Avaa päävalikko

Jääkiekon SM-liiga

miesten jääkiekon korkein sarjataso Suomessa

Jääkiekon SM-liiga, markkinoinnissa myös pelkkä Liiga kaudesta 2013–2014 alkaen,[2] on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 19281975. SM-liiga toimii erillään Suomen jääkiekkoliiton toiminnasta.

Jääkiekon SM-liiga
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Laji Jääkiekko
Maa(t) Suomen lippu Suomi
Perustettu 1975
Edeltäjä SM-sarja
Toimitusjohtaja Suomen lippu Riku Kallioniemi
Motto "Se on totta"
Joukkueita 15
Hallitseva mestari HPK
Eniten mestaruuksia TPS ja Tappara (10[1])
Alemmat tasot Mestis
Suomi-sarja
II-divisioona
III-divisioona
IV-divisioona
V-divisioona
TV Telia TV
Sivusto liiga.fi

HistoriaMuokkaa

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvaa lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.

Kauden rakenneMuokkaa

Kaudella 2019–2020 SM-liiga on jaettu viiteen lohkoon, joissa kussakin on kolme joukkuetta. Lohkot on jaettu sijainnin perusteella siten, että lohkojen sisällä välimatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Ainoana poikkeuksena tästä on Kärpät, joka pelaa samassa lohkossa eteläsuomalaisten HIFK:n ja HPK:n kanssa.

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa, tai kolmesti lohkotoverien kohdalla, eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan. Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua.

Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsevät pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7–10 sijoittuneet neljä joukkuetta pelaavat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, niin että pudotuspeleihin tulee yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja finaali pelataan seitsemän pelin sarjoina. Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.[3][4]

LohkotMuokkaa

  • HIFK
  • HPK
  • Kärpät

  • Ilves
  • Sport
  • Tappara

  • Jukurit
  • JYP
  • KalPa

  • KooKoo
  • Pelicans
  • SaiPa

  • Lukko
  • TPS
  • Ässät

TuomaritMuokkaa

 
SM-liigan tuomari Reijo Ringbom
Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan.[5] Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan 1000:nnen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.

SM-liigan tuomaristoa on arvosteltu tiedotusvälineissä. Erityisesti liigan suhtautumista päähän kohdistuviin taklauksiin pidetään vanhentuneena suhteessa esimerkiksi NHL:ään. Suomessa ei kuitenkaan ole ainuttakaan ammattilaistuomaria, toisin kuin taas esimerkiksi NHL- ja KHL-liigoissa.

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone (TH), joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen systeemi toimii esimerkiksi NHL:ssä.[6]

TelevisiointiMuokkaa

 
Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+ -kanavalla.

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010-2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013-2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+ -palvelusta. Kaudesta 2018-2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 (14 vuoden tauon jälkeen) ja Sub alkavat näyttää otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.

Osallistuvat joukkueetMuokkaa

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassaMuokkaa

1975–2000Muokkaa

Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00
Joukkueita 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12
HIFK 4 4 5 4 1 4 3 1 5 5 2 3 3 6 5 5 3 6 8 5 6 9 1 2 4
Ilves 7 6 4 7 8 6 8 3 6 1 6 5 4 3 2 10 9 8 7 12 8 4 2 6 8
Tappara 2 1 2 1 5 2 1 4 1 6 1 1 1 4 3 6 11 9 4 10 5 8 6 9 5
TPS 1 2 3 3 4 3 2 5 4 2 4 4 5 1 1 1 5 1 2 1 2 2 5 1 1
Ässät 3 5 1 2 2 5 4 7 2 4 6 6 7 12 - 8 4 4 5 3 7 7 8 10 11
Jokerit 6 7 10 8 9 9 9 2 7 8 9 10 - - 10 9 1 5 1 2 1 1 3 5 2
Lukko 5 9 9 6 6 10 10 10 - 7 8 8 2 7 9 11 6 7 3 4 3 10 9 11 6
KOOVEE 8 3 8 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sport 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
FoPS 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pelicans1 - 8 6 5 7 7 6 7 9 10 - - - - - 7 10 12 12 - - - - - 12
Kärpät - - 7 10 3 1 5 8 3 3 3 2 6 11 - - - - - - - - - - -
SaiPa - - - - - 8 7 6 8 9 10 - - 10 8 12 - - - - - 11 7 4 9
HPK - - - - - - - - 10 - - - - 8 7 3 8 2 9 10 4 3 10 3 3
JYP2 - - - - - - - - - - 5 7 9 2 6 4 2 3 6 6 10 5 11 8 10
KalPa - - - - - - - - - - - 9 8 5 4 2 7 10 10 8 9 10 12 12 -
KooKoo - - - - - - - - - - - - 10 9 11 - - - - - - - - - -
JoKP - - - - - - - - - - - - - - 12 - 12 - - - - - - - -
Blues3 - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 11 7 9 6 4 7 7
TuTo - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 12 - - - -
Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00

1 = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
2 = 1985–1997 JyP HT
3 = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000–2019Muokkaa

Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18-19
Joukkueita 13 13 13 13 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15
HIFK 6 10 7 3 5 4 6 7 9 6 1 6 8 10 7 2 4 3 4
Ilves 3 7 13 6 7 6 7 8 10 14 8 14 14 11 10 14 10 11 8
Tappara 2 2 1 9 8 5 5 3 13 7 11 12 2 2 2 1 1 2 3
TPS 1 4 8 2 6 10 9 10 8 1 13 10 13 13 13 7 5 4 6
Ässät 13 11 10 11 10 2 13 14 14 13 5 7 1 12 9 12 9 8 15
Jokerit 5 1 4 7 2 11 2 4 7 10 7 3 5 9 - - - - -
Lukko 7 14 11 5 4 13 10 9 11 5 3 9 4 3 4 6 12 9 7
Sport - - - - - - - - - - - - - - 14 10 14 15 11
Pelicans 8 5 12 13 13 12 8 6 7 12 14 2 11 7 12 9 7 10 5
Kärpät 4 6 2 1 1 3 1 1 2 8 10 8 9 1 1 3 8 1 2
SaiPa 10 13 11 12 12 7 11 11 12 11 12 11 10 4 8 5 15 7 9
HPK 11 3 3 4 3 1 3 12 5 2 9 13 7 8 11 13 6 12 1
JYP 12 9 6 10 9 9 12 5 1 3 4 1 3 5 3 4 3 5 10
KalPa - - - - - 14 14 13 3 4 6 5 6 14 6 9 2 6 12
KooKoo - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14 13
Blues 9 8 5 8 11 8 4 2 4 9 2 4 12 6 5 15 - - -
Jukurit - - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14
Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18-19

VoittajatMuokkaa

Joukkue SM-liigan mestaruudet Suomen mestaruudet
TBK / Tappara[huom 1] 10 17
TPS 10 11
Kärpät 8 8
Jokerit 5 6
HIFK 4 7
Ässät 2 3
HPK 2 2
JYP 2 2
Ilves 1 16
Lukko 0 1
Koo-Vee 0 1
HJK 3
KIF 3
HSK 2
Hämeenlinnan Tarmo 2
Porin Karhut 1
RU-38 1
Tampereen Palloilijat 1
Viipurin Reipas 1

YleisömäärätMuokkaa

Kausi Yleisökeskiarvo
2001–02 5 231
2002–03 5 148
2003–04 5 101
2004–05 5 143
2005–06 5 032
2006–07 4 984
2007–08 5 101
2008–09 4 933
2009–10 4 976
2010–11 4 850
2011–12 5 108
2012–13 5 213[13]
2013–14 4 974
2014–15 4 337
2015–16 4 250
2016–17 4 327[14]
2017–18 4 254
2018–19 4 232


JäähallitMuokkaa

PalkinnotMuokkaa

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnotMuokkaa

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnotMuokkaa

HallintoMuokkaa

Päivitetty: 15.6.2019 [15]

Toimiston henkilökuntaMuokkaa


Muu henkilöstöMuokkaa

KurinpitodelegaatioMuokkaa

PäävideotuomariMuokkaa

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

LiigahallitusMuokkaa

Puheenjohtaja

Jäsenet

JohtoryhmäMuokkaa

Jäsenet

Katso myösMuokkaa

HuomiotMuokkaa

  1. TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[7][8][9][10][11][12]

LähteetMuokkaa

  1. YLE: Jääkiekon SM-liigan mestarit 1976-2010
  2. Se on totta. SM-liiga on nyt Liiga. 10.9.2013. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.6.2017.
  3. http://liiga.fi/uutiset/2017/06/06/nain-pelataan-liigassa-kaudella-201718
  4. http://liiga.fi/liiga/kilpailusaannot
  5. Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 6.5.2009.
  6. Liigassa nähdään ensi kaudella NHL:stä tuttu uudistus - ”Yksi nykyaikaisimmista järjestelmistä” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
  7. Tappara Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.4.2016.
  8. Tappara on Suomen mestari 2016! Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.4.2016.
  9. Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.4.2016.
  10. Ei enää hopeaa! yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 28.4.2016.
  11. Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! iltasanomat.fi. Viitattu 28.4.2016.
  12. Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV Oy. Viitattu 28.4.2016.
  13. SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
  14. Liigan yleisömäärät kasvoivat – runkosarjassa lähes kaksi miljoonaa katsojaa Liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.9.2017.
  15. Yhteystiedot - Liiga liiga.fi. Viitattu 15.7.2019.
  16. a b Yhteystiedot Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 15.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon SM-liiga.