Rauman murre (Rauman murteella rauman giäl) on yksi suomen kielen lounaismurteista. Sille on ominaista sanojen lyhentyminen, oma intonaationsa ja germaanisten kielten sanalainat. Rauman murteelle ominaisia ovat nasaalikonsonanttien jälkeen puolisoinnillistuvat klusiilit (esimerkiksi ilmauksessa rauman giäl), joita on ollut kirjoituksessa tapana merkitä kirjaimilla g, b ja d. Lisäksi muiden lounaismurteiden tapaan esiintyy f-äänne, lähinnä ruotsalaislainoissa. Rauman murteeseen ovat antaneet vaikutteita ennen kaikkea merimiesten käyttämien ruotsin ja englannin kielien lisäksi viron, venäjän ja ranskan kielet.

Rauman seudun murteissa esiintyi dentaalispirantti (ð kirjakielen d:n paikalla ja θ kirjakielen ts:n paikalla) vielä 1900-luvun loppupuoliskolla[1].

Tunnetuin Rauman murretta käyttänyt kirjailija on Hj. Nortamo. Hänen lisäkseen sillä ovat kirjoittaneet muun muassa Unto ja Tauno Koskela, Tapio Koivukari, Hannu Heino sekä Tapio Niemi.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Heino, Hannu: Raumlaissi sanambätki: Taskukokoinen sanaristeily Rauman ja Suomen välillä. (Alanimeke kannessa ja esiössä: Rauman kielen sanakirja) Rauma: Oy Länsi-Suomi, 1996. ISBN 951-9128-32-8.
  • Heino, Hannu: San nys snääki. (Alanimeke kannessa ja esiössä: Rauman kielen sanakirja) Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24285-3.
  • Tauno Koskela – Sillail oikke Rauman kielen sanoja ja sanomisia (1992 Oy Länsi-Suomi) ISBN 951-9128-26-3

Lähteet

muokkaa
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.