Tapio Koivukari

Tapio Koivukari (s. 20. elokuuta 1959 Rauma) on suomalainen kirjailija ja kielenkääntäjä. Hän on teologian maisteri ja asui Islannissa 1989–1993.

Tapio Koivukari Helsingin kirjamessuilla 2013.

Tapio Koivukari on julkaissut romaaneja, novelleja, kuunnelmia ja lisäksi kääntänyt muun muassa islantilaisten kirjailijoiden teoksia suomen kielelle. Hän toimi vuosina 1993–2000 uskonnonopettajana Aronahteen peruskoulussa Raumalla.

Koivukarin pääteos on saaristolaistrilogia, jonka osat ovat Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja. Päähenkilöinä ovat Aaron ja Fiina Havström sekä heidän jälkeläisensä monessa polvessa. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Rauman edustan saariin Kuuskajaskariin ja Santkariin sekä Rauman Petäykseen. Ammatteina ovat kalastaja, luotsi, merimies, salakuljettaja, lastaaja ja laivanrakentaja. Ajanjakso ulottuu Oolannin sodasta (jota kuvataan takautuvasti Ahvenanmaalla, mistä suku on kotoisin) 1960-luvun puoliväliin saakka. Kerronnassa on jonkin verran Rauman murretta ja ruotsalaisperäisiä murresanoja, jotka liittyvät ennen kaikkea merenkulkuun.

Koivukarille on myönnetty Koskenkorva-palkinto 1990, Nortamo-palkinto 1999, Rauman kaupungin tunnustuspalkinto 2002 sekä WSOY:n Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009. Lisäksi hän on saanut Satakunnan taidetoimikunnan Luomuna-palkinnon 2008 ja sanomalehti Länsi-Suomen mitalin kulttuuriansioista. Koivukarin teos Unissasaarnaaja voitti vuoden 2016 Runeberg-palkinnon.

Koivukari on myös puuseppä ja veneenrakentaja.^lähde? Hän asuu Raumalla Kompin asuinalueella.

Elämäkertatietoa

Perhe

• Vanhemmat: Isä työkalusuunnittelija Reino Koivukari, s. 1924. Äiti luokanopettaja Marjatta, o.s. Karmasalo, s. 1928. Koivukari oli perheen ainokainen ja omien sanojensa mukaan kasvoi tavallaan kaksikulttuurisessa kodissa, sillä isä oli raumalainen ja äiti karjalainen.

Opinnot ja työura

• Teologian maisteri Helsingin yliopisto (pääaineena etiikka ja uskonnonfilosofia)
• Rakennusmies
• Ahtaaja
• Puutyönopettaja Islannissa 1990–1993
• Uskonnonopettaja Vantaalla 1987–1988 ja Raumalla 1993–2000
• Suomentaja
• Vapaa kirjailija
• Pappi

Julkaisutuotanto

Saaristolaistrilogia

• Luodetuulen maa. Helsinki: Like, 2002. ISBN 952-471-030-7.
• Missä aallot murtuvat. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-30953-2.
• Sumun lokikirja. Helsinki: Johnny Kniga, 2009. ISBN 978-951-0-35476-6.

Muut romaanit

• Saariston samurait. Helsinki: Like kustannus, 1988. ISBN 951-8929-01-7.
• Odinnin korppi. Helsinki: Like kustannus, 1990. ISBN 951-8929-37-8.
• Meren yli, kiven sisään. Helsinki: Johnny Kniga, 2007. ISBN 978-951-0-33281-8.
• Ariasman. Kertomus valaanpyytäjistä. Helsinki: Johnny Kniga, 2011. ISBN 978-951-0-38092-5.
• Käpykaartilaiset. Helsinki: Johnny Kniga, 2013. ISBN 978-951-0-39945-3.
• Unissasaarnaaja. Helsinki: Johnny Kniga, 2015. ISBN 978-951-0-40718-9.
• Poltetun miehen tytär. Helsinki: Johnny Kniga, 2018. ISBN 978-951-0-43467-3.
• Pirtumiehet. Helsinki: Johnny Kniga, 2020. ISBN 978-951-0-44867-0.
• Sataman laulu. Helsinki: Johnny Kniga, 2022. ISBN 978-951-0-47838-7.

Novellikokoelmat

• Mansikkapellot, iankaikkisesti. Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-188-4.
• Tosi tarinoita (ja muita outoja ilmiöitä). Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-563-4.
• Maista, niin muistat. Helsinki: Johnny Kniga, 2008. ISBN 978-951-0-34498-9.

Runokokoelmat

• Viäläk teils se paatt o. Helsinki: Johnny Kniga, 2014. ISBN 978-951-0-40717-2.

Näytelmät & kuunnelmat

• Kesäunia (2002)
• Jumalan selän takana (2003)
• Kaljaasi Lauran viimeinen matka (2004)
• Mopolähetti (2006)
• Moision herra (2007)
• Guðríðurin saaga (2008)
• Luodetuulen maa (näytelmän ensi-ilta 11.9.2010)
• Rasvaa (kuunnelman ensiesitys 27.1.2011)

Suomennokset

• Vigdís Grímsdóttir: Nimeni on Isbjörg : olen leijona. Like, 1992.
• Gudmundur Andri Thorsson: Veriveljet. Like, 1993.
• Vigdís Grímsdóttir: Metsän tyttö. Like, 1994.
• Vigdís Grímsdóttir: Kannastie 7. Like, 1995.
• Fridrik Erlingsson: Ritari Benjamin Kyyhkynen. Otava, 1996.
• Vigdís Grímsdóttir: Z: rakkaustarina. Like, 1997.
• Thórarinn Eldjárn: Sininen torni. Like, 1999.
• Einar Kárason: Revontulet. Like, 2000.
• Guillou, Jan: Tie Jerusalemiin. Like, 2000.
• Guillou, Jan: Temppeliherra. Like, 2001.
• Gudbergur Bergsson: Joutsen. Like, 2001.
• Vigdís Grímsdóttir: Hiljaisuus. Like, 2002.
• Einar Kárason: Miekkakäräjät. Johnny Kniga, 2003.
• Koskinen, Maaret: Alussa oli sana: nuori Ingmar Bergman. Like, 2003.
• Guillou, Jan: Noitien asianajaja. Johnny Kniga, 2004.
• Vigdís Grímsdóttir: Valosta valoon. Johnny Kniga, 2004.
• Vigdís Grímsdóttir: Sydän, kuu ja sinilinnut. Johnny Kniga, 2006.
• Vigdís Grímsdóttir: Kun tähti putoaa. WSOY, 2007.
• Gerður Kristný: Verikavio. Savukeidas, 2013.
• Andri Snær Magnason: Aika-arkku. Aula & Co, 2017.
• Arnaldur Indriđason: Petsamo. Blue Moon, 2018.
• Gerður Kristný: Surmavirsi. Enostone, 2019.
• Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja. Aviador, 2019.
• Andri Snær Magnason: Ajasta ja vedestä. Aula & Co, 2020.
• Arnaldur Indriðason: Jäämies. Blue Moon, 2020.
• Sigurður Pálsson: Runon ääntä etsimässä. Kustannusliike Parkko, 2021.
• Jón Kalman Stefánsson: Jotain kaikkeuden kokoista. Aviador, 2021.

Tunnustukset ja palkinnot

• Koskenkorva-palkinto 1990
• Nortamo-palkinto 1999
• Rauman kaupungin tunnustuspalkinto 2002
• Satakunnan taidetoimikunnan Luomuna-palkinto 2008
• WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009
• Valtion kirjallisuustoimikunnan viisivuotinen taiteilija-apuraha vuodesta 2010
• Kodiksamia-palkinto romaanista Ariasman 2011
• Alfred Kordelinin säätiön Rauman rahaston tunnustuspalkinto 2013
• Suomen kulttuurirahaston kolmivuotinen apuraha 2015
• Sanomalehti Länsi-Suomen mitali kulttuuriansioista
• Runeberg-palkinto 2016

Aiheesta muualla

• Tapio Koivukari Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
• Jari Olavi Hiltunen: Maalaiskylän enkelit ja veijarit. Arvostelu Runeberg-palkitusta Unissasaarnaaja-romaanista. Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato.net 21.2.2016.