Cartagena (Kolumbia)

kaupunki Bolívarin departementissa, Kolumbiassa

Cartagena ([kaɾtaˈhena]), virallisesti Cartagena de Indias, on suuri satamakaupunki Kolumbian pohjoisrannikolla. Vuonna 1533 perustetussa kaupungissa oli vuonna 2006 noin 1 075 000 asukasta. Se on saanut nimensä Murciassa Espanjassa sijaitsevan Cartagenan kaupungista.

Cartagena
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Cartagenan sijainti
Cartagenan sijainti

Cartagena

Koordinaatit: 10°24′0″N, 75°30′0″W

Valtio Kolumbia
Departementti Bolívar
Perustettu 1533
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 572 km²
Väkiluku (2006) 1 075 000
 – Väestötiheys 1 879 as./km²









Cartagenan satama, linnoitukset ja niihin liittyvät monumentit kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.[1] Niihin kuuluu kokonaan muuritettu vanha kaupunki linnoituksineen, Centro-kaupunginosan katedraali ja andalusialaista tyyliä edustavat palatsit sekä San Diegon kauppiaiden korttelit ja Getsemanín käsityöläisten korttelit.

Centron eli vanhankaupungin eteläpuolella on nelisen kilometriä pitkä Bocagranden niemi, josta on tullut suosittu matkailualue. Alueella on kymmeniä nykyaikaisia hotelleja ja eri tyylisiä ravintoloita. Niemen länsi- ja eteläpuolta kiertävät pitkät hiekkarannat.

Historia

muokkaa

Espanjalainen Pedro de Heredia perusti Cartagenan vuonna 1533. Pari vuotta kaupungin perustamisen jälkeen espanjalaiset tekivät puolustussuunnitelman, jonka päästrategia oli muuratun linnoituksen rakentaminen suojaksi englantilaisia, alankomaalaisia ja ranskalaisia merirosvoja vastaan. Kaikista varotoimista huolimatta kaupunkiin hyökättiin useasti. Ryöstöretkiä Cartagenaan tekivät muun muassa Jean-François de la Roque de Roberval, Francis Drake ja John Hawkins.

 
Näkymä San Felipe de Barajasin linnoituksesta.

Espanjan kuninkaalliset palkkasivat 1600-luvulla kuuluisia eurooppalaisia sotilasinsinöörejä suunnittelemaan kaupunkiin linnoituksia. Nykyään linnoitukset ovat Cartagenan tunnusmerkki.

Cartagena oli orjasatama ja Meksikon Veracruzin ohella ainoa, jolla oli lupa harjoittaa orjakauppaa. Ensimmäiset orjat saapuivat Pedro de Heredian mukana. Portugalilainen yhtiö Cacheu kuljetti ihmislasteja Cartagenasta kaivosorjuuteen Venezuelaan, Länsi-Intiaan, muualle Kolumbiaan ja Perun varakuningaskuntaan.

Euroopan katoliset monarkiat perustivat Cartagenaan Espanjan Filip III:n antamalla kuninkaallisella määräyksellä 5. helmikuuta 1610 inkvisitionistuimen. Kun Cartagena julistautui itsenäiseksi Espanjasta 11. marraskuuta 1811, inkvisiittoreiden käskettiin poistua kaupungista. Kun espanjalaiset valtasivat Cartagenan takaisin, inkvisitio aloitti kuitenkin 1815 toimintansa uudestaan. Lopullisesti istuin hävisi, kun Simón Bolívarin johtamat joukot voittivat Espanjan. Kahdensadan vuoden aikana Cartagenan inkvisitionistuin suoritti 12 autodafeeta ja 767 vastaajaa rangaistiin.

Lähteet

muokkaa
  1. Port, Fortresses and Group of Monuments, Cartagena UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 26.10.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa