvi, Nevasjärvi ja Lakolammi. Suinulan takaa laskee yksinäinen Mustijärvi Havisevanlahteen. Samaan lahteen laskee myös Myllyoja, joka on Havisevanjärven laskuoja (katso alempana). Huhtalassa on kaksi Vesijärveen laskevaa lampea Risujärvi ja Löyttyjärvi sekä nimetön tekojärvi. Lihasulan Hepolahteen tulee Vähäjärvenoja, joka tuo Vähäjärven, Palojärven ja Heramaanjärven vedet. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Haapastenlahteen laskeva Myllyojan valuma-alue, joka selostetaan alla. Vesijärven pohjoispään Siitamalahteen laskee yksinäinen Muhojärvi ja toista ojaa pitkin Haukijärvi toisen Haukijärven läpi. Viereiseen Vanhakylänlahteen Kutemajärven valuma-alueen laskuoja (katso alla). Pohjoispään itäpuolella on vielä Taipaleenlahti, jonne laskee Pahujärvet. Siihen laskee kauempaa metsäalueelta Iso Korkijärvi. Längelmäveden puolelle jää kapea kannas, jolla ei ole montakaan järveä. Niitä ovat Ponsassa sijaitsevat Pykäläjärvi, Vuorijärvi, Mutikossa sijaitseva Maalisjärvi.[3]

Havisenjärven–Myllyojan valuma-alue (35.732)Muokkaa

Valuma-alueen vedet laskevat kaikki ensin Havisevanjärveen, josta ne laskevat sitten Myllyojaa myöten Suinulan ja Havisevan läpi Vesijärven Havisevanlahteen. Havisevanjärven länsipuolella sijaitsee heti Särkijärvi, sen pohjoispuolella Personlammi ja järven itäpäässä Upotusjärvi ja Kaitajärvi, jotka kaikki laskevat Havisevanjärveen. Pernonlammin laskuojaan Pernonojaan yhtyy 1,2 kilometriä pohjoisesta Haavinlammista alkava laskuoja, joka tuo myös ojitetun Haavinnevan kuivatusvesiä. Pernonlammiin laskee Alinen Salmijärvi, joka kokoaa itseensä loput järvien laskuojista: Ylinen Salmijärvi, Haukijärvi, Muuranjärvi ja Pöykkyjärvi.[4]

Säynäjärven–Myllyojan valuma-alue (35.733)Muokkaa

Valuma-alueen pääjärveksi voidaan valita Haukijärvi, koska se kerää valuma-alueen yläosien eri järvien laskuvedet itseensä. Tämän jälkeen ne jatkavat metsäojaa pitkin Letkumaanjärven kautta Säynäjärveen. Säynäjärvi laskee Myllyojassa Sulkujärven kautta Vesijärven Haapasenlahteen aivan Palosaaren edustalle. Haukijärveen laskee kaksi Norojärveä, Norojärvi (pohj.) ja Norojärvi (etelä.) sekä joukkon nimettömiä lampia alajuoksulla sijaitsevan pienen nimettömän lammen kautta. Samaan laskuojaan yhtyy Joutsenenpesän laskuoja. Tähän järveen laskevat myös Saapasjärvi, Mustijärvi, Palasjärvi ja Kangasjärvi. Haukijärven koillispuolella sijaitsevalla Valkijärvellä ei ole laskuojaa, mutta se luetaan mukaan tähän valuma-alueeseen.[5]

Kutemajärven valuma-alue (35.734)Muokkaa

Kutemajärvi on valuma-alueen suurin järvi ja sen laskujoki laskee viiden kilometrin päässä Vesijärveen. Joen läpivirtausjärviä ovat ylhäältä lukien Ylinen Jokijärvi, Alinen Jokijärvi ja Myllyjärvi. Pääuomaan laskevat myös Kalattoman ja Härkijärven laskuojat. Myllyjärveen laskee lisäksi Valkjärvi. Kutemajärven latvajärviä ovat Ahvenaiset ja Pikku-Kutema sekä Alainensilmäke ja Yläinensilmäke, sekä vielä Iso Ahvenjärvi ja Pieni Ahvenjärvi. Kutemajärvestä laskee vedet mahdollisesti toista reittiä pääjokeen. Kutemassa on oja Valkjärveen, joka laskee Kartiskajärveen ja jatkaa Kortejärvien kautta pääuomaan. Tähän reittiin yhtyvät Rökäslammi, Kailajärvi, Ylinen-Kalaton, Talolanjärvi, Keskinen-Kalaton ja Alinen-Kalaton.[6]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Vesijärven valuma-alue (35.73) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. Karttapaikka: Vesijärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.5.2019.
  4. Karttapaikka: Havisevanjärven-Myllyojan valuma-alue (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.5.2019.
  5. Karttapaikka: Säynäjärven–Myllyojan valuma-alue (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.5.2019.
  6. Kansalaisen karttapaikka: Kutemajärvi, Orivesi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.7.2019.