Iso-Sorsamo

järvi Pälkäneellä Pirkanmaalla

Iso-Sorsamo [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.[2][1]

Iso-Sorsamo
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Pälkäne
Koordinaatit 61°24′07″N, 24°33′51″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71)
Laskujoki oja Pikku-Sorsamoon [1]
Järvinumero 35.716.1.029
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 125,3 m [1]
Rantaviiva 2,287 km [2]
Pinta-ala 14,868 ha [2]
Saaria 1 [1]
Kartta
Iso-Sorsamo

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 14,9 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Se on muodostunut samalla tavalla kuin muutkin lähialueen pikkujärvet Ahvenainen, Musta-Sorsamo, Pikku-Sorsamo, Iso-Sorsamo, Kailajärvi, Pikku-Kaila, Masolammi ja Haisjärvi.[3] Järvi jää Ahvenaiskallion ja muutaman muun mäen keskellä sijaitsevaan painaumaan. Järvellä on kartan mukaan yksi autio saari, joka on yli 30 metriä pitkä. Sen rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata lukuun ottamatta eteläpäätä, jossa se on suota. Rannoille on rakennettu kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet etelästä Säynäjärven kylästä tai pohjoisesta Rajalan kämpältä, minne pääsee Sahalahden kylältä.[2][1][4]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 125,3 metriä mpy. Siihen laskee pari lyhyttä metsäojaa ja sen alle 30 metriä pitkä laskuoja lähtee sen eteläpäästä ja oja laskee Pikku-Sorsamoon. Vesireitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]

Historiaa muokkaa

Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Iso-Sorsamo, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
  3. a b Kukkonen, Marjatta: Raportti Kangasalan karttalehden N:O 2141 maaperäkartoituksesta kesällä 1978 ja 1979, Espoo 1980, Geologinen tutkimuskeskus, viitattu: 20.1.2018
  4. Iso-Sorsamo, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.