Kaliumsulfaatti
Kaliumsulfaatti (K2SO4) on kalium- ja sulfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Luonnossa kaliumsulfaattia esiintyy useissa eri mineraaleissa.
| Kaliumsulfaatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | K2SO4 |
| Moolimassa | 174,27 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön tai valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 1 067 °C [1] |
| Kiehumispiste | 1 689 °C [1] |
| Tiheys | 2,66 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 12 g/100ml (25 °C)[1] |
|
|
|
Valmistus
muokkaaKaliumsulfaattia valmistetaan antamalla kaliumkloridin reagoida rikkihapon kanssa. Tällöin syntyy kaliumsulfaattia ja sivutuotteena suolahappoa. Reaktiossa syntyy ensin kaliumvetysulfaattia, joka reagoi edelleen kaliumkloridin kanssa muodostaen kaliumsulfaattia ja suolahappoa.[2] Tällä menetelmällä kaliumsulfaattia valmistaa muun muassa Kemira GrowHow Kokkolan tehtaallaan. [3]
- KCl + H2SO4 → KHSO4 + HCl
- KCl + KHSO4 → K2SO4 + HCl
Kaliumsulfaattia voidaan valmistaa myös muilla tavoin. Tyypillinen tapa valmistaa yhdistettä on kaliumia ja magnesiumia sisältävien mineraalien, kuten langbeiniitin tai kiessiriitin reaktio kaliumkloridin kanssa. Tuotteina syntyy kaliumsulfaattia ja magnesiumkloridia. Alla langbeiniitin reaktio: [4]
- K2SO4·2MgSO4 + 4 KCl → 3 K2SO4 + 2 MgCl2
Kaliumsulfaattia syntyy myös kuumennettaessa kaliumvetysulfaattia. Kuumennuksen ensimmäisessä vaiheessa poistuu vettä, jolloin muodostuu kaliumpyrosulfaattia. Kuumennuksen jatkuessa kaliumpyrosulfaatista irtoaa rikkitrioksidimolekyyli ja syntyy kaliumsulfaattia. [5]
- 2 KHSO4 → K2S2O7 + H2O
- K2S2O7 → K2SO4 + SO3
Käyttö
muokkaaKaliumsulfaattia käytetään pääasiassa kaliumlannoitteena. [5] Lisäksi sitä käytetään muun muassa elintarvikkeissa happamuuden säätöaineena. Sen E-koodi on yhdessä kaliumvetysulfaatin kanssa E515.[6]
Turvallisuus
muokkaaKaliumsulfaatti on lievästi myrkyllistä hengitettynä tai nieltynä. Kaliumsulfaattipöly aiheuttaa yskää ja hengen ahdistusta. Nielemisen seurauksena voi olla kipua vatsassa ja huonovointisuutta. [1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Kaliumsulfaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 18.8.2009
- ↑ Kaliumsulfaatin valmistus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 18.8.2009.
- ↑ Kemira GrowHow Suomessa (PDF) Kemira. Viitattu 18.8.2009.
- ↑ Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 775. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1113. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2009). (englanniksi)
- ↑ E515 - Kaliumsulfaatit Ruokavirasto. Viitattu 25.9.2023.