Vuoden kaupunkikeskusta
Vuoden kaupunkikeskusta on Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistyksen vuodesta 1999 lähtien jakama palkinto, joka annetaan kaupungeille, jotka toteuttavat kehitysideoita ja hankkeita, joiden toimivuus voidaan konkreettisesti mitata vilkastuneena keskustaelämänä. Hankkeita arvioidaan fyysisistä ja esteettisistä näkökulmista ja toteutuksen paikallisesta omaleimaisuudesta.[1] Palkinnon saajan valitsee vuosittain yhdistyksen raati, joka koostuu muun muassa arkkitehdeista, kaupunkisuunnittelijoista, konsulteista sekä kaupan ja hallinnon edustajista. Palkinto on lähinnä nimellinen ja arvokkaampaa palkinnon saavalle kaupungille on palkinnon tuoma julkisuus.
Palkinnon saaneet kaupungit muokkaa
| Vuosi | Kaupunki | Peruste |
|---|---|---|
| 1999 | Kajaani | valittiin ensimmäiseksi vuoden kaupunkikeskustaksi seitsemän ehdokkaan joukosta. Palkintosumma oli 10 000 markkaa. Perusteina oli Raatihuoneentorin muuttaminen tapahtumatoriksi, mikä toi alueen liiketiloille kysyntää ja ihmisiä keskustaan.[1] |
| 2000 | Lahti | sai palkinnon keskustan ilmeen kohentamisesta, palvelutarjonnan ja kaupan kilpailukyvyn parantamisesta, mikä lisäsi viihtyvyyttä ja keskustan vähittäiskauppojen kannattavuutta.[1] |
| 2002 | Oulu | palkittiin pitkäjännitteisestä ja johdonmukaisesta keskustan kehittämisestä ja mallikkaasta yhteistyöstä kaupungin, kiinteistönomistajien ja elinkeinoelämän välillä.[1] |
| 2003 | Kouvola | palkittiin 2003 eurolla uudistustoimien käynnistämisestä ja viemisestä eteenpäin, mikä oli rohkaissut myös elinkeinoelämää sijoittamaan tulevaisuuteen. Hämeenlinna sai kunniamaininnan Jean Sibeliuksen syntymäkodin kunnostamisesta kulttuurikäyttöön.[1] |
| 2004 | Pori | palkittiin 2004 eurolla pitkäjännitteisestä kaupunkia kehittäneestä jämptistä strategiasta, jonka ansiota Porin Promenadi muun muassa on.[1] |
| 2005 | Joensuu | kehittetty keskustaa huolellisesti ja saatu hyviä tuloksia aikaan suhteellisen pienellä panostuksella. Palkinto oli 2005 euroa. |
| 2006 | Vaasa | rakennettiin keskustorin alle 841 auton pysäköintihalli, mikä edisti keskusta-alueen jalankulkijaystävällisyyttä.[1] |
| 2007 | Jyväskylä | oli esimerkillinen ja elävä kävelykatu, jonka ympärille oli rakentunut vahva ja monipuolinen kaupanrakenne.[1] |
| 2008 | Imatra | oli onnistuttu kehittämään keskustaa rajallisista resursseista huolimatta kiinnostavaksi ja yksilölliseksi.[1] |
| 2009 | Rauma | oli onnistuttu kehittämään Vanhan Rauman keskusta-aluetta haasteellisessa ympäristössä johdonmukaisesti, pitkäjännitteisesti ja tuloksekkaasti.[1] |
| 2010 | Kotka | palkittiin torin alle rakennetusta pysäköintitilasta ja tapahtumien tuomisesta keskusta-alueelle.[2] |
| 2011 | Kokkola | sai palkinnon onnistuneesta keskustauudistuksestaan.[3] |
| 2012 | Mikkeli | sai palkinnon vaikuttavasta keskustauudistuksestaan. |
| 2013 | Kemi | Keskustaa on elävöitetty muun muassa Täiköntorin kunnostuksella, kävelykadun rakentamisella ja sisäsataman parantamisella. Lisäksi Kemitiimi on järjestänyt lukemattomia tapahtumia keskustassa. |
| 2014 | Kuopio | palkittiin onnistuneesta ja taitavasta keskustauudistuksesta. |
| 2015 | Hyvinkää | |
| 2016 | Tampere | sai Keskustapalkinnon kaupunkikeskustan onnistuneista uudistuksistaan. EKK korosti palkinnon perusteluissa tamperelaisten vahvaa paikallisuutta sekä loistavaa kokonaissuunnittelua, joka on suuntautunut kaupungin ytimeen. |
| 2017 | Helsinki | palkittiin kun Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin kaupunkikeskustan monipuolisista uudistuksistaan ja elämyksellisyydestään. |
| 2018 | Lappeenranta | palkittiin ja EKK:n palkintoraadin puheenjohtaja kehui kaupunkikeskustaa erityisesti taitavista kaavoitus- ja rakentamisratkaisuista, vaikka haasteita ovat asettaneet historia, puistot, rakennussuojelu sekä maastomuodot. |
| 2019 | Vantaa | ansaitsi keskustapalkinnon ennakkoluulottomista toimistaan, jotka palvelevat metropolialueen yhteistyötä ja vahvistavat kaikkien neljän kaupungin kilpailukykyä kansainvälisestikin. Vantaa on edelläkävijä verkostokaupunkistrategian kehittäjänä Suomessa. |
| 2020 | Kouvola | palkittiin kun Kävelykatu sai nyt kolmannen kehitysvaiheensa. Ensin 1990-luvulla oli kesäkävelykatu impressionistisine kioskirakenteineen. Vuosituhannen vaihteessa rakentui juhlava kävelykatu. Kaksi vuotta sitten kävelykatu Manski muuntui viehättäväksi aukiosarjaksi. |
| 2021 | Turku | Turun keskustauudistus on esimerkillinen ja opettava. Oli Suomen suurin kaupunki 1800-luvulle: Urbanisaatio keskittyi suvereenisti Turkuun. Historia näkyy useina eri kerrostumina. Kauppatori on Engelin puistoisen empirekaavan ydin. Keskustauudistukset palauttavat sen arvoa. Kulttuuriperintö on keskustan voimavara: viihtyisiä kaupunkitiloja ja elävien paikkojen verkostoja. |
| 2022 | Pietarsaari |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Marjukka Kulmanen: 12 vuotta eläviä keskustoja (pdf) Elävä Kaupunkikeskusta ry. Viitattu 26.3.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Keskustapalkinto 17.2.2010. Elävä Kaupunkikeskusta ry. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 26.3.2010.
- ↑ Keskustapalkinto 17.2.2010. Elävä Kaupunkikeskusta ry. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 2.1.2012.