Avaa päävalikko

Natriumdivetyfosfaatti

epäorgaaninen ioniyhdiste
(Ohjattu sivulta Mononatriumfosfaatti)

Natriumdivetyfosfaatti eli mononatriumfosfaatti (NaH2PO4) on natrium- ja divetyfosfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään elintarvikkeiden lisäaineena, pH:n säätöön ja fosforiyhdisteiden valmistukseen.

Natriumdivetyfosfaatti
Dihydrogenfosforečnan sodný.JPG
Monosodium phosphate.png
Tunnisteet
CAS-numero 7558-80-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaH2PO4
Moolimassa 119,976
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 204 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 2,04 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 599 g/l (0 °C)[1]

OminaisuudetMuokkaa

Natriumdivetyfosfaatti on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee runsaasti veteen, muodostaen happaman liuoksen. Kidevedettömän natriumdivetyfosfaatin lisäksi tunnetaan myös alkeiskopiltaan rombiset kidevedelliset monohydraatti (NaH2PO4·H2O) ja dihydraatti (NaH2PO4·2H2O). Kidevesi poistuu noin 100 °C lämpötilassa. Kuumennettaessa yhdistettä enemmän se hajoaa muodostaen natriummetafosfaattia ja polyfosfaatteja.[1][2]

Valmistus ja käyttöMuokkaa

Natriumdivetyfosfaattia valmistetaan neutraloimalla fosforihappoa natriumkarbonaatilla tai pienellä määrällä natriumhydroksidia. Yhdistettä muodostuu myös kuumennettaessa ammoniumnatriumfosfaattia.[1][2][3][4]

2 H3PO4 + Na2CO3 → 2 NaH2PO4 + H2O + CO2

Natriumdivetyfosfaattia käytetään yhdessä natriumvetyfosfaatin kanssa puskuriliuoksissa. Muita käyttökohteita ovat tekstiilien käsittely, veden pehmentäminen, raskasmetalli-ionien saostaminen, metallipintojen puhdistaminen, eläinrehuissa ravinteena ja polyfosfaattien valmistaminen. Elintarvikkeissa natriumdivetyfosfaattia käytetään happamuudensäätöaineena ja sulatesuolana. Sen E-koodi yhdessä natriumvetyfosfaatin ja natriumfosfaatin kanssa on E 339.[1][3][2][5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 346. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c Klaus Schrödter, Gerhard Bettermann, Thomas Staffel, Friedrich Wahl, Thomas Klein & Thomas Hoffmann: Phosphoric Acid and Phosphates, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 28.07.2013
  3. a b David R. Gard: Phosphoric Acids and Phosphates, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 28.07.2013
  4. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 722. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.07.2013). (englanniksi)
  5. Lisäaineopas 2009. Evira. Viitattu 28.7.2013.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.