Karibianmeri

Atlantin sivumeri Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä

Karibianmeri on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä sijaitseva Atlantin sivumeri. Sitä reunustavat pohjoisessa Isot Antillit. Karibianmerelle ovat ominaisia trooppinen ilmasto, koralliriutat, vulkaaninen toiminta ja maanjäristykset.

Karibianmeri
Karibianmeri kartassa keskellä, Etelä- ja Keski-Amerikan sekä Länsi-Intian saariketjujen reunustamana.
Karibianmeri kartassa keskellä, Etelä- ja Keski-Amerikan sekä Länsi-Intian saariketjujen reunustamana.
Sijainti Väli-Amerikka
Merialue Atlantin valtameri
Saaria Kuuba, Hispaniola, Jamaika, Puerto Rico
Pinta-ala 2 754 000 km²
Suurin syvyys 7 686 m
Keskisyvyys 2 200 m

Pääpiirteet muokkaa

 
Karibianmeri sijaitsee suureksi osaksi Karibian mannerlaatan alueella (kuvan keskiosan oikealla laidalla).

Karibianmerta reunustavat Etelä-Amerikan pohjoisrannikko, Keski-Amerikka, Meksikonlahti sekä Isot ja Pienet Antillit.[1] Karibianmeri on laajuudeltaan noin 2 754 000 neliökilometriä ja sen keskisyvyys on 2 200 metriä. Meren syvin kohta on Kuuban ja Jamaikan välissä sijaitseva Caymanin hauta, joka on 7 686 metriä syvä[2]. Karibianmerestä on yhteys Meksikonlahteen Jukataninsalmen kautta. Atlanttiin sieltä on puolestaan yhteys useita salmia pitkin, ja Tyyneenmereen Panaman kanavan kautta. Suurin Karibianmereen laskevista joista on Magdalena. Karibianmeren rannikolla on myös suuri lahtimainen Maracaibojärvi.[3]

Pintaveden vuotuinen keskilämpötila on 27 astetta. Meren poikki virtaa suuri merivirta kaakosta luoteeseen. Veden suolapitoisuus on korkeimmillaan alkuvuodesta ja alimmillaan loppuvuodesta etenkin meren kaakkoisosissa, sillä Orinoco-joki ja Amazon tuovat sinne silloin makeaa vettä.[1]

Geologia muokkaa

 
Hurrikaani Dennis Jamaikan ja Haitin välillä (2005).

Geologisesti Karibianmeri voidaan jakaa kahteen altaaseen, joita erottaa laaja merenalainen tasanko.[3]

Karibianmeren arvellaan olleen yhteydessä Välimereen paleotsooisella maailmankaudella 540–230 miljoonaa vuotta sitten, ennen Atlantin muodostumista. Liitukaudella 145–65 miljoonaa vuotta sitten Karibianmeri oli yhteydessä Tyyneenmereen, kunnes Pohjois- ja Etelä-Amerikka yhdistyivät mioseeni- ja plioseenikausilla 23–2,6 miljoonaa vuotta sitten.[2]

Karibianmeri on vulkaanisesti aktiivista aluetta, ja siellä esiintyy maanjäristyksiä. Karibianmeren alla oleva Karibian laatta syntyi 90–100 miljoonaa vuotta sitten. Se on pieni mutta aktiivinen, sillä se laajenee keskustastaan ja synnyttää samalla tulivuorisaaria.[4]

Ilmasto muokkaa

Karibianmeren ilmasto on trooppinen. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Venezuelan rannikon Bonairen saaren 250 millimetristä Dominican 9 000 millimetriin. Pohjoisella Karibianmerellä esiintyy kesä–marraskuussa voimakkaita hurrikaaneja, mutta etelässä niitä ei esiinny juuri lainkaan. Tuulen suunta on yleensä koillisesta.[1]

Eliöstö muokkaa

Karibianmeressä on 14 prosenttia maailman koralliriutoista.[1] Saarten maaperä ei ole kovinkaan ravinteikasta. Rannikkojen laguuneja reunustavat mangrovepuut ja kookospalmut. Karibianmeri on lintujen muuttoreittien varrella, joten linnusto vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Saarilla elää muun muassa papukaijoja, banaanikerttuleita ja tukaaneja, ja avomerellä fregattilintuja, ruskosuulia ja tropiikkilintuja. Meressä elää muun muassa merikilpikonnia, manaatteja ja kotkarauskuja. Hummeria, Lobatus gigas -kotiloa, sardiinia ja tonnikalaa pyydetään ravinnoksi, ja urheilukalastajien saalista ovat naiskala, barrakuda, dolfiini, marliini ja raitamakrilli.[2]

Historia muokkaa

 
Taiteilijan näkemys Kolumbuksen rantautumisesta Hispaniolaan 1492.

Ensimmäisenä eurooppalaisena Karibianmerelle purjehti Kristoffer Kolumbus vuonna 1492. Saaria asutti silloin kolme intiaanikansaa, joista karibit antoivat alueelle nimensä.[5] Karibianmerestä tuli merkittävä liikenneväylä, kun espanjalaiset löysivät Tyynenmeren rannikon vuonna 1513. Karibian merirosvot vaivasivat meren laivaliikennettä vuosina 1550–1730. Merirosvouden huippukautena pidetään ajanjaksoa 1698–1730, jonka loppuun mennessä kaikki alueen pelätyimmät merirosvot oli saatu kiinni ja otettu hengiltä.[6] Vaikka Espanja hallitsi pääosaa merestä, myös Britannia, Ranska, Alankomaat ja Tanska perustivat Karibianmeren saarille siirtokuntia.[3]

Ranska pyrki jo 1800-luvun lopulla rakentamaan kanavan Panaman halki. Yhdysvallat otti vuonna 1903 projektin hallintaansa, ja kanava valmistui 1914. Sen valmistuminen kasvatti selvästi Yhdysvaltain kiinnostusta strategisesti tärkeään merialueeseen. Yhdysvallat perustikin useille saarille toisen maailmansodan aikana tukikohtia suojellakseen Panaman kanavaa. Yhdysvaltain vanhin tukikohta alueella on Kuubassa sijaitseva Guantanamo Bay. Yhdysvallat on vuoden 1823 Monroen opin perusteella pyrkinyt pitämään muut suurvallat pois Karibianmeren alueelta, ja on useita kertoja vaikuttanut alueen valtioiden asioihin: Dominikaanisen tasavallan valtaus vuonna 1965, Grenadan miehitys 1983 ja Panaman miehitys 1989.[3]

Talous muokkaa

Karibianmeren pohjassa on suuret öljyvarannot, ja 2010-luvulla yhä useampi maa on aloittanut öljyn ja maakaasun etsinnän syviltä aluevesiltään. Alueen suurin öljyntuottaja on Venezuela.[7][8] Muita Karibianmeren alueen tärkeimpiä tuotteita ovat kaivannaisteollisuudessa rautamalmi ja bauksiitti sekä maataloudessa sokeriruoko, kahvi ja banaanit.[3]

Karibianmerta reunustavat valtiot muokkaa

 
 
Suurimpia kaupunkeja
 
  > 1 000 000 as.
 
  > 300 000 as.
Karibianmeren kartta. Kartan yläosassa näkyvät Bahama sekä Turks- ja Caicossaaret eivät sijaitse Karibianmerellä, vaikka ovatkin osa Länsi-Intian saaristoa.


Manner muokkaa

Valtio Pääkaupunki
  Meksiko México
  Belize Belmopan
  Guatemala Guatemala
  Honduras Tegucigalpa
  Nicaragua Managua
  Costa Rica San José
  Panama Panama
  Kolumbia Bogotá
  Venezuela Caracas

Isot Antillit muokkaa

Valtio Pääkaupunki
  Kuuba Havanna
  Dominikaaninen tasavalta Santo Domingo
  Haiti Port-au-Prince
  Jamaika Kingston

Pienet Antillit muokkaa

Valtio Pääkaupunki
  Antigua ja Barbuda St. John’s
  Dominica Roseau
  Grenada St. George’s
  Saint Kitts ja Nevis Basseterre
  Saint Lucia Castries
  Saint Vincent ja Grenadiinit Kingstown
  Trinidad ja Tobago Port of Spain

Muita suuria saaria tai saaristoja muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d The Caribbean Sea WWF. Viitattu 22.8.2016. (englanniksi)
  2. a b c Caribbean Sea Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.8.2016. (englanniksi)
  3. a b c d e ”Caribbean Sea”. Teoksessa The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press, 2014. Answers.com (viitattu 31.1.2014). (englanniksi)
  4. Spotts, Peter N.: Haiti earthquake: Why the Caribbean is a mini ring of fire 21.1.2010. The Christian Science Monitor. Viitattu 4.1.2014. (englanniksi)
  5. Meditz, Sandra W. & Hanratty, Dennis M.: Caribbean Islands, The Pre-European Population Lähde: U.S. Library of Congress. Viitattu 4.1.2014. (englanniksi)
  6. Konstam, Agnus: Piracy: The Complete History, s. 150–153. New York: Osprey Publishing, 2008. ISBN 978-1-84603-240-0. (englanniksi)
  7. Bryan, Anthony T.: The dash for deepwater oil and gas in the Caribbean: What’s at the finish line Dominican Today. 11.4.2013. Arkistoitu 10.1.2014. Viitattu 10.1.2014. (englanniksi)
  8. McFadden, David: Caribbean Nations Search For Oil Amid Spill Fears Huffington Post. 31.3.2013. Viitattu 10.1.2014. (englanniksi)

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa