Wikipedia

Rauma

kaupunki Satakunnan maakunnassa
(Ohjattu sivulta Rauman kaupunki)
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman kaupungissa asuu noin 39 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 65 000 henkilöä. Asukasluvultaan Rauma on Suomen 29:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 110,12 km², josta 496,35 km² on maata, 13,75 km² sisävesialueita ja 600,02 km² merialueita.[1]

Rauma
Raumo

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°07′45″N, 021°30′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Kuntanumero 684
Hallinnollinen keskus Rauman keskustaajama
Perustettu 1442
Kuntaliitokset Rauman mlk (1993)
Kodisjoki (2007)
Lappi (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 510,10 km²
189:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 110,12 km²
105:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 496,35 km²
– sisävesi 13,75 km²
– meri 600,02 km²
Väkiluku 38 957
29:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 78,49 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 8,6 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,8 % (2018) [6]
Kaupunginjohtaja Esko Poikela[7]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[8]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
16
10
6
4
3
2
2
www.rauma.fi

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49 kilometriä[9] Porista etelään ja 94 kilometriä[9] Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi pisimpään toiminut kaupunki Turun ja Porvoon jälkeen (neljänneksi pisimpään, jos Viipuri lasketaan). Rauma on satamakaupunki, minkä ansiosta Rauman murre on saanut vaikutteita etenkin ruotsista ja englannista, mutta myös ranskasta, venäjästä ja virosta. Rauman murre (”giäl”) on lounaismurre, joka eroaa selvästi Turun murteesta.[10] Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Raumalla on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta. Pohjoismaiden suurin yhtenäinen ja hyvin säilynyt vanha puutaloalue Vanha Rauma on elävä ja kaunis kaupungin keskus: täynnä museoita, kauppoja, ravintoloita ja koteja. Toinen kohteista on Lapin Kivikylässä sijaitseva pronssikautinen kalmistoalue Sammallahdenmäki.

Rauma tunnetaan murteestaan, pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta. Rauma sai vuoden kaupunkikeskusta -tunnustuksen 2009[11] ja vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen vuonna 2010.[12]

Historia

muokkaa
 
Keskiajalta peräisin oleva Kalatori 1900-luvun alun kuvassa.
 
Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1442[13], jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia niitä lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turunkin porvareilla oli.[14] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.[14] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen, kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557[14].

1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa, mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja -astioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.[14] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kielletty 130 vuoden ajan, alkaen vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.[14] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.[14] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

 
Raumo Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan 1800-luvulla, jolloin sen purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari. Rauman radalla kulki henkilöliikennettä vuosina 1897-1988.[15]

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta siellä ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.[14] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Raumalle perustettiin vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen yhteyteen kylpylä, jossa annettiin perinteisiä vesihoitoja. Rauman kylpylä oli suosittu vielä 1830-luvulla, mutta huonokuntoisiksi menneet rakennukset purettiin 1857. Kaivopuistoksi nimetty alue oli pitkään suosittu ulkoilualue, ja terveyslähde mainittiin vielä paikallisessa lehdessä vuonna 1890.[16]

 
Kartta Rauman kuntaliitoksista.

Rauman maalaiskunnan puolella sijainneet Sampaanala ja Syvärauma kasvoivat kaupungin vetovoimassa esikaupunkialueiksi, ja ne liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1954.[17] Loputkin maalaiskunnasta yhdistettiin Raumaan vuonna 1993, Kodisjoen liittyessä Raumaan 2007 ja Lapin kunnan 2009.

Fåfängan alueelle oli suunnitteilla kylpylähotelli, jonka suunnitteluvaihe tuli päättyä kesällä 2015.[18] Hanke kuitenkin kariutui vuonna 2019.[19]

Ilmasto

muokkaa

Rauma kuuluu ilmastoltaan eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kasvukausi kestää yleensä 160–175 vuorokautta, vuoden keskilämpötilan ollessa +5 °C. Helmikuu on yleensä kylmin kuukausi (−5 °C) ja heinäkuu lämpimin (+15,5–16,5 °C). Vuoden sademäärä on Raumalla 600 mm.[20]

Merellinen Rauma

muokkaa
 
Vanha Rauma
 
Rauman merimuseo

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan.

Laivanrakennus Raumalla alkoi jo 1500-luvulla, jolloin kaupunkiin perustettiin ensimmäinen laivaveistämö eli varvi. Purjealuksia rakennettiin Raumalla aina purjelaivakauden loppuun saakka ja 1800-luvulla Raumalla oli jopa Suomen suurin purjelaivasto. Kuuluisin purjelaivoista on Raumalla 1891 rakennettu purjelaiva, kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1950. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.[21] Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Rauman Korkeakariin perustettiin F.W. Hollming Oy:n telakka valmistamaan sotakorvauslaivoja Neuvostoliitolle. Hollmingin telakka rakensi vuoteen 1952 mennessä yhteensä 34 puurakenteista kuunaria. Sotakorvausten valmistuttua telakka siirtyi valmistamaan moderneja teräsrakenteisia aluksia, joita toimitettiin aina 1970-luvulle saakka pääosin neuvostoliittolaisille tilaajille.[22] Raumalla oli vielä 2020-luvun alussa nähtävissä kolme purjelaivaa: Priki Gerda (uponnut ja purettu 2023), kuunari Kathrina (nykyään Helsingissä ympäri vuoden) ja kaljaasi Marita laivasatamassa, Otanlahden rantapuiston alueella Poroholman lomakeskuksessa, jossa ne palvelevat mm. ravintoloina.[23][24]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa. Laivanvarustajan kotimuseo Marela sijaitsee Vanhassa Raumassa. Merimiehen kotimuseo Kirsti sijaitsee Vanhassa Raumassa.[25]

Saaristo

muokkaa

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Saaristoon on vesibussiyhteys[26] mantereelta, Otanlahden rantapuistosta[27]. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari on Reksaari. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

muokkaa

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1 657 aluksella[28]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita 3 ja muita 1.[29] Laitureiden yhteispituus on 3 233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki.[30]

Teollisuus ja kauppa

muokkaa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee potkurilaitteita valmistava Kongsberg Maritime Finland Oy. Satama-alueella toiminut Rauman telakka myytiin maaliskuussa 2014 Rauman kaupungille STX Finlandin lopettaessaan toimintansa telakalla[31]. Rauman kaupunki perusti entisen telakan alueelle raskasteollisuuden alueen, Seaside Industry Park Rauman[32]. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Fredman Group valmistaa ruoanlaittotuotteita, kuten suodatinpusseja ja leivinpaperia. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on merkittävä eurooppalainen talotekniikan vesikalustetoimittaja.[33] Kaupungissa toimiva Alfa Laval Aalborg Oy suunnittelee ja valmistaa lämmöntalteenottojärjestelmiä ja toimittaa niitä ympäri maailmaa. Raumalla sijaitsee myös maailmanlaajuisesti materiaalinkäsittelyjärjestelmiä toimittava Raumaster Oy. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

  •  
    Rauman telakka-aluetta.
  •  
    Forchemin mäntyöljytislaamo.

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rauman väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 42 973
1985
  
 43 564
1990
  
 42 410
1995
  
 42 089
2000
  
 41 001
2005
  
 40 381
2010
  
 39 715
2016
  
 39 614
2020
  
 39 190
Lähde: Tilastokeskus.[34]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Raumalla oli 39 620 asukasta, joista 36 383 asui taajamissa, 2 894 haja-asutusalueilla ja 343:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rauman taajama-aste on 92,6 %.[35] Rauman taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[36]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Rauman keskustaajama 33 654
2 Lapin kirkonkylä 1 506
3 Kolla 503
4 Vasarainen 391
5 Kodisjoen kirkonkylä 329

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

muokkaa
 
Pyhän Ristin kirkko
 
Rauman helluntaiseurakunta kesäkuussa 2013.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raumalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[37]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rauman alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[38] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[39].

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Raumalla toimii Rauman Avainseurakunta.[40]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rauman kaupungin nykyisellä alueella.[37]

Vuoteen 2006 Kodisjoen saarnahuonekunta kuului Laitilan seurakuntaan.

Politiikka

muokkaa
 
Talo Vanhassa Raumassa.

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa. Rauman kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa.[41] Vuoden 2021 kuntavaalissa annettiin 16 480 hyväksyttyä ääntä, joka vastaa 51,7 prosenttia äänioikeutetuista.[8]

Valtuuston puheenjohtajana toimii Otso Huuska. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Reijo Kallio, toisena varapuheenjohtajana Susanna Ruponen ja kolmantena varapuheenjohtajana Pasi Kailaanmäki.[42]

Puolue Äänimäärä Prosenttimäärä Paikkamäärä Muutos
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 5 706 34,6 16 −2
Kansallinen Kokoomus 3 796 23,0 10 +2
Perussuomalaiset 2 345 14,2 6 +2
Suomen Keskusta 1 606 9,7 4 −1
Vasemmistoliitto 1 156 7,0 3 0
Vihreät 949 5,8 2 −1
Suomen Kristillisdemokraatit 852 5,2 2 0

Kaupunginjohtajat

muokkaa
Kaupunginjohtaja  Toimikausi
Oskar Nero[43] 1923–1937
A. B. Tammivaara[43] 1937–1956
Eelis Oksanen[43] 1956–1978
Uljas Mäkelä[43][44] 1978–1988
Pentti Koivu[43] 1988–2004
Arno Miettinen[43] 2005–2012
Kari Koski 2012–2020[45]
Johanna Luukkonen 2020–[46]2021[47]
Esko Poikela 2022[7]–

Koulutus

muokkaa

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajankoulutuslaitoksen lisäksi Raumalla toimii 18 peruskoulua, ammattiopisto, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukio ja ammattikorkeakoulu.[48]

Perusopetus

muokkaa

Rauman peruskouluista 13 on keskittynyt peruskoulun alaluokkien (1–6) opetukseen ja kaksi peruskoulun yläluokkien (7–9) opetukseen. Lisäksi peruskoulun jokaisen luokka-asteen (1–9) käsittäviä yhtenäiskouluja on kolme. Rauman peruskouluista kaksi toimii muun kuin Rauman kaupungin hallinnon alaisuudessa: Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston ylläpitämä luokkien 1–9 yhtenäiskoulu ja Rauman freinetkoulu on Rauman Avokas ry:n ylläpitämä freinetpedagogiikkaa soveltava luokkien 1–6 koulu.[49]

Toisen asteen koulutus

muokkaa

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman Lyseon lukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, kauneudenhoitoalalla, matkailualalla, ravintola-alalla, elintarvikealalla, liiketalouden ja kaupan alalla, turvallisuusalalla, tekniikan alalla, logistiikan alalla sekä merenkulkualalla.[50]

Korkea-asteen koulutus

muokkaa

Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa Raumalla hoitotyön, liiketalouden, logistiikan, merenkulun, tuotantotalouden ja tekniikan opintoja.[51] Turun yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuslaitos, joka tarjoaa varhaiskasvatuksen opettajan, luokanopettajan sekä käsityön aineenopettajan koulutusta.[52]

Urheilu

muokkaa
 
Satakunnan paikalliskamppailu marraskuussa 2019 Kivikylän Areenalla.
 
Rauman jäähalli, talviharjoitteluhalli ja uimahalli sijaitsevat lähellä toisiaan.

Jääkiekko

muokkaa

Raumalla on Liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Lukon naisten joukkue pelaa Naisten Liigaa.

Pesäpallo

muokkaa

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden pesäpallostadionilla. Vuonna 1958 perustettu seura tunnetaan nimellä Fera. Nimi juontaa Raumalla aikaisemmin nimillä fera ja feda pelattuun neljän maalin tyyppiseen pallopeliin. Feran edustusjoukkue pelasi Superpesiksessä kaudet 2011–2017 seurayhteistyösopimuksen mukaisesti Rauman Lukon logolla ja väreillä.[53]

Jalkapallo

muokkaa

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion. Pallo-Iiroilla on miesten joukkue kakkosessa ja naisten joukkue ykkösessä.

Muut lajit

muokkaa
Laji Seura Taso
Futsal FC Rauma Futsal-ykkönen
Golf Rauma Golf
Koripallo Kaaron Roima II-divisioona, naiset[54]
Rauma Basket V-divisioona
Lentopallo Narvi-Pallo miesten ja naisten 2-sarja
Rugby Rauma Ice Pack I-divisioona
Salibandy SalBa Salibandy Divari
Suunnistus Rasti-Lukko
Tennis Rauman Verkkopalloseura
Judo Kaigan ry [55]

Fudoshin Rauma ry [56]

Liikenne

muokkaa
 
Valtatie 8 Rauman kohdalla. Kuva otettu Rauman vesitornista.
 
Syväraumanlahden pienvenesatama on yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista.

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun–Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma–Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun–Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee kaupungin läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Porissa ja Turussa.

Rautatieliikenne

muokkaa

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen paljon tavaraliikennettä; vuonna 2011 radalla kuljetettiin 2 750 000 tonnia tavaraa[57]. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on kaksi kertaa viikossa junabussi-vuoro Raumalle. Matka-aika Tampereelta junabussi-yhteydellä on kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia.

Linja-autoliikenne

muokkaa

Rauman linja-autoaseman toiminnot siirtyivät 17.8.2019 alkaen tilapäisesti Harmaidenveljesten pysäköintialueelle, joka sijaitsee kirkon ja Tallikedon kiertoliittymän välissä. Tilapäisen linja-autoaseman alueelle on rakennettu uusi liittymä Tallikedonkadulta.

Linja-autoasemalla on viisi lähtevän linjaliikenteen laituria, tilausajolaituri, saapuvan liikenteen laituri sekä alue rahdin lastausta ja purkua varten. Myös matkahuollon palvelut siirtyivät alueelle.

Asemalta on päivittäin suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin. Matka-aika linja-autolla Turkuun on puolitoista tuntia, Poriin tunti ja Tampereelle Huittisten kautta kaksi ja puoli tuntia.

Rauman paikallisliikenne, Rauman Gyyt, on kaupungin kilpailuttama, ja vuodesta 2023 liikennettä on hoitanut LS-Liikennelinjat. Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema.[58]


Etäisyyksiä

muokkaa

Etäisyyksiä Raumalta muille paikkakunnille nopeinta ajoreittiä pitkin:[59]

Media

muokkaa

Raumalla ilmestyvät 5-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Raumalainen. Lisäksi Raumalla jaetaan kerran viikossa Satakunnan Viikkoa. Kaupungissa toimii radiokanava Radio Ramona sekä nettiradio Radio Dynamo.

Osa-alueet

muokkaa
 
Kiikartorni

[60]

Rauman kylät

muokkaa

Rauman ystävyyskaupungit

muokkaa

Raumalla on viisi ystävyyskaupunkia:[61]

Rauman kumppanuuskaupunkeja ovat Boynton Beach Yhdysvalloissa ja Zhuhai Kiinassa.[61]

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Rauman alueella puhutun kielen perustana on Rauman murre, joka kuuluu Lounais-Suomen murrealueeseen. Euran murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[62] Rauman murteessa näkyy viron, ruotsin, hollannin, saksan ja englannin kielen vaikutuksia. Rauman murteelle on tyypillistä, että sanoissa kuuluvat g-, b- ja d-äänteet. Murteelle on ominaista myös loppuheitto eli sanojen katkeaminen lopusta.[63]

Tapahtumat ja festivaalit

muokkaa
 
Rauman kirjasto Kanalin rannassa.
 
Fåfängan niemi Raumalla.

Rauma Blues

muokkaa

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun alusta lähtien heinäkuun loppupuolella. Viime vuosina kaksipäiväisen tapahtuman ajankohta on vakiintunut elokuun puoleen väliin. Tapahtuma keskittyy bluesin, soulin ym. roots-musiikin tarjoamiseen.

RMJ

muokkaa

Vuosina 1999–2007 sekä jälleen vuodesta 2016 lähtien Rauman Otanlahdessa on järjestetty Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. RMJ siirrettiin takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon, jossa festivaali järjestettiin vuosina 2010–2011. Vuonna 2016 RMJ palasi Otanlahteen ja sitä tullaan järjestämään ainakin muutaman vuoden ajan.[64]

RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhanrikkomisten takia. Myös tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli pitkään keskustelun aiheena.

Pitsiviikko

muokkaa

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään. Osana Pitsiviikkoa on alettu 2010-luvulla järjestää myös Kansainvälisiä suurmarkkinoita.

Muut kulttuuritapahtumat

muokkaa

Raumalaisia yhtyeitä

muokkaa

Ruokakulttuuri

muokkaa

Rauman pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lapskoussi, riisistä ja rusinoista keitettävä makea topseilvellinki sekä Rauman piparkakot.[69]

Tunnettuja raumalaisia

muokkaa
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Katso myös

muokkaa
 
Panoraamakuva Rauman kaupungin yli Rauman vesitornista katsottuna.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ a b Esko Poikela aloittaa kaupunginjohtajana 10.1.2022 16.11.2021. Rauman kaupunki. Viitattu 10.1.2022.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Rauma Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
  9. ↑ a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 20.3.2010.
  10. ↑ Rauman kieli; Rauma.fi
  11. ↑ Rauma voitti vuoden 2009 keskustapalkinnon 9.12.2009. Kaleva. Viitattu 23.3.2010.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Poljin (pdf) 2/2010. Pyöräilykuntien verkosto ry. Arkistoitu 20.5.2012. Viitattu 23.3.2010.
  13. ↑ Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 11.2.2015.
  14. ↑ a b c d e f g Rauma-Info (Historiaa) Rauman kaupunki. Viitattu 22.3.2010.
  15. ↑ Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Raumalle on ollut aikamoista vastavirtaa– Näin totesi asemapäällikkö vuonna 1988: "Toiveajattelua, että kiskoilla aloitettaisiin vielä henkilöliikenne" satakunnankansa.fi. 9.12.2023. Satakunnan kansa. Viitattu 7.11.2024.
  16. ↑ Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 187. Kirjokansi 20. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8
  17. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 22-23. Genimap Oy, 2004.
  18. ↑ Yle.fi, uutiset 1.9.2014, viitattu 4.9.2014
  19. ↑ Rauman kylpylähotelli ajoi karille – Yrittäjä löi hanskat tiskiin: "Uusi sijainti tiedetään ehkä viikon kuluttua. Pori tarjoutui sijoituspaikaksi" Satakunnan Kansa. 28.1.2019. Viitattu 26.6.2021.
  20. ↑ Rauma: Maisemaselvitys – Koillinen teollisuusalue (s. 15), viitattu 24.9.2013.
  21. ↑ Kari Jalava: Uljas wakkanet.fi. 26.12.2006. Arkistoitu 14.10.2017. Viitattu 23.3.2010.
  22. ↑ Wahlqvist, Sirpa: "Sydämellä rakennetut seililaivat – Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945–1952", s. 278–283. Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4856-7.
  23. ↑ Purjelaivasatama Raumalla RPR Group. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
  24. ↑ Poroholman lomakeskus Poroholman lomakeskus. Viitattu 30.4.2018.
  25. ↑ Raumalle.fi Raumalle.fi. Arkistoitu 30.4.2018. Viitattu 30.4.2018.
  26. ↑ Rauman vesibussit WCSS. Viitattu 30.4.2018.
  27. ↑ Otanlahden rantapuisto RPR Gorup. Viitattu 30.4.2018.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Vuositilastot 2008 Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  29. ↑ Tekniset tiedot Suomen Satamaliitto. Viitattu 23.3.2010.
  30. ↑ Esittely Rauman Satama. Viitattu 23.3.2010.
  31. ↑ Turun Sanomat ts.fi. 18.3.2014. Arkistoitu 21.1.2015. Viitattu 6.5.2015.
  32. ↑ Rauman kaupunki rauma.fi. 28.4.2015. Viitattu 6.5.2015.
  33. ↑ Oras Group lyhyesti Oras Group. Viitattu 5.3.2017.
  34. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  35. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  36. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  37. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  38. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  40. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  41. ↑ Kaupunginvaltuusto Rauman kaupunki. Viitattu 14.11.2021.
  42. ↑ Kaupunginvaltuusto rauma-julkaisu-tweb.fi. Viitattu 14.11.2021.
  43. ↑ a b c d e f Rauman kaupunginjohtajat; Raumakuvasto
  44. ↑ Uljas Mäkelä, Eduskunta
  45. ↑ Kari Koski aloitti Rauman johdossa ”pirun hyvällä mielellä”; Länsi-Suomi 3.9.2012
  46. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11224495
  47. ↑ https://www.rauma.fi/ajankohtaista/esko-poikela-valittiin-rauman-kaupunginjohtajaksi/
  48. ↑ Rauma.fi, Kasvatus ja koulutus. Viitattu 7.1.2019
  49. ↑ Rauman perusopetuksen koulut. Viitattu 7.1.2019
  50. ↑ WinNovan koulutustarjonta 2019 winnova.fi. Viitattu 7.1.2019.
  51. ↑ SAMK-kampus Rauma Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.1.2019.
  52. ↑ Opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto. Viitattu 7.1.2019.
  53. ↑ Rauman Lukko vahvasti mukaan raumalaiseen naispesikseen 6.9.2010. Fera. Viitattu 20.2.2011.[vanhentunut linkki]
  54. ↑ KaaRo Basket.fi. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 6.11.2009.
  55. ↑ Määritä nimeke! kaigan.fi. Rauma: Kaigan ry. Viitattu 16.9.2024.
  56. ↑ Judoa Raumalla ja Eurassa - tule mukaan! fudoshinrauma.fi. Rauma: Fudoshin Rauma ry. Viitattu 16.9.2024.
  57. ↑ HL: Tavaraliikenteen kuljetukset vuonna 2011 (pdf) 10.2.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 12.2.2010.
  58. ↑ Joukkoliikenne Rauman kaupunki. Viitattu 13.2.2024.
  59. ↑ Suomen kartta Fonecta. Viitattu 24.3.2015.
  60. ↑ [1]
  61. ↑ a b Ystävyys- ja kumppanuuskaupungit Rauman kaupunki. Viitattu 2.12.2021.
  62. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  63. ↑ Lehtinen, Ulla: Kuinka hyvin osaat Rauman murretta? Kotiliesi. 23.2.2020.
  64. ↑ Raumanmeren Juhannus 2016 www.facebook.com. Viitattu 31.8.2016.
  65. ↑ Rauman poikasoittokunnan historia Rauman poikasoittokunta. Arkistoitu 9.11.2011. Viitattu 5.1.2010.
  66. ↑ Itkevä tyttö -yhtyeen esittely Itkevä Tyttö. Viitattu 5.1.2010.
  67. ↑ Gay-kuoro Sirpin esittely Gay-kuoro sirppi. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 5.1.2010.
  68. ↑ One Taste -yhtyeen biografia One Taste. Viitattu 5.1.2010.[vanhentunut linkki]
  69. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 45. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauma.
 
Rauman kaupunginosat
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Kouvola 78 514 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Joensuu 78 764 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Suomen keskiaikaiset kaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rauma&oldid=22835370”