Happamuudensäätöaine

elintarviketeollisuudessa käytetty säilöntäaine

Happamuudensäätöaine on elintarviketeollisuudessa käytetty termi säilöntäaineesta, jonka käyttöikää pidentävä vaikutus perustuu elintarvikkeen happamuuden muuttamiseen[1]. Happamuuden muuttaminen tehdään yleensä jollakin hapolla tai sen suolalla, mutta kyseessä voi olla myös jokin emäs.[2]

Esimerkki kahdesta happamuuden säätämiseen käytetystä aineesta omenasosepurkin tuoteselosteessa. Varsinaisesti happamuudensäätöaineeksi on tuotteessa nimetty E330 (eli sitruunahappo), minkä lisäksi hapettumisenestoaineena käytetyllä E300:lla (eli askorbiinihapolla) on samoja vaikutuksia.

Happamuudensäätöaineiden säilöntäteho perustuu siihen, että ympäristön happamuus vaikuttaa bakteerien kasvuun[2]. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on listannut happamuuden säätöön käytettäviä aineita noin 90 kappaletta. Ne ilmoitetaan useimmiten niin sanotuilla E-koodeilla, jotka koostuvat E-kirjaimesta ja kolminumeroisista numeroyhdistelmistä. Paljon käytetty happamuudensäätöaine on esimerkiksi omenahappo, jota käytetään laajasti makeisissa.

Happamuudensäätöaineiden ja happojen E-koodejaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Lisäaineopas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 27.1.2013.

ViitteetMuokkaa

  1. Elintarvikelisäaineryhmät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viitattu 27.1.2013.
  2. a b Yleistä mikrobeista Evira. Viitattu 18.4.2014.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.