Sakkaroosi

kemiallinen yhdiste
(Ohjattu sivulta Ruokosokeri)

Sakkaroosi (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva sokeri, jota kutsutaan myös ruokosokeriksi, sukroosiksi tai (tavalliseksi) sokeriksi. Sakkaroosi muodostuu α-D-glukoosin 1-hiilen hydroksyyliryhmän liittyessä β-D-fruktoosin 2-hiileen glykosidisidoksella.

Sakkaroosi
Tunnisteet
Muut nimet Sokeri
CAS-numero 57-50-1
PubChem CID 5988
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H22O11
Moolimassa 342,30 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Tiheys 1,587 g/cm3
Liukoisuus veteen 2 000 g/l (25 °C)

Sakkaroosi on kasveissa hyvin yleinen yhdiste, jota esiintyy suurina pitoisuuksina esimerkiksi sokerijuurikkaassa (16–20 prosenttia), sokeriruo’ossa (13–20 prosenttia), ananaksessa ja maississa. Suomessa on käytetty perinteisesti sokerijuurikkaasta jalostettua sakkaroosia.

Sakkaroosilla ei ole sulamispistettä, vaan se hajoaa kuumennettaessa tavalla, joka riippuu lämmitysnopeudesta[1]. Sakkaraasi-entsyymi pilkkoo ohutsuoleen päätyneen sakkaroosin monosakkarideiksi.

Sakkaroosia käytetään ruokien makeuttamiseen ja sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi solunulkoisen nestetilan mittaamiseen.

Historia

muokkaa

Sokeriruoko

muokkaa
 
Sokeriruo’on kukintoja.

Sokeriruoko on peräisin Uudesta-Guineasta, jossa sitä on viljelty vuosituhansien ajan. Sitä on kasvatettu muillakin trooppisilla alueilla pitkät ajat sen makeuden vuoksi ja pureskeltu raakana. Sokerin erottaminen kehittyi Lähi-idässä, Intiassa ja Kiinassa, jossa sokeria käytettiin ruoanlaittoon ja jälkiruokiin.

Kreikkalainen Herodotos tunsi sokeriruo’on jo 500 eaa. Vuonna 327 eaa. Aleksanteri Suuri kuljetti sokeria Eurooppaan. Noin vuonna 700 keksittiin keittää sokerilientä vedessä, johon oli lisätty kalkkia. Prosessi valkaisi sokerin tehokkaasti. Yleisemmin tunnetuksi sokeri tuli Euroopassa vasta ristiretkien aikoihin. Sokerista tuli nopeasti suosittu ja erittäin kallis vientiartikkeli Eurooppaan. Pian eurooppalaiset kuitenkin selvittivät sokerin valmistuksen salat, ja sitä alettiin kasvattaa Espanjassa ja Sisiliassa, missä kasvatus ei kuitenkaan tuottanut kovin hyviä tuloksia. Venetsialaiset kauppiaat sen sijaan ottivat haltuunsa miltei koko Euroopan sokerimarkkinat tuomalla ja välittämällä sokeria idästä ja etelästä.

Markkinat eivät olleet mitkään aivan pienet, sillä keskiajalla sokerin sanottiin olevan manteleiden ohella Euroopan suurimpia tuontiartikkeleita. Englannista peräisin oleva tieto vuodelta 1319 väittää paunan (450 g) sokeria maksavan kaksi šillinkiä, joka nykyrahassa vastaisi noin 100 euroa kilo. Tosin vasta vuonna 1099 ristiretkeläiset toivat ensimmäiset sokerimaistiaiset Englantiin. Platina sen sijaan mainitsee, että jo ensimmäisellä vuosisadalla elänyt roomalainen historioitsija Plinius vanhempi olisi kirjoittanut sokerista[2]. Samaan hengenvetoon hän kylläkin hieman ihmettelee, miksi tätä ”mainiota maustetta” ei juuri esiinny vanhoissa resepteissä[2]. Platina toteaa, että mitä valkoisempaa sokeri on, sen parempaa se on[2].

Myöhemmin sokeriruokoa alettiin suuressa määrässä viljellä Karibianmeren saarilla, Yhdysvaltojen eteläosissa ja Brasiliassa. Sen viljelyksessä käytettiin pitkään orjatyövoimaa. Neljänsadan vuoden kuluessa Afrikasta laivattiin Karibian saarille ja Brasiliaan 5–10 miljoonaa orjaa sokeriruokoplantaaseille. Yhdysvalloissa orjuus lakkautettiin vuonna 1865, Brasiliassa vasta 1888.

Sokerijuurikas

muokkaa
 
Sokerijuurikaspelto.

Saksalainen kemisti Andreas Sigismund Marggraf (1709–1782) uutti sokeria juurikkaasta ensimmäisen kerran vuonna 1747. Suuremmassa mitassa sokerijuurikasta alettiin viljellä vasta sen jälkeen, kun Napoleonin sotien yhteydessä kauppayhteydet Ranskan ja Karibian alueen välillä vuonna 1801 katkesivat[3]. Sokerin teollinen valmistus juurikkaasta aloitettiin vuonna 1812. Valmistusprosessi on sinänsä yksinkertainen: juurikasviipaleita keitetään vedessä, ja lopulta keitinvesi siivilöidään ja vesi haihdutetaan, jolloin jäljelle jää kiteinen sokeri[4]. Kemistit eivät kykene erottamaan ruokosokeria ja juurikassokeria toisistaan, vaikka usein virheellisesti uskotaan näiden kahden olevan ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia.

Tuotanto

muokkaa

Noin 70 prosenttia maailman sokerista valmistetaan sokeriruo’osta ja loput, lähinnä teollisuusmaissa, sokerijuurikkaasta. Useimmat maat pyrkivät säilyttämään omavaraisuutensa sokerin tuotannossa, ja pääosa sokerista kulutetaankin tuottajamaassa. Maailman vuosituotanto on noin 130 miljoonaa tonnia.

Sokerin kansainvälinen kauppa on tärkeää etenkin kehitysmaille, jotka tuottavat ⅔ sokerista. Suuria sokerintuottajia ovat Brasilia, Kuuba, Thaimaa ja Dominikaaninen tasavalta. Vuosittainen kansainvälinen kauppa on noin 30 miljoonaa tonnia. Sokeriruo’on viljely työllistää 10–15 miljoonaa ihmistä.

Euroopan unioni on toiseksi suurin sokerinviejä (Brasilia 18 %, EU 16 %), luku selittyy suurilla maataloustuilla ja suojatulleilla. Yhdysvallat on pitänyt korkeaa sokerin hintaa yllä kotimaassa korkeilla suojatulleilla, mikä on johtanut elintarvikevalmistajien siirtymiseen halvempaan maissisiirappiin tai ulkomaille.

Ruokosokerista, jota on puhdistettu ja käsitelty tavallista vähemmän, käytetään nimitystä raakasokeri.[5]

Sokerin tuotanto Suomessa

muokkaa

Suomen ensimmäinen sokeritehdas, joka jalosti Länsi-Intian ruokosokeria, syntyi Turkuun vuonna 1756[6]. Kotimaisen juurikassokerin tuotanto alkoi 1918 perustetussa Suomen raakasokeritehdas Oy:ssä (1958 Salon Sokeritehdas Oy ja 1980 Suomen Sokeri Oy Salon tehdas) Salossa vuonna 1920.[7]

Suomessa sokeria valmistetaan sokerijuurikkaasta. Sucroksen sokeritehdas sijaitsee Säkylässä. Vuonna 2007 uutisoitiin, että osana EU:n sokerituotantokapasiteetin purkamista tämäkin tehdas saatoi tulla lakkautetuksi.[8] Vuonna 2017 EU lakkautti valmistuskiintiöt, jonka jälkeen Sucros ilmoitti kasvattavansa tuotantoa noin 100 000 tonniin.[9][10] Yhtiön sokeripakkaamo on Kirkkonummella.

 
Sokeritoppa

Palasokerin tuotanto alkoi 1890-luvulla, vuonna 1935 sitä alettiin pakata kilon pakkauksiin, ja tuolloin sen osuus Suomen sokerin tuotannosta oli jo 60 prosenttia.[11] Vielä 1950-luvulla sokeria myytiin toppina[12]. Sokeritoppa on katkaistun kartion muotoinen sokeripaakku. Muoto syntyi tuotantotavasta: ruokosokeri kaadettiin muottiin, jonka pohjassa olevasta reiästä ylimääräinen kosteus pääsi ulos. Sokerin annettiin kuivua muotissa pari viikkoa, kunnes kiteet olivat asettuneet muotoonsa. Kotikeittiöissä topista murrettiin paloja käyttöön erityisillä sokerisaksilla.[12]

Nykyään sokeria myydään etupäässä jauhettuna hienosokerina sekä kuutiomaisiksi paloiksi leikattuna palasokerina.

Pula-ajan sokerin säännöstely aloitettiin talvisodan puhkeamisen vuoksi jo loppuvuodesta 1939.[13] Sokerin säännöstely loppui 1. helmikuuta 1954, kuukauden kuluttua kahvin.[14]

Metabolia

muokkaa

Sakkaroosi hajoaa ruoansulatuselimistössä glukoosiksi ja fruktoosiksi. Osa tästä tapahtuu jo suussa, kun sakkaroosi kastuu syljen sisältämän veden vaikutuksesta ja loppu tapahtuu vatsalaukun happohydrolyysissä ja ohutsuolessa[15]. Suurin osa fruktoosista muuntuu sekin lopulta glukoosiksi[16].

Terveysvaikutukset

muokkaa

Sakkaroosista suussa muodostuva glukoosi lisää riskiä sairastua hammasmätään. Tutkimuksissa on havaittu lisäksi johdonmukaisesti, että sakkaroosilla makeutettujen virvoitusjuomien käyttö lisää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien kaltaisten tulehdustautien esiintyvyyttä. Lisäksi on havaittu, että vähintään kaksi annosta sokeroituja virvoitusjuoma päivittäin nauttivilla naisilla esiintyy yli 60 prosenttia muita enemmän nivelreumaa ja 2,6 kertaa enemmän 55 ikävuoden jälkeen alkavaa nivelreumaa. Muiden elintapoihin liittyvien riskitekijöiden vaikutus oli otettu laskelmassa huomioon.[17]

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että paljon sokeria sisältäviä juomia käyttävät menestyivät muita huonommin muistin toimintaa mittaavissa testeissä[18]. Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että päivittäin vähintään yhden sokerilla makeutetun virvoitusjuoman nauttivat naiset sairastuivat maksasyöpään noin 85 prosenttia todennäköisemmin ja kuolivat krooniseen maksasairauteen 70 prosenttia todennäköisemmin kuin ne naiset, jotka joivat sokerijuomia korkeintaan kolme kertaa kuussa[19]. Sakkaroosilla makeutetut juomat lisäävät myös lihavuuden ja korkean verenpaineen riskiä[20]. Sakkaroosin on havaittu nostavan matala-asteista tulehdusta kuvaavan herkän CRP:n arvoa[21].

Jo kahden viikon pituisen runsaan sakkaroosilla makeutettujen mehujen tai virvoitusjuomien nauttimisen on havaittu lisäävän sydänsairauksia aiheuttavien apolipoproteiinien pitoisuuksia veressä[22].

Sakkaroosin käyttö näyttäisi lisäävän myös syöpäriskiä ja syövän leviämisnopeutta[23]. Mahdollisina selittävinä tekijöinä voisivat olla ylipainon lisäksi insuliiniresistenssi sekä tulehduksen lisääntyminen ja oksidatiivinen stressi. Vuonna 2020 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöneljänneksellä, joka nauttii suhteellisesti eniten sakkaroosia, esiintyy 17 prosenttia enemmän syöpää ja 50 prosenttia enemmän rintasyöpää kuin vähiten sokeria nauttivalla neljänneksellä.[24]

On myös olemassa viitteitä siitä, että ruokavalio, jossa on paljon sekä sakkaroosia että rasvaa, heikentää oppimiskykyä ja lisää ruokahalua[25].

Sakkaroosin nauttiminen ei piristä, kuten ei myöskään keinotekoisesti makeutetun tuotteen nauttiminen[26], vaan sillä on päin vastoin väsymystä ja tarkkaavuuden vähenemistä aiheuttavaa vaikutusta[27].

Yli viidessäkymmenessä valtiossa peritään ylimääräistä veroa sakkaroosilla makeutetetuista juomista[28]. Myös Suomi kuuluu näiden maiden joukkoon[29].

Kulutus ja suositeltu enimmäissaanti

muokkaa

Yhdysvalloissa kulutettiin sakkaroosia vuonna 2016 keskimäärin 126 grammaa henkeä kohti päivässä, mikä oli enemmän kuin missään muussa maassa[30]. Kiinalaiset kuluttivat sitä vain noin 16 grammaa vuorokaudessa, joka vastaa noin kuutta sokeripalaa[31][32]. FinRavinto 2017 -tutkimuksen osanottajat nauttivat päivittäin 10–100 grammaa sokeria keskiarvon ollessa 40 grammaa eli noin 1/2 desilitraa. Tämä vastasi sokeria joka vastaa keskimäärin 8–9 %:a energiansaannista.[33] Suomalaisten lisätyn sokerin päälähteet ovat puhdistettu eli valkoinen sokeri ja makeiset sekä sokeroidut juomat, leivonnaiset, jäätelö, vanukkaat, jugurtit, hillot ja kiisselit[34]. Esimerkiksi jäätelöpuikko saattaa sisältää jopa kolmanneksen sokeria[35]. Hedelmämehu[36] sisältää yhtä paljon sokeria kuin sokeroitu virvoitusjuoma ja smoothien eli sosejuoman sokeripitoisuus saattaa olla vieläkin suurempi[37].

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kaikkien sokereiden saannin rajoittamista 5-10 prosenttiin energiansaannista. Rajoitus koskee lisätyn sokerin ja hunajan sekä hedelmämehujen ja niistä tehtyjen tiivisteiden luontaisesti sisältämien sokereiden yhteismäärää.[38] Lisäksi WHO suosittelee, että sokereiden määrä pakkausmerkinnöissä korvattaisiin tiedolla elintarvikkeen terveysvaikutuksia paremmin kuvastavasta glykeemisestä indeksistä[39].

Yli kymmenen energiaprosenttia suuremman sakkaroosimäärän päivittäisen nauttimisen on havaittu nostavan veren rasva-arvoja haitallisella tavalla Kymmenen energiaprosentin enimmäissaanti vastaa kevyttä työtä tekevällä 70-kiloisella ihmisellä keskimäärin 50:ntä grammaa sokeria päivässä[22]. Tämä määrä sokeria löytyy esimerkiksi noin kahdesta ja puolesta suklaapatukasta[40]/marjajugurttipikarista[41]/appelsiinitäysmehulasillisesta[42]/virvoitusjuomalasillisesta[43], kolmesta jäätelötuutista[44], kolmesta desilitrasta mansikkakiisseliä[45] tai neljästä voisilmäpullasta[46].

Suomen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ovat määrällisesti samat kuin WHO:lla, mutta ne koskevat ainoastaan lisättyä sokeria kuten sakkaroosia, fruktoosia, glukoosia ja tärkkelyspitoisia makeuttajia[47].

Sokeri ruoanvalmistuksessa

muokkaa
 
Erilaisia ruskeita sokereita.

Sokeria käytetään elintarvikkeiden makeuttamisen lisäksi niiden happamuuden laimentamiseen[48] sekä säilyvyyden ja rakenteen parantamiseen. Hillot ja mehut säilyvät ilman hometta ja käymistä, jos niiden sokeripitoisuus on niin suuri, etteivät pieneliöt kykene elämään niissä. Jäätelön ja kakkujen rakenteeseen vaikuttaa sokerin määrä. Tomaattia sisältävään pastakastikkeeseen sekä kalaan laitetaan graavattaessa usein hieman sokeria korostamaan muiden aineiden makua.

Puhdistettu sokeri on valkeaa, mutta on myös sokerilaatuja, joihin jätetään enemmän raakasokerin maku- ja ravintoaineita. Ruskea sokeri ja fariinisokeri ovat tällaisia. Ne ovat aromikkaampia, mutta säilyvät huonommin kuin valkoinen sokeri.

Sokerituotteet

muokkaa

Kidesokereiden kidekoot vaihtelevat. Kidekoko vaikuttaa sokerin liukenemiseen: hienojakoinen sokeri liukenee nopeimmin. Hienosokeri eli hienojakoinen kidesokeri soveltuu hyvin pöytäkäyttöön, keittojauheisiin, makeisten ja jäätelön valmistukseen. Taloussokeri, jota käytetään yleisesti ruoanvalmistuksessa, on kidekooltaan hienosokeria suurempaa. Tumma kidesokeri kiteytetään tavallisen kidesokerin tapaan raakasokeriliuoksesta, mutta se on ruskeaa ja aromikasta. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuumiin juomiin, viiliin ja puuron pinnalle.

Hillosokeri on tavallista kidesokeria, johon on lisätty hyytymistä aiheuttavaa pektiiniä sekä happamuudensäätö- ja säilöntäainetta. Hillosokeria käytetään hillojen, hyytelöiden ja marmeladien valmistukseen. Niissä se saa aikaan kiinteän rakenteen ja parantaa säilyvyyttä.

Hyytelösokeri sisältää kidesokerin lisäksi tärkkelyssiirappia, pektiiniä ja happamuudensäätöainetta. Hyytelösokeria käytetään leivonnais- ja jälkiruokahyytelöiden valmistamiseen.

Fariinisokerin kiteet on päällystetty siirapilla. Se on aromikasta, ruskeaa, pehmeää ja kosteaa. Sitä käytetään siman valmistuksessa ja leivonnaisten makeuttajana.

Tomusokeri on hienojakoiseksi jauhettua kidesokeria, jota käytetään makeis-, keksi- ja leipomoteollisuudessa. Siihen lisätty paakkuuntumisenestoaine parantaa käsiteltävyyttä ja helpottaa säilytystä. Tomusokeria voidaan käyttää sellaisenaan koristeena tai valkuaiseen tai muuhun nesteeseen sekoitettuna kuorrutuksen tekemiseen.

Palasokeri syntyy kidesokerista puristamalla sokeri tangoiksi, jotka leikataan paloiksi. Palasokeria valmistetaan myös tärisyttämällä sokeri muotteihin. Palasokeria käytetään pöytäkäytössä kuumien juomien makeuttamiseen. Tummasta kidesokerista voidaan valmistaa tummaa palasokeria.

Raesokeria valmistetaan palasokerista murskaamalla se seulomalla. Raesokerilla voidaan koristella leivonnaisten pinta. Rakeet ovat niin suuria etteivät ne juuri muutu leivinuunissa. Raesokeria valmistetaan myös värillisenä.[49]

Lähteet

muokkaa
  1. Sugar doesn't melt -- it decomposes, scientists demonstrate  ScienceDaily. Viitattu 9.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c Platina: De honesta voluptate, s. 49. Coloniae: Ex officina Eucharij, 1529. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.8.2013). (latinaksi)
  3. Sokerin tie Eurooppaan dansukker.fi. Arkistoitu 5.8.2013. Viitattu 9.8.2013.
  4. Näin sokeria valmistetaan sokerijuurikkaasta dansukker.fi. Viitattu 9.8.2013.
  5. Reseptissä lukee raakasokeria, mitä se on? Dan Sukker. 24.4.2019. Dansukker kuluttajapalvelu. Viitattu 9.2.2023.
  6. Virrankoski, Pentti: Suomen taloushistoria: Kaskikaudesta atomiaikaan, s. 74. Otava, 1975. ISBN 951-1-02057-9.
  7. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Suomi hakee lievennystä sokerituotannon leikkaamiseen Helsingin Sanomat. Viitattu 16.7.2007.
  9. Sopimusviljely Sucros. Viitattu 15.7.2019. (suomeksi)
  10. Sokerintuotanto vapautuu EU:ssa ensi kuussa – ja suomalainen sokeri on yhden kortin varassa 11. syyskuuta 2017. Yle. Viitattu 15.7.2019. (suomeksi)
  11. Vesa Määttä: Vuorineuvos Anton Alfthan (1856–1933). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.4.2012
  12. a b Dan Sukkerin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Keski-Suomen museo (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 21.4.2012
  14. Heinilä, Tuula: Säännöstely loppui 50 vuotta sitten Turun Sanomat. 21.2.2004. Viitattu 9.11.2023.
  15. Sakkaroosi, glukoosi ja fruktoosi: mitä eroa on? https://tinyurl.com/yr2xfwbs
  16. Sagar J. Dholariya, Josephine A. Orrick: Biochemistry, Fructose Metabolism. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing, 2023. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.10.2023).
  17. Yang Hu, Karen H. Costenbader, Xiang Gao, May Al-Daabil, Jeffrey A. Sparks, Daniel H. Solomon: Sugar-sweetened soda consumption and risk of developing rheumatoid arthritis in women. The American Journal of Clinical Nutrition, 2014-09, nro 3, s. 959–967. PubMed:25030783. doi:10.3945/ajcn.114.086918. ISSN 1938-3207. Artikkelin verkkoversio.
  18. Matthew P. Pase, Jayandra J. Himali, Paul F. Jacques, Charles DeCarli, Claudia L. Satizabal, Hugo Aparicio: Sugary beverage intake and preclinical Alzheimer’s disease in the community. Alzheimer's & dementia : the journal of the Alzheimer's Association, 2017-9, 13. vsk, nro 9, s. 955–964. PubMed:28274718. doi:10.1016/j.jalz.2017.01.024. ISSN 1552-5260. Artikkelin verkkoversio.
  19. Longgang Zhao, Xinyuan Zhang, Mace Coday, David O. Garcia, Xinyi Li, Yasmin Mossavar-Rahmani, Michelle J. Naughton, Melissa Lopez-Pentecost, Nazmus Saquib, Aladdin H. Shadyab, Michael S. Simon, Linda G. Snetselaar, Fred K. Tabung, Deirdre K. Tobias, Trang VoPham, Katherine A. McGlynn, Howard D. Sesso, Edward Giovannucci, JoAnn E. Manson, Frank B. Hu, Lesley F. Tinker, Xuehong Zhang: Sugar-Sweetened and Artificially Sweetened Beverages and Risk of Liver Cancer and Chronic Liver Disease Mortality. JAMA, 8.8.2023, 330. vsk, nro 6, s. 537–546. doi:10.1001/jama.2023.12618. ISSN 0098-7484. Artikkelin verkkoversio.
  20. foodnavigator.com: ‘Intake of added and free sugars should be as low as possible’: EFSA confirms sugar consumption a risk factor in chronic diseases foodnavigator.com. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  21. Faizan Jameel, Melinda Phang, Lisa G. Wood, Manohar L. Garg: Acute effects of feeding fructose, glucose and sucrose on blood lipid levels and systemic inflammation. Lipids in Health and Disease, 16.12.2014, nro 13, s. 195. PubMed:25515398. doi:10.1186/1476-511X-13-195. ISSN 1476-511X. Artikkelin verkkoversio.
  22. a b Nostaako sokeri sydäntautiriskiäsi? Sen voi tehdä jo tavallinen aamiainen ja välipala ET. 25.5.2015. Viitattu 14.4.2020.
  23. Hilary Brueck: 35 of the most dangerous things science has strongly linked to cancer Business Insider. Viitattu 12.11.2020.
  24. Total and added sugar intakes, sugar types, and cancer risk: results from the prospective NutriNet-Santé cohort. https://academic.oup.com/ajcn/article-abstract/112/5/1267/5906559
  25. Ian Sample Science editor: Researchers find a western-style diet can impair brain function The Guardian. 19.2.2020. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  26. Sorry, Your Child Has Never Had A “Sugar Rush” Fatherly. 28.11.2017. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
  27. Is the 'sugar rush' a myth? www.medicalnewstoday.com. 6.4.2019. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
  28. Countries that have implemented taxes on sugar-sweetened beverages (SSBs) Obesity Evidence Hub. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
  29. Valtiovarainministeriö: Virvoitusjuomien verotus vm.fi. Viitattu 26.9.2023.
  30. Tilasto: Suomalaiset syövät kolmanneksi eniten rasvaa koko maailmassa Ilta-Sanomat. 9.2.2015. Viitattu 10.4.2020.
  31. Sugar Consumption Per Capita in China www.helgilibrary.com. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  32. Dansukker: Sirkku palasokeri www.dansukker.fi. Viitattu 14.4.2020.
  33. Sokeri Ruokavirasto. Viitattu 20.6.2024.
  34. Helldán, Anni, Raulio, Susanna ym. (toim.): Finravinto 2012 -tutkimus 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.3.2014.
  35. Classic Kermatoffee Classic Jäätelö. Viitattu 11.7.2024.
  36. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.7.2024.
  37. Jopa enemmän sokeria kuin Coca-Colassa! "Terveellinen" smoothiesi voikin olla melkoinen sokeripommi mtvuutiset.fi. 10.7.2018. Viitattu 11.7.2024.
  38. Hallamaa, Teemu: WHO kehottaa vähentämään sokerin käyttöä Yle Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 6.4.2014.
  39. About Glycemic Index www.glycemicindex.com. Arkistoitu 5.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  40. Karl Fazer maitosuklaa suklaapatukka 39g | S-kaupat ruoan verkkokauppa www.s-kaupat.fi. Viitattu 11.7.2024.
  41. Valiojogurtti® mansikka laktoositon Valio. Viitattu 11.7.2024.
  42. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.7.2024.
  43. 6-pack Coca-Cola virvoitusjuoma tölkki 0,33 L | S-kaupat ruoan verkkokauppa www.s-kaupat.fi. Viitattu 11.7.2024.
  44. Pingviini Kuningatar Laktoositon jäätelötuutti 67g/110ml | S-kaupat ruoan verkkokauppa www.s-kaupat.fi. Viitattu 11.7.2024.
  45. Ekströms Extra Prima mansikkakiisseli 1l | S-kaupat ruoan verkkokauppa www.s-kaupat.fi. Viitattu 11.7.2024.
  46. Fazer Voisilmäpulla 78g Fazer.fi. Viitattu 11.7.2024.
  47. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 23.1.2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 6.3.2014.
  48. Näin eri sokerit eroavat toisistaan – lue makean ystävän tietopaketti ET. 25.8.2018. Viitattu 14.4.2020.
  49. Ijäs, Tuija & Välimäki, Maija-Liisa: Tunne elintarvikkeet. Otava, 2005. ISBN 951-1-19168-3.

Aiheesta muualla

muokkaa