Rauman fransiskaanikonventti
Rauman fransiskaanikonventti oli Raumalla 1400-luvun alkupuoliskolta vuoteen 1538 toiminut fransiskaaniluostari.
Perustaminen muokkaa
Fransiskaanimunkkien asettumisesta Raumalle ei ole varmaa tietoa. Erään näkemyksen mukaan he saapuivat kaupunkiin vasta Rauman saatua kaupunkioikeudet vuonna 1442. On kuitenkin mahdollista, että munkit asettuivat paikkakunnalle jo vuosisadan alkupuolella, jonka jälkeen asutusta alkoi muodostua myös luostarin ympärille. Ensimmäinen kirjallinen maininta fransiskaanikonventista on jouluaatolta 1449, jolloin ritari Henrik Djäkn lahjoitti sille viljaa ja karjaa.[1]
Luostarin toimintaa muokkaa
Luostariyhteisö sijaitsi Vanhan Rauman pohjoispuolella Raumanjoen varrella. Kivikirkkoa paikalle ryhdyttiin rakentamaan 1400-luvun jälkipuoliskolla. Pyhän Ristin kirkko vihittiin käyttöön ilmeisesti vuonna 1512.[2] Tutkija Markus Hiekkasen mukaan paikalla on saattanut olla puukirkko jo 1420-luvulla.
Munkkien toiminta ulottui Rauman ja lähiseutujen lisäksi pitkälle sisämaahan, aina Hämeeseen asti, sekä myös Pohjanlahden rannikkoa ylöspäin. Raumalla fransiskaanimunkit organisoivat keskieurooppalaiseen tapaan kaupungin köyhien ja sairaiden hoidon.[2] Luostarin yhteyteen perustettiin myös koulu, Collegium Raumenses. Se lopetti toimintansa luostarin lakkauttamisen johdosta vuonna 1538.[3] Rauman lisäksi fransiskaaneilla oli Suomessa luostarit Viipurissa ja Kökarissa.
Uskonpuhdistus lopettaa luostarin muokkaa
Rauman fransiskaanikonventti joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1538 Kustaa Vaasan aloittaman uskonpuhdistuksen myötä. Samalla munkit karkotettiin Raumalta väkivalloin. Luostarialue muutettiin aluksi luterilaisen seurakunnan pappilaksi ja myöhemmin vuonna 1551 kuninkaankartanoksi. Joidenkin lähteiden mukaan Pyhän Ristin kirkosta tehtiin makasiini. Tieto ei välttämättä pidä paikkaansa, koska sen lasi-ikkunoita tiedetään korjatun vielä 1580-luvulla.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1640 fransiskaanien kirkko otettiin käyttöön luterilaisena kirkkona, jollaisena se toimii edelleen. Luostarin aikaisista rakennuksista saattaa 1800-luvun alussa laajennetun kirkon lisäksi olla jäljellä sen vieressä sijaitseva kirkonkellari, joka on mahdollisesti peräisin 1400-luvulta.
Fransiskaanien perintö nykypäivänä muokkaa
Nykyään fransiskaanien muistoa vaalitaan Rauman seurakunnassa monin eri tavoin. Munkkien rakentama Pyhän Ristin kirkko on toiminut kaupungin pääkirkkona vuodesta 1640 lähtien. Raumalle perustettiin Suomen ensimmäinen diakonin virka 1800-luvulla jatkamaan fransiskaanimunkkien perinteitä vähäosaisten auttamisessa. Vuonna 1974 pystytettiin Pyhän Ristin kirkon edustalle munkkiveljeskunnan perustajan Franciscus Assisilaisen patsas.
Rauman seurakunta avasi vuonna 2010 kauppatorin laidalla sijaitsevan Franciscus-talon. Se toimii seurankuntalaisten kokoontumispaikkana ja vapaaehtoistyön keskuksena.
Lähteet muokkaa
- Rauman kaupunkiarkeologinen inventointi, s. 19-20.
- Suomalaisia kirkkoja ja kappeleita, Rauman Pyhän Ristin kirkko
- Rauman seurakunta, Rauma ja Franciscus kuuluvat yhteen (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Rauman seurakunta, Raumalaisten kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rauman Lyseon Seniorit