Jääkiekon SM-liiga

miesten jääkiekon korkein sarjataso Suomessa

Jääkiekon SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga[3]) on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 19281975. SM-liiga toimii erillään Suomen Jääkiekkoliiton toiminnasta. SM-liiga on Suomen suosituin urheilusarja yleisömäärillä mitattuna.[4]

Jääkiekon SM-liiga
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Laji Jääkiekko
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1975
Edeltäjä SM-sarja
Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen[1]
Joukkueita 15
Hallitseva mestari Tappara
Eniten mestaruuksia Tappara (12[2])
Alempi taso Mestis
Suomi-sarja
II-divisioona
III-divisioona
IV-divisioona
V-divisioona
TV Telia Finland
C More
Sivusto liiga.fi

Historia Muokkaa

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.lähde?

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvasi lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.lähde?

Vuosina 1976–1980 ja 1985–1988 pudotuspeleihin pääsi neljä joukkuetta. Vuosien 1981–1984 ja 1989–1992 pudotuspeleissä pelasi sen sijaan kuusi joukkuetta, joista kaksi parasta pääsi suoraan välieriin. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 pudotuspeleihin osallistui kahdeksan joukkuetta ja vuodesta 2004 lähtien on osallistunut kymmenen joukkuetta, joista kuusi parasta on päässyt suoraan puolivälieriin.lähde?

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Päätöksen vuoksi runkosarjan päätöskierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta, ja vuoden 2020 jääkiekon Suomen mestaruus jätettiin myöntämättä.[5]

Kaudella 2022–2023 sarjassa koettiin murros ulkomaalaispelaajien osalta, sillä sarjassa pelasi ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin oli merkittävää, sillä ruotsalaisia oli yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2023 alussa ruotsalaisia oli 36, kun vielä vuonna 2015 heitä oli neljä. Ruotsalaispelaajien määrälle oli monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä oli Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:sta pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin. Myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa vähentyi kaudesta 2021–2022 alkaen, jonka johdosta Suomeen tuli ruotsalaispelaajia.[6]

Kauden rakenne Muokkaa

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa, tai kolmesti lohkotoverien kohdalla, eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan. Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua.lähde?

Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsevät pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7–10 sijoittuneet neljä joukkuetta pelaavat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, niin että pudotuspeleihin tulee yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja finaali pelataan seitsemän pelin sarjoina (poikkeuksellisesti paras viidestä järjestelmällä kauden 20-21 pudotuspeleissä). Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.[7][8]

Tuomarit Muokkaa

 
SM-liigan tuomari Reijo Ringbom
Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan.[9] Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan 1 000:nnen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.lähde?

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone (TH), joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen systeemi toimii esimerkiksi NHL:ssä.[10]

Televisiointi Muokkaa

 
Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+-kanavalla.lähde?

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.lähde?

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.lähde?

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010–2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013–2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+-palvelusta. Kaudesta 2018–2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 ja Sub alkoivat näyttää 14 vuoden tauon jälkeen otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.lähde?

Osallistuvat joukkueet Muokkaa

Joukkue Kotikaupunki Areena Kapasiteetti Päävalmentaja Kapteeni
HIFK Helsinki Helsingin jäähalli 8 200   Ville Peltonen   Ilari Melart
HPK Hämeenlinna Pohjantähti Areena 5 360   Maso Lehtonen   Juuso Hietanen
Ilves Tampere Nokia Arena 13 330   Antti Pennanen   Niklas Friman
Jukurit Mikkeli Ikioma Areena 4 200   Olli Jokinen   Pekka Jormakka
JYP Jyväskylä LähiTapiola Areena 4 437   Jukka Rautakorpi   Robert Rooba
KalPa Kuopio Olvi Areena 5 300   Petri Karjalainen   Tuomas Kiiskinen
KooKoo Kouvola Lumon Areena 5 950   Olli Salo   Otto Paajanen
Kärpät Oulu Oulun Energia Areena 6 485   Lauri Marjamäki   Atte Ohtamaa
Lukko Rauma Kivikylän Areena 4 700   Tomi Lämsä   Julius Mattila
Pelicans Lahti Isku Areena 4 403   Tommi Niemelä   Miika Roine
SaiPa Lappeenranta Kisapuiston jäähalli 4 820   Ville Hämäläinen   Miska Siikonen
Sport Vaasa Vaasan Sähkö Areena 5 000   Risto Dufva   Sebastian Stålberg
Tappara Tampere Nokia Arena 13 330   Rikard Grönborg   Otto Rauhala
TPS Turku Gatorade Center 11 820   Tommi Miettinen   Juhani Jasu
Ässät Pori Enersense Areena 6 350   Jere Härkälä   Jesse Joensuu

Aiempia liigaseuroja Muokkaa

Jääkiekon SM-liigan karsinnat

SM-liigaseurat aikajanalla Muokkaa

1970 1980 1990 2000 2010 2020
75
76
76
77
77
78
78
79
79
80
80
81
81
82
82
83
83
84
84
85
85
86
86
87
87
88
88
89
89
90
90
91
91
92
92
93
93
94
94
95
95
96
96
97
97
98
98
99
99
00
00
01
01
02
02
03
03
04
04
05
05
06
06
07
07
08
08
09
09
10
10
11
11
12
12
13
13
14
14
15
15
16
16
17
17
18
18
19
19
20
20
21
21
22
22
23
HIFK
Ilves
Tappara
TPS
Ässät
Jokerit
Lukko
KOOVEE
Sport
FoPS
Kiekkoreipas Hockey-Reipas Reipas Lahti Pelicans
Kärpät
SaiPa
HPK
JyP HT JYP
KalPa
KooKoo
JoKP
K-Espoo Blues
TuTo
Jukurit

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassa Muokkaa

1975–2000 Muokkaa

Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00
Joukkueita 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12
HIFK 4 4 5 4 1 4 3 1 5 5 2 3 3 6 5 5 3 6 8 5 6 9 1 2 4
Ilves 7 6 4 7 8 6 8 3 6 1 6 5 4 3 2 10 9 8 7 12 8 4 2 6 8
Tappara 2 1 2 1 5 2 1 4 1 6 1 1 1 4 3 6 11 9 4 10 5 8 6 9 5
TPS 1 2 3 3 4 3 2 5 4 2 4 4 5 1 1 1 5 1 2 1 2 2 5 1 1
Ässät 3 5 1 2 2 5 4 7 2 4 7 6 7 12 - 8 4 4 5 3 7 7 8 10 11
Jokerit 6 7 10 8 9 9 9 2 7 8 9 10 - - 10 9 1 5 1 2 1 1 3 5 2
Lukko 5 9 9 6 6 10 10 10 - 7 8 8 2 7 9 11 6 7 3 4 3 10 9 11 6
KOOVEE 8 3 8 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sport 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
FoPS 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pelicans1 - 8 6 5 7 7 6 8 9 10 - - - - - 7 10 12 12 - - - - - 12
Kärpät - - 7 10 3 1 5 9 3 3 3 2 6 11 - - - - - - - - - - -
SaiPa - - - - - 8 7 6 8 9 10 - - 10 8 12 - - - - - 11 7 4 9
HPK - - - - - - - - 10 - - - - 8 7 3 8 2 9 9 4 3 10 3 3
JYP2 - - - - - - - - - - 5 7 9 2 6 4 2 3 6 6 10 5 11 8 10
KalPa - - - - - - - - - - - 9 8 5 4 2 7 10 10 8 11 12 12 12 -
KooKoo - - - - - - - - - - - - 10 9 11 - - - - - - - - - -
JoKP - - - - - - - - - - - - - - 12 - 12 - - - - - - - -
Blues3 - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 11 7 9 6 4 7 7
TuTo - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 12 - - - -
Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00

1 = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
2 = 1985–1997 JyP HT
3 = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000– Muokkaa

Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23
Joukkueita 13 13 13 13 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 15
HIFK 6 10 7 3 5 4 6 7 9 6 1 6 8 10 7 2 4 3 4 6 3 6 4
Ilves 3 7 13 6 7 6 7 8 10 14 8 14 14 11 10 14 8 11 8 4 8 3 3
Tappara 2 2 1 9 8 5 5 3 13 7 11 12 2 2 2 1 1 2 3 3 4 1 1
TPS 1 4 8 2 6 10 9 10 8 1 13 10 13 13 13 7 5 4 6 11 2 2 10
Ässät 13 11 10 11 10 2 13 14 14 13 5 7 1 12 9 12 9 8 15 9 12 15 7
Jokerit 5 1 4 7 2 11 2 4 6 10 7 3 5 9 - - - - - - - - -
Lukko 7 12 9 5 4 13 10 9 11 5 3 9 4 3 4 6 12 9 7 2 1 8 5
Sport - - - - - - - - - - - - - - 14 10 14 15 11 15 10 12 14
Pelicans 8 5 12 13 13 12 8 6 7 12 14 2 11 7 12 8 7 10 5 14 6 10 2
Kärpät 4 6 2 1 1 3 1 1 2 8 10 8 9 1 1 3 10 1 2 1 7 7 9
SaiPa 10 13 11 12 12 7 11 11 12 11 12 11 10 4 8 5 15 7 9 12 13 14 15
HPK 11 3 3 4 3 1 3 12 5 2 9 13 7 8 11 13 6 12 1 7 11 9 12
JYP 12 9 6 10 9 9 12 5 1 3 4 1 3 5 3 4 3 5 10 8 15 13 13
KalPa - - - - - 14 14 13 3 4 6 5 6 14 6 9 2 6 12 10 5 11 6
KooKoo - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14 13 5 9 4 8
Blues 9 8 5 8 11 8 4 2 4 9 2 4 12 6 5 15 - - - - - - -
Jukurit - - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14 13 14 5 11
Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23

*Kausi jäi koronaviruspandemian takia kesken, taulukossa on esitetty runkosarjan pistekeskiarvojen mukaiset sijoitukset.

Voittajat Muokkaa

Joukkue SM-liigan mestaruudet Suomen mestaruudet
TBK / Tappara[huom 1] 12 19
TPS 10 11
Kärpät 8 8
Jokerit 5 6
HIFK 4 7
Ässät 2 3
HPK 2 2
JYP 2 2
Ilves 1 16
Lukko 1 2
Koo-Vee 1
HJK 3
KIF 3
HSK 2
Hämeenlinnan Tarmo 2
Porin Karhut 1
RU-38 1
Tampereen Palloilijat 1
Viipurin Reipas 1

Yleisömäärät Muokkaa

Kausi Yleisökeskiarvo
2001–02 5 231
2002–03 5 148
2003–04 5 101
2004–05 5 143
2005–06 5 032
2006–07 4 984
2007–08 5 101
2008–09 4 933
2009–10 4 976
2010–11 4 850
2011–12 5 108
2012–13 5 213[17]
2013–14 4 974
2014–15 4 337
2015–16 4 250
2016–17 4 327[18]
2017–18 4 254
2018–19 4 232
2019–20 4239[19]

lähde?

Jäähallit Muokkaa

 
Tampereen Kannen areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021: Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekko-ottelu.
Rank Jäähalli Katsojakapasiteetti
Kaupunki
1 Nokia Arena 13 455 Tampere
2 Gatorade Center 11 820 Turku
3 Helsingin jäähalli 8 200 Helsinki
4 Oulun Energia Areena 6 400 Oulu
5 West Areena 6 350 Pori
6 Lumon Areena 5 950 Kouvola
7 Pohjantähti-Areena 5 360 Hämeenlinna
8 Olvi Areena 5 300 Kuopio
9 Vaasan Sähkö Areena 5 200 Vaasa
10 Kisapuiston jäähalli 4 820 Lappeenranta
11 Kivikylän Areena 4 500 Rauma
12 LähiTapiola Areena 4 437 Jyväskylä
13 Isku Areena 4 403 Lahti
14 Ikioma Areena 4 200 Mikkeli

Palkinnot Muokkaa

 
Kanada-malja

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot Muokkaa

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot Muokkaa

Hallinto Muokkaa

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2019[20]

Toimiston henkilökunta Muokkaa

Muu henkilöstö Muokkaa

  • Antti Seppänen, mediatuottaja
  • Arno Hämäläinen, mediatuottaja, sosiaalinen media

Kurinpitodelegaatio Muokkaa

Päävideotuomari Muokkaa

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

Liigahallitus Muokkaa

Puheenjohtaja

Jäsenet

Johtoryhmä Muokkaa

Jäsenet

Katso myös Muokkaa

Huomiot Muokkaa

  1. TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[11][12][13][14][15][16]

Lähteet Muokkaa

  1. SM-liigan toimitusjohtaja vaihtuu – Kati Kivimäki: ”Toimitusjohtajan on sittenkin parempi tulla syvemmältä lajin piiristä” 3.5.2023. Yle. Viitattu 7.5.2023.
  2. YLE: Jääkiekon SM-liigan mestarit 1976-2010
  3. Se on totta. SM-liiga on nyt Liiga. 10.9.2013. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.6.2017.
  4. Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2021-2022 Ainoa mittari. 30.4.2022. Viitattu 27.1.2023.
  5. Hoffrén, Sami: SM-liigakausi päättyy välittömästi – mestaruutta ei jaeta 13.3.2020. Ilta-Sanomat.
  6. Ruotsalaisten määrä räjähti käsiin SM-liigassa – Sportin tähtipelaajalta yllättävä näkemys Suomen sarjan pelitavasta Yle Urheilu. 11.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  7. http://liiga.fi/uutiset/2017/06/06/nain-pelataan-liigassa-kaudella-201718
  8. http://liiga.fi/liiga/kilpailusaannot
  9. Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 16.9.2009. Viitattu 6.5.2009.
  10. Liigassa nähdään ensi kaudella NHL:stä tuttu uudistus - ”Yksi nykyaikaisimmista järjestelmistä” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
  11. Tappara Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.4.2016.
  12. Tappara on Suomen mestari 2016! Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.4.2016.
  13. Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.4.2016.
  14. Ei enää hopeaa! yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 28.4.2016.
  15. Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! iltasanomat.fi. Viitattu 28.4.2016.
  16. Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV Oy. Viitattu 28.4.2016.
  17. SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
  18. Liigan yleisömäärät kasvoivat – runkosarjassa lähes kaksi miljoonaa katsojaa Liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.9.2017.
  19. Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2019-2020 Ainoa mittari. 28.4.2020. Viitattu 27.1.2023.
  20. Yhteystiedot - Liiga liiga.fi. Viitattu 15.7.2019.

Aiheesta muualla Muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon SM-liiga.