Helsingin keskustaajama
Helsingin keskustaajama on väkiluvultaan ja pinta-alaltaan Suomen suurin taajama ja kaupunkialue.[2] Taajama sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja Helsingin seutukunnassa. Vuoden 2023 lopussa Helsingin keskustaajaman väkiluku oli noin 1,36 miljoonaa asukasta ja sen maapinta-ala oli 721 km²,[1] joten väestötiheys taajaman alueella on laskenut hieman 1 858 as./km².
| Helsingin keskustaajama Helsingfors centraltätort |
||
|---|---|---|
|
||
| Valtio |
 Suomi |
|
| Maakunta | Uusimaa | |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta | |
| Kunta | Helsinki, Espoo, Vantaa, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Kauniainen, Sipoo, Kirkkonummi, Mäntsälä ja Pornainen | |
| Pinta-ala | ||
| – Maa | 721,3 km² | |
| Väkiluku | 1 340 344 | |
| – Väestötiheys | 1 858 as./km² | |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]
|
||
Helsinki on Suomen mittakaavassa suuri kaupunkialue. Se on noin 3,7 kertaa niin suuri kuin maan toiseksi suurin taajama, eli Tampereen keskustaajama. Maailman mittakaavassa Helsingin kaupunkialue on sijalla 387.[3] Pohjoismaiden taajamista Helsingin keskustaajama on kolmanneksi suurin Tukholman taajaman ja Kööpenhaminan Hovedstadsområdetin jälkeen.
Taajaman väestö kunnittain muokkaa
Helsingin keskustaajama ulottuu 11 kunnan alueelle. Taajaman alueella on kaikkiaan kahdeksan kunnan (Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Sipoo, Tuusula ja Vantaa) keskuspaikat. Lopuissa kolmessa kunnassa Kirkkonummen keskusta sekä Mäntsälän ja Nurmijärven kirkonkylät muodostavat omat taajamansa. Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu näiden kuntien kokonaisväkiluvut ja näissä kunnissa asuva Helsingin keskustaajamassa asuvaksi tilastoitu väestö. Tiedot ovat ajankohdan 31.12.2011 ja 1.1.2012 voimaan astuneen kuntajaon mukaiset. Taulukossa on ilmoitettu myös muut (kokonaan tai osittain) kunnan alueella sijaitsevat taajamat.[4] Taulukko on järjestetty laskevaan suuruusjärjestykseen kolmannen sarakkeen (Siitä Helsingin keskustaajamassa) mukaisesti.
| Kunta | Kunnan väkiluku[4] | Siitä Helsingin keskustaajamassa[4] |
% | Muut taajamat kunnan alueella[4] |
|---|---|---|---|---|
| Helsinki | 595 384 | 575 487 | 96,7 | Suomenlinna |
| Espoo | 252 439 | 245 971 | 97,4 | Kolmiranta, Kunnarla ja Simola |
| Vantaa | 203 001 | 198 341 | 97,7 | Jokimaa-Västra, Riipilä |
| Järvenpää | 38 966 | 38 272 | 98,2 | |
| Kerava | 34 549 | 33 876 | 98,1 | |
| Tuusula | 37 667 | 28 805 | 76,5 | Jokela, Nukari ja Palojoki |
| Nurmijärvi | 40 349 | 13 850 | 34,3 | Herunen, Klaukkala, Leppälampi, Nukari, Nurmijärven kirkonkylä, Palojoki, Rajamäki, Röykkä ja Simola |
| Kauniainen | 8 807 | 8 699 | 98,8 | |
| Sipoo | 18 526 | 7 586 | 40,9 | Borgby, Etelä-Paippinen, Gesterby, Savijärvi, Söderkulla ja Träskby |
| Kirkkonummi | 37 192 | 6 046 | 16,3 | Kirkkonummen kirkonkylä, Kolmiranta, Lapinkylä, Långvik, Veikkola ja Veklahti |
| Mäntsälä | 20 131 | 2 278 | 11,3 | Mäntsälän kirkonkylä, Numminen, Sälinkää ja Sääksjärvi |
Taulukon prosenttiluvut on laskettu suhteuttamalla Helsingin keskustaajamassa asuva väestö kunnan kokonaisväkilukuun. Kaikkien suomalaisten asuinpaikan koordinaatit eivät kuitenkaan ole tiedossa. Esimerkiksi Helsingissä asui tilastojen mukaan 16 841 ihmistä, joiden asuinpaikka oli tuntematon.[4]
Taajaman kasvu muokkaa
Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajaman nimeksi ilmoitettiin kunnan nimen Helsinki alapuolella pelkästään Keskusta. Tuolloin taajamassa oli 470 006 asukasta pinta-alan ollessa 180,2 km².[6] Vuoden 1970 väestönlaskennassa käytettiin nimeä Keskustaajama (Helsinki). Tuolloin keskustaajama oli kasvanut yhteen vuoden 1960 väestönlaskennassa määriteltyjen Kauniaisten, Kilon, Laajalahden, Laaksolahden, Mankkaan, Matinkylän, Otaniemen, Tapiolan, Tuomarilan, Järvenperän, Westendin, Vantaankosken ja Vaaralan taajamien kanssa. Näin muodostuneessa laajemmassa taajamassa oli vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 627 432 asukasta pinta-alan ollessa 295,45 km².[7]
Vuoden 1980 ja 1990 väestönlaskennoissa oli edelleen käytössä nimi Keskustaajama (Helsinki). Vuonna 1980 taajaman väkiluku oli 680 507 asukasta ja pinta-ala oli 346,6 km². Tällöin taajama oli kasvanut yhteen Espoon Kivenlahden ja Vantaan Hämeenkylä-Vapaalan taajamien kanssa.[8] Vuonna 1990 taajaman väkiluku oli noussut 888 871 asukkaaseen ja sen pinta-ala oli jo 617,5 km². Helsingin keskustaajaman kanssa yhteenkasvaneet taajamat vuonna 1990 olivat Espoon Kauklahti, Niipperi ja Vanhakartano, Järvenpään keskustaajama, Pietilä ja Ristinummi, Keravan keskustaajama ja Ahjo, Kirkkonummen Masala, Sipoon Talma, Tuusulan Hyrylä sekä Vantaan Askisto (jälleen omaksi taajamaksi 1995, mutta Helsingin keskustaajamaa vuodesta 2000), Itä-Hakkila, Kivistö, Korso-Rekola, Seutula, Voutila-Viinikkala ja Ylästö.[9] Vuoden 1995 väestönlaskennasta lähtien taajamasta on käytetty nimeä Helsingin keskustaajama. Tuolloin taajaman väkiluku oli 949 132 henkeä ja pinta-ala 553,8 km². Taajama ulottui Helsingin lisäksi Espoon, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Sipoon, Tuusulan ja Vantaan alueelle. Espoon Nupurila ja Tuusulan Rusutjärvi kasvoivat yhteen taajaman kanssa tuona vuonna.[10] Vuonna 2000 Helsingin keskustaajama kasvoi yhteen Espoon Kalajärven, Järvenpään Haarajoen, Sipoon Nikkilän ja Tuusulan Kellokosken taajamien kanssa, sen sijaan Suomenlinna alettiin laskea nyt omaksi taajamakseen.[11]
Nimeäminen muokkaa
Helsingin keskustaajamasta käytetään myös nimiä Helsingin kaupunkialue, jolloin keskustaajamaan kuuluvat Järvenpää ja Kerava erotetaan omiksi kaupunkialueikseen.[2] Kun käytetään nimitystä Helsingin kaupunkiseutu, mukaan lasketaan myös keskustaajaman lähitaajamat, eli taajamat, jotka sijaitsevat korkeintaan kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta. Kaupunkiseudun keskus- ja lähitaajamakäsitteillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitkä ovat kunkin kunnan omia keskustaajamia.[5] Toisinaan käytetään pelkästään nimitystä Helsinki.[5] Myös kansainvälisissä julkaisuissa kaupunkialueen nimi on aina sama kuin keskuskaupungin, poikkeuksena selkeät kaksoiskaupungit.[3]
Luokittelu muokkaa
Taajama jakaantuu eri rakennustehokkuuden mukaan erilaisiin kaupunkialueisiin. Sisempi kaupunki eli tiheästi ja yhtenäisesti rakennettu osuus kattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan merkittävimmät asuinalueet. Tätä ympyröi harvemmin asuttu, mutta silti teknisesti taajaman määrityksen täyttävä ulompi kaupunkialue. Keskustaajama on yhteydessä tätä kautta myös omat kaupunkialueensa muodostaviin Keravaan ja Järvenpäähän.[12]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.4.2023.
- ↑ a b Helminen, Ville ym.: Kaupungin-maaseudun alueluokitus Paikkatietomuotoisen alueluokituksen muodostamisperiaatteet (PDF) (s. 10 taulukko) Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2013.
- ↑ a b Demographia World Urban Areas (World Agglomerations) 9th Annual Edition
- ↑ a b c d e Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Arkistoitu 9.12.2015. Viitattu 10.4.2013.
- ↑ a b c Kaupunkiseutujen rajaus 2010 28.2.2012. Ympäristöministeriö. Viitattu 10.4.2013.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
- ↑ Taajamat 1980. Väestö- ja asuntolaskenta 1980: Taajamat. Helsinki: Tilastokeskus, 1983. ISBN 951-46-6863-4.
- ↑ Taajamat 1990. Väestölaskenta 1990: Osa 11. Helsinki: Tilastokeskus, marraskuu 1992. ISBN 951-47-6528-1.
- ↑ Taajamat 1995. Väestölaskenta 1995: Osa 4. Helsinki: Tilastokeskus, 1997. ISBN 951-727-322-3.
- ↑ Tilastolliset taajamat 2000. Väestölaskenta 2000: Osa 2. Helsinki: Tilastokeskus, 2003. ISBN 952-467-135-2.
- ↑ Paikkatietomuotoisen alueluokituksen muodostamisperiaatteet
Aiheesta muualla muokkaa
- Helsingin keskustaajama vuoden 2010 rajauksen mukaan (PDF, kartassa keltaisella viivalla rajattu "Kaupunkiseudun keskustaajama")
- Lounaispaikka (Arkistoitu – Internet Archive) (YKR-taajamarajaukset vuosilta 1980, 1990, 2000 ja 2009 aineistossa Yhteiskunta > Asuminen ja rakentaminen)
- Helsingin keskustaajaman kartta vuoden 2019 lopussa
