Kilo (Espoo)

Espoon kaupunginosa

Kilo (lausutaan ruotsiksi [tji:lå]) on Suur-Leppävaaran alueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään kerrostalojakin, mutta aikaisemmin se oli vain omakotitaloalue. Alueen koulut, urheilupuiston läheisyys sekä Kilon tallit ovat houkutelleet paikalle paljon lapsiperheitä. Toisen Kilon postinumeroalueen (02610) asukkaista oli vuoden 2022 lopussa 37 prosenttia ulkomaalaistaustaisia[4].

Kilo
Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Leppävaara
Kaupunginosa nro 54[1]
Pinta-ala 6,1 km² [2]
Väkiluku 11 128[3] (31.12.2023)
Osa-alueet Karamalmi, Kera, Kilonpuisto, Kuninkainen, Lansa, Nihtisilta, Nuijala
Postinumero(t) 02610, 02630
Lähialueet Kauniainen, Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä

Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä etelään Kilon koululle sekä itään Keran suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.

Kilossa on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasema (Kilon poliisi) ja Espoon oikeustalo. lähde? Poliisilaitoksen vieressä toimii nykyisin pienvarastoja vuokraava Cityvarasto Oyj sekä Bilar autokauppa.

Kilon nimi pohjautuu joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niittynnimeen Kilo äng tai Kila äng. Nimellä on tarkoitettu mahdollisesti kiilamaista niittyä. Nimen taustalla voi olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[5]

Historiaa

muokkaa

Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[6]

Rantaradan avaaminen vuonna 1903 käynnisti Espoon kasvukehityksen. Radan linjaus kulki Kilon kartanon eteläpuolelta Espoon kirkonkylään ja sieltä Kauklahteen. Rautatie voimisti aseman ja seisakkeen lähiseutua Kilossa. 1900-luvun alussa Espoon asutuksen kasvu painottui erityisesti radan varteen. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla vanha Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen.[7] Vanhimmat Kilon rakennukset ovat vanhoja puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Kilon vanhoista taloista mainittavimpia ovat Kilon kartano sekä taiteilija Albert Edelfeltin talo. Kilossa sijaitsee myös Espoon ainoa tuulimylly.[8] Huviloista taidehistoriallisesti merkittävä on Eliel Saarisen piirtämä Villa Eka. Kookkain ja rakennustaiteellisesti tasokkain on Villa Tallbo. Muita huviloita ovat esimerkiksi Villa Binnemann, Villa Björkudd, Villa Hakulin ja Villa Karlsro.[9]

Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Kilon eteläpuolella kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Kilon länsirajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa.[7]

Kehitys kerrostaloalueena

muokkaa

Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikaan alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa, nykyään K-Market Lansa[10]) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Radan eteläpuolella toimii alueen toinen K-market, K-market Kilo.[11] Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Pari sataa metriä Turuntielle päin sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti. lähde?

Kilossa toimi Merivoimien Tutkimuslaitoksen osastoja sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus vuoteen 2014 saakka, jolloin yksiköt liitettiin osaksi Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.[12][13]

Väestö

muokkaa

Väkiluvun kehitys

muokkaa
Kilon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
1 775
1980
  
1 720
1985
  
2 679
1990
  
4 070
1995
  
5 440
2000
  
7 361
2005
  
8 500
2010
  
8 976
2015
  
9 895
2020
  
10 479
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[14]

Liikenne

muokkaa

Kilo sijaitsee rantaradan varrella. Kilon ja Keran rautatieasemilla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L, U ja X.[15]

Bussi 114 ajaa Kilon läpi. Öisin Kiloon pääsee bussilla 114N.

Virkistys

muokkaa

Kilon alueella sijaitsee kolme luonnonmuistomerkkiä. Edelfeltin huvilan tammi sijaitsee Kirstinmäentien varressa. Tammi on iältään vähintään 300 vuotta ja on yksi Espoon vanhmpia puita. Puu on rauhoitettu vuonna 1986. Kuninkaistentien varrella sijaitseva Ekbackan tammi on Espoon paksuin puu 7,3 metrin ympärysmitaltaan ja yksi Suomen paksuimpia monirunkoisia tammia. Kilon tammet ovat iältään noin 250-vuotiaita ja rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 1956.[16]

Lähteet

muokkaa
  • Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1

Viitteet

muokkaa
  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  4. Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
  5. Ukskoski, Laura: Kilon nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
  6. Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret
  7. a b Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  8. https://www.lansivayla.fi/artikkeli/122452-espoon-ainoa-tuulimylly-pyorii-kilossa-katso-kuvat
  9. Härö, s. 109–113
  10. K-market Lansa
  11. K-market Kilo
  12. Muita yhteystietoja (Arkistoitu linkki) 28.5.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 19.9.2016.
  13. Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos yhdistyvät Kainuun Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 22.5.2014.
  14. Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
  15. Lähiliikenteen reittikartta 15.8.2016. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 15.12.2016.
  16. Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 1.10.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa