Vuokatti

kylä, taajama ja vaarajono Sotkamossa
(Ohjattu sivulta RockKatti)

Vuokatti on kylä,[2] taajama,[3][4][5][6][1] rautatieliikennepaikka ja vaarajono[5] Sotkamossa Kainuussa.[5][7] Urheiluun ja matkailuun nykyisin yhdistetty Vuokatin taajama on syntynyt Vuokatin rautatieaseman seudun ympärille.[8] Taajama rajautuu lännessä Oulujoen vesistöön kuuluvaan Nuasjärveen ja pohjoisessa Mulehoulunjokeen.[9][7]

Vuokatti

Vuokatti

Koordinaatit: 64.1458°N, 28.2690°E

Valtio Suomi
Maakunta Kainuu
Kunta Sotkamo
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä, taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 12,01 (sis. Sotkamon kk) km²
Väkiluku (2021) 6 146 (sis. Sotkamon kk)
 – Väestötiheys 511,7 (sis. Sotkamon kk) as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]











Tilastokeskuksen paikkatietoaineston mukaan Sotkamon kunnan ainoassa tilastollisessa taajamassa Vuokatissa asui 6 167 asukasta (2021).[1] Tämä tekninen taajamarajaus sisältää kuitenkin myös Sotkamon keskustaajaman ja taajamarajaus poikkeaa Sotkamon kunnan käyttämästä alueellisesta jaottelusta, jossa Vuokatin taajama erotetaan kunnan keskustaajamasta Sotkamon kirkonkylästä.[4][10][6][11] Esimerkiksi vuonna 1980 Sotkamossa oli kaksi taajamaa, joista Vuokatin asemanseudulla (Vuokatissa) asui 586 ja Sotkamon kirkonkylässä 4 286 ihmistä.[6] Vuonna 2000 Vuokatti oli Tilastokeskuksen taajamaluokittelussa osa 6 146 asukkaan Sotkamon kirkonkylän tilastollista taajamaa, jonka pinta-ala oli 12,01 neliökilometriä.

Kirjallisena paikannimenä Vuokatti on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1650 muodossa Wockattj. Nimen alkuperä on tuntematon.[5]

Vuokatin alueen korkein vaara on Porttivaara (345 metriä merenpinnan yläpuolella), seuraavaksi korkein on Isosta-Pöllystä, Pienestä-Pöllystä (320 m) sekä Keimasta (326 m) koostuva Vuokatinvaara[12][13]. Vuokatin uskotaan olleen vanha lappilainen uhripaikka[14]. Toisinaan Vuokatilla tarkoitetaan vain vaarajonon pohjoisinta osaa eli Isoa-Pöllyä. Vuokatinvaaroihin lasketaan kuitenkin kaikkiaan kolmetoista vaaraa Isosta-Pöllystä etelään lähtien.[5]

Vuokatissa sijaitsevat muun muassa Vuokatin urheiluopisto, laskettelukeskus ja 1990-luvun alussa valmistunut, nykyään Holiday Club -ketjuun kuuluva Katinkullan lomakeskus ja kylpylä. Vuokatissa on myös jäähdytetty hiihtotunneli, jonka ansiosta hiihtäminen on mahdollista myös kesäkaudella. Hiihtotunneli avattiin vuonna 1998.[15] Vuonna 2007 Vuokattiin valmistui Snowpolis, liikuntateknologiapainotteinen teknologiapuisto. Vuokatissa on myös vuoden ympäri auki oleva lumilautatunneli. Kristillisessä kurssi- ja lomakeskus Vuokatinrannassa järjestetään vuosittain yli 30 tapahtumaa. Laskettelurinteiden yläpäässä sijaitsee myös Ripa’s kuppila.

Vuokatti on profiloitunut vahvasti urheiluun. Siellä toimii urheiluopiston lisäksi yksi Suomen kahdesta Olympiavalmennuskeskuksesta sekä Vuokatti-Ruka urheiluakatemia.

Vuokatissa järjestettiin hip hop -musiikkifestivaali Pipefest vuoteen 2010 asti, kunnes se siirrettiin Jämsän Himokselle.

Vuokatissa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja tv-asema. Se on rakennettu vuonna 1976 ja on korkeudeltaan 323 metriä.[16] Se on Kainuun korkein rakennelma.

Vuokatin rautatieasema perustettiin vuonna 1926 ja se on liikennepaikka rataosalla Joensuu–Kontiomäki. Läheisyydessä sijaitsi myös Ladun seisake, joka oli urheiluopiston vieressä. Rataosan Nurmes–Kontiomäki henkilöliikenne loppui elokuussa 1993. Rautatieaseman seutu kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi luokittelemiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).[8]

Vuokattiin on tarkoitus rakentua 2020-luvulla merkittävä elokuvatuotantokeskus. Kajawood Oy aloitti tuotantotilojen rakentamisen vuonna 2021 Vuokatin entisen emäntäkoulun alueelle.[17]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 (valitaan väkiluku 31.12. (2021) ja Vuokatti.) Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta - Väestörakenne / 13vu -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 18.2.2023.
  2. Sotkamon kylät kartalla (pdf) Sotkamon kunta, sotkamo.fi. Viitattu 18.2.2023.
  3. Vuokatti (myös MML:n Nimistön tietokortti: Vuokatti) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.2.2023.
  4. a b Kuntatietoa Sotkamon kunta, sotkamo.fi. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 18.2.2023.
  5. a b c d e Alpo Räisänen (AR): Vuokatti (s. 514) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.2.2023.
  6. a b c Matti Eskola (M.E.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1986 (ISBN 951-1-09142-5, viitattu 18. helmikuuta 2023), Sotkamo , s. 165-168 (Osa 8: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) 
  7. a b Vuokatti Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 18.2.2023.
  8. a b Sotkamo - Kainuu - Vuokatin rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot (RKY), rky.fi. Museovirasto. Viitattu 18.2.2023.
  9. Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001) Järviwiki. Viitattu 18.2.2023.
  10. Sotkamo Suomen kartalla Sotkamon kunta, kotipesasotkamo.fi. Viitattu 18.2.2023.
  11. Alpo Räisänen (AR): Sotkamo (s. 422) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.2.2023.
  12. Kestävyysurheilu.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Retkikartta.fi
  14. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 2008 Sotkamo - Kainuun etelä
  15. http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/olosuhteet/hiihtotunnelit/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. Pääasemat Digita. Arkistoitu 27.9.2011.
  17. Korhonen, Jussi: Kainuuseen odotetaan salaperäisten sijoittajien rahoittamaa elokuvaihmettä – Hollywood-mittaluokan tuotantoja ja satoja työpaikkoja Iltalehti. 14.6.2022. Viitattu 19.2.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa