Latvian kieli
Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli.[4] Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1 500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo enimmäkseen ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Latvian eteläisimmät ja liettuan pohjoisimmat murteet voivat kuitenkin olla melko hyvin keskenään ymmärrettävissä; siten latvian ja liettuan välillä on murrejatkumo. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja etenkin liivi.
| Latvia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | latviešu valoda |
| Muu nimi | lätti |
| Tiedot | |
| Alue |
 Latvia |
| Virallinen kieli |
Latvia Euroopan unioni |
| Puhujia | 1,5 miljoonaa[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Valsts valodas centrs[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – balttilaiset kielet – itäbalttilaiset kielet[3] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lv |
| ISO 639-2 | lav |
| ISO 639-3 | lav |
Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi laiva (vene) ja maksāt (maksaa).[5].
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6]
Latvian kieli on Latvian ainoa virallinen kieli.[7] Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.[8]
Äännerakenne
muokkaaLatvian äännejärjestelmä on seuraavanlainen:[9]
| Labiaali | Dentaali/ Alveolaari |
Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ɲ | (ŋ) | |
| Klusiilit | p b | t d | c ɟ | k g | |
| Affrikaatat | t͡s d͡z | t͡ʃ d͡ʒ | |||
| Frikatiivit | (f) v | s z | ʃ ʒ | (x) | |
| Approksimantit | Keskiset | j | |||
| Lateraaliset | l | ʎ | |||
| Tremulantit | r | ||||
Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. [ŋ] on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.
Konsonantit assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa, esimerkiksi apgabals [ˈabɡabals].
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppeat | i | u | |
| Väliset | e | (ɔ) | |
| Väljät | æ | a |
Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.
Kirjoitusjärjestelmä
muokkaaLatvian aakkoset:[10]
| Kirjain | Nimi | Ääntäminen |
|---|---|---|
| A a | a | [a] |
| Ā ā | garais ā | [a:] |
| B b | bē | [b] |
| C c | cē | [ts] |
| Č č | čē | [tʃ] |
| D d | dē | [d] |
| E e | e | [e, æ] |
| Ē ē | garais ē | [e:, æ:] |
| F f | ef | [f] |
| G g | gā | [g] |
| Ģ ģ | ģē | [ɟ] |
| H h | hā | [x] |
| I i | i | [i] |
| Ī ī | garais ī | [i:] |
| J j | jē | [j] |
| K k | kā | [k] |
| Ķ ķ | ķē | [c] |
| L l | el | [l] |
| Ļ ļ | eļ | [ʎ] |
| M m | em | [m] |
| N n | en | [n] |
| Ņ ņ | eņ | [ɲ] |
| O o | o | [uɔ, ɔ, ɔ:] |
| P p | pē | [p] |
| R r | er | [r] |
| S s | es | [s] |
| Š š | eš | [ʃ] |
| T t | tē | [t] |
| U u | u | [u] |
| Ū ū | garais ū | [u:] |
| V v | vē | [v] |
| Z z | zē | [z] |
| Ž ž | žē | [ʒ] |
Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).
Ulkomaisten nimien kirjoitusasu
muokkaaLatvian kielessä muutetaan kaikki vieraskieliset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasun, ortografian ja taivutusjärjestelmän mukaisiksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki:
- George W. Bush – Džordžs V. Bušs
- Jacques Chirac – Žaks Širaks
- Tarja Halonen – Tarja Halonena
- Sauli Niinistö – Sauli Nīniste
Kielinäyte
muokkaa»Visi cilvēki piedzimst brīvi un vienlīdzīgi savā cieņā un tiesībās. Viņiem ir saprāts un sirdsapziņa, un viņiem citam pret citu jāizturas brālības garā.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Latvian - A language of Latvia Ethnologue. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
- ↑ vcc.gov.lv Valsts Valodas Centrs. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Latvian glottolog.org. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Jenni Kallionsivu: Rozentāls-seuran kotisivut rozentals-seura.fi. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ ScriptSource - Latvian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Latvian language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Language 28.1.2015. Latvia.eu. Arkistoitu 17.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Nau, Nicole: Latvian. Lincom Europa, 1998. ISBN 3-89586-228-2
- ↑ Latvian language and alphabet omniglot.com. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvian kieli Wikimedia Commonsissa
