Löytäneenlahti

järvi Orivedellä Pirkanmaalla

Löytäneenlahti [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Pääskylän, Västilän ja Attilan kylien välisellä alueella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]

Löytäneenlahti
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Orivesi
Koordinaatit 61°38′57″N, 24°42′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Längelmäveden alue (35.72)
Laskujoki Käkisalmi Koljonselkään [1]
Järvinumero 35.722.1.007
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 84,2 m [1]
Rantaviiva 4,904 km [2]
Pinta-ala 68,109 ha [2]
Saaria 3 [1]
Kartta
Löytäneenlahti

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 68 hehtaaria ja se on 1,6 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Se sijaitsee Koljonselän Huhkaimenselän eteläpuolella. Järvellä on kartan mukaan kolme saarta, jotka sijaitsevat samalla rannalla peräkkäin. Saarista suurin on nimeltään Västiluoto. Järven rantaviivan pituus on 4,9 kilometriä ja sen rannat ovat lähes jokaisessa suunnassa peltomaata. Rantaviivan tuntumassa voi sijaita metsäinen suojavyöhyke. Järven lähiympäristössä sijaitsee kymmenen maatilaa ja järven rannoille on rakennettu 14 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdysteiltä 3280, 3281 tai niiltä haarautuvilta muilta kyläteiltä.[2][1][3]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72) , jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Siihen on johdettu seitsemän pelto-ojaa, joista suurin on kaakkoisrantaan laskeva Västilänjoki. Se on Västilänjoen valuma-alueen (35.725) laskujoki, joka saa alkunsa Iso-Löytänestä (891 hehtaaria). Löytäneenlahti laskee Käkisalmen kautta Koljonselän Huhkaimenselällä Hevosniemensalmeen.[2][1]

Historiaa muokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Käkisalmi on kauttaaltaan leveä salmi ja kartan mukaan Löytäneenlahti on Koljonselän aito lahti. Längelmäveden ja samalla Koljonselän vedenpinta aleni vuoden 1830 Kaivannon kanavan tapaturmassa. Vanhassa kartassa tämän tapahtuman vaikutukset eivät näy, sillä se on piirretty käyttäen pohjatietoina tapaturmaa edeltäviä pitäjänkarttoja. Sama tilanne on kuitenkin havaittavissa Anders Colleenin vuonna 1752 piirtämästä pitäjänkartasta. Myöhemmin alentunut vedenpinta on kaventanut Käkisalmea ja se on siitä lähtien alkanut kasvaa umpeen.[4][5]

Vuoden 1864 Senaatin kartastossa sekä järven rannat että jokien ja ojien varret on raivattu niityiksi ja ylemmät alueet peltoalueeksi. Järven ympärillä sijaitsevat Attilan, Pääskylän ja Puharilan ryhmäkylät, joiden ympärillä pellot sijaitsivat. Vuoden 1930 pitäjänkartassa järven ympäristön peltoala on saman suuruinen kuin nykyään, mutta rantojen tuntumassa on edelleen joitakin niittyjä. Nämä otetaan viljelykäyttöön myöhemmin.[6]

Vuoden 1957 peruskartassa järven ympärillä on nykyistä enemmän peltomaata. Käkisalmen suulle on vuoden 1977 karttaan ruopattu veneilyä varten oma kanava, joka on edelleen nykykartoissa näkyvissä.[7][8][9]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Löytäneenlahti, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
  3. Löytäneenlahti, Orivesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Colleen, Anders: Längelmäen pitäjänkartta. (suoraan kartalle) 1752. kaikki karttalehdet (JPG) (viitattu 11.3.2018)
  5. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017) suomi
  6. Arkkitehtitoimisto Mars: Kulttuurimaisemaselvitys, Längelmäen kunta, viitattu 11.3.2018, s.34
  7. Peruskartta 1:20 000. 2142 10 Eräjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1957. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2142 10 Eräjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
  9. Peruskartta 1:20 000. 2142 10 Eräjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)