Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.[1] Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa.[2] Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella. Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.
Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin tämä jaottelu on kyseenalaistettu ja käsitteitä suomalais-ugrilaisuus ja uralilaisuus pidetään synonyymeina.[3] Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa.[4] Kansainvälistä suomalaisten sukukansapäivää vietetään virallisesti lokakuun kolmantena lauantaina.[5]
Kulttuuri
muokkaaVirolainen biologi-kirjailija Valdur Mikita on kirjoissaan Kantarellin kuuntelun taito ja Lingvistinen metsä käsitellyt suomalais-ugrilaista ajattelua ja mielentilaa. Mikita näkee, että suomalais-ugrilainen löytää suurille kysymyksille aina heijastuman ympäristöstään. On se sitten metsä tai meri tai vanhan talon piha.[6] Myös saunomiskulttuuri on vanhastaan yhdistänyt suomalais-ugrilaisia kansoja.[7]
Kansat
muokkaaNykyiset kansat
muokkaaSuomalais-ugrilaiset kansat voidaan elinvoimaisuutensa perusteella luokitella kolmeen ryhmään[8]. Luokitteluun vaikuttavat kansan koko sekä nykyinen kansallinen ja kulttuurillinen tila.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmat suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset. Näillä kansoilla on vakiintunut kansallinen kulttuurielämä ja kulttuuri-instituutiot. Niiden tärkeimmät asuinalueet muodostavat Unkarin, Suomen ja Viron itsenäiset valtiot. Unkarin, suomen ja viron kielet ovat näissä valtioissa kansalliskieliä.
Toisen ryhmään kuuluvat mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit. Näihin neljään kansaan kuuluu valtaosa Venäjän noin 2,4 miljoonasta suomalais-ugrilaisesta. Venäjän tasavallat Mordva, Mari, Udmurtia ja Komi ovat näiden kansojen tärkeimmät asuinalueet. Tasavalloissa kansat muodostavat 23–42 prosentin vähemmistön venäläisten ollessa enemmistönä. Toisen ryhmän kansoilla on olemassa tärkeimmät kulttuuri-instituutiot, mutta ne ovat toissijaisessa asemassa suhteessa vastaaviin venäjänkielisiin instituutioihin. Kouluissa äidinkielistä opetusta on saatavilla vain hyvin rajallisesti.
Kolmas ryhmä käsittää pieniä, alle 100 000 hengen kansoja. Niiden perinteinen kulttuuri elää lähinnä kodin piirissä sekä perinteisissä juhlatilaisuuksissa.
Hävinneet kansat
muokkaaUseat suomalais-ugrilaiset kansat ovat historian kuluessa jo hävinneet. Monista on säilynyt tietoa vain venäläisten kronikoiden maininnoissa. Viime aikoina myös paikannimitutkimusta on hyödynnetty yrityksissä selvittää näiden kansojen luonnetta ja vaiheita.
Itämerensuomalaisia kieliä puhuneita kansoja olivat Taipaleentakaiset tšuudit sekä toimalaiset Arkangelin alueella.[10] Olhavan tšuudit Olhavanjoen seudulla sen sijaan olisivat uusimpien paikannimitutkimusten perusteella puhuneet muihin kuin itämerensuomalaisiin kieliin kuuluneita suomalais-ugrilaisia kieliä.[11] Molemmat kansat hävisivät viimeistään 1600-luvun aikana tai mahdollisesti jo keskiajalla.
Volgan alueella eläneet merjalaiset, meštšeralaiset ja muromalaiset olivat ilmeisesti läheistä sukua mareille ja mordvalaisille. Nämä kansat sulautuivat venäläisiin keskiajalla.
Samojedeihin kuuluneet juratsit, matorit ja kamassit hävisivät 1800- ja 1900-lukujen aikana.
Muita kansoja ovat olleet Nestorin kronikan, eräiden muiden kronikoiden ja pyhimyselämäkertojen mukaan Novgorodin ja Pihkovan alueen tšuudit, Pinegan yläjuoksun Suran pakanat, Valkeajärven asukkaat, Pinegan varren asukkaat, Vagan varren asukkaat ja Vienansuun asukkaat. Ne ovat kaikki sulautuneet venäläisiin 1400–1500-luvuilla tai ovat joidenkin nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen esi-isiä. Joka tapauksessa nämä kansat ovat ilmeisesti olleet suomalais-ugrilaisia ja heitä on ollut muitakin.[12]
Läntiset suomalais-ugrilaiset
muokkaaItämerensuomalaiset
muokkaaSuomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä.
Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea, jossa heitä on viimeisten tutkimusten mukaan jopa 30 000.[13] Karjalankielisiä asuu myös hieman Ruotsissa.
Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana vuosina 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleenitsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.
Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.
Saamelaiset
muokkaaSaamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia. Saamelaisten alaryhmiä ovat pohjoissaamelaiset (42 500), luulajansaamelaiset (7 000–8 000), piitimensaamelaiset (2 000), eteläsaamelaiset (1 200), uumajansaamelaiset (1 000), kolttasaamelaiset (1 000), kiltinänsaamelaiset (1 000), inarinsaamelaiset (900), turjansaamelaiset (400) ja akkalansaamelaiset (100)[14][15] Keminsaamelaisten alaryhmä sulautui suomalaisiin 1800-luvun alussa. Kiltinänsaamelaiset, akkalansaamelaiset ja turjansaamelaiset asuvat Venäjällä. Näistä ryhmistä käytetään yhteisnimeä Kuolan saamelaiset. Myös pieni osa kolttasaamelaisista asuu Venäjällä.
Unkarilaiset
muokkaaUnkarilaiset asuvat Karpaattien altaassa erillään muista suomalais-ugrilaisista kansoista. Unkarilaisia on Unkarin lisäksi runsaasti myös naapurimaissa, erityisesti Romaniassa jossa elää unkarilaisten alaryhmä székelyt.
Venäjän suomalais-ugrilaiset
muokkaaVenäjän suomalais-ugrilaisten kansojen väestökehitys 1926–2010[16]
Kansa | 1926 väestönlaskenta | 1939 väestönlaskenta | 1959 väestönlaskenta | 1970 väestönlaskenta | 1979 väestönlaskenta | 1989 väestönlaskenta | 2002 väestönlaskenta | 2010 väestönlaskenta | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
Suomalaiset (ml. Inkeriläiset) | 134 089 | 0,14% | 138 962 | 0,13% | 72 356 | 0,06% | 62 307 | 0,05% | 55 687 | 0,04% | 47 102 | 0,03% | 34 050 | 0,02% | 20 267 | 0,01% |
Karjalaiset (ml. Lyydiläiset) | 248 017 | 0,27% | 249 778 | 0,23% | 164 050 | 0,14% | 141 148 | 0,11% | 133 182 | 0,10% | 124 921 | 0,08% | 93 344 | 0,06% | 60 815 | 0,04% |
Vepsäläiset | 32 783 | 0,04% | 31 442 | 0,03% | 16 170 | 0,01% | 8 057 | 0,01% | 7 550 | 0,01% | 12 142 | 0,01% | 8 240 | 0,01% | 5 936 | 0,00% |
Inkerikot | 16 136 | 0,02% | 7 720 | 0,01% | 564 | 0,00% | 561 | 0,00% | 449 | 0,00% | 449 | 0,00% | 327 | 0,00% | 266 | 0,00% |
Vatjalaiset | 705 | 0,00% | 73 | 0,00% | 64 | 0,00% | ||||||||||
Virolaiset (ml. Setukaiset) | 146 051 | 0,16% | 130 494 | 0,12% | 78 556 | 0,07% | 62 980 | 0,05% | 55 539 | 0,04% | 46 390 | 0,03% | 28 113 | 0,02% | 17 875 | 0,01% |
Liiviläiset | 2 | 0,00% | 64 | 0,00% | ||||||||||||
Saamelaiset | 1 715 | 0,00% | 1 828 | 0,00% | 1 760 | 0,00% | 1 836 | 0,00% | 1 775 | 0,00% | 1 835 | 0,00% | 1 991 | 0,00% | 1 771 | 0,00% |
Mordvalaiset | 1 306 798 | 1,41% | 1 375 558 | 1,27% | 1 211 105 | 1,03% | 1 177 492 | 0,91% | 1 111 075 | 0,81% | 1 072 939 | 0,73% | 843 350 | 0,59% | 744 237 | 0,54% |
Marit | 427 874 | 0,46% | 476 314 | 0,44% | 498 066 | 0,42% | 581 082 | 0,45% | 599 637 | 0,44% | 643 698 | 0,44% | 604 298 | 0,42% | 547 605 | 0,40% |
Udmurtit (ml. Besermanit) | 514 005 | 0,55% | 599 893 | 0,55% | 615 640 | 0,52% | 678 393 | 0,52% | 685 718 | 0,50% | 714 883 | 0,49% | 640 028 | 0,45% | 554 500 | 0,40% |
Komit (ml. Komipermjakit) | 375 287 | 0,40% | 415 009 | 0,38% | 424 810 | 0,36% | 465 591 | 0,36% | 466 071 | 0,34% | 483 578 | 0,33% | 418 641 | 0,29% | 322 691 | 0,24% |
Hantit | 22 301 | 0,02% | 18 447 | 0,02% | 19 246 | 0,02% | 21 007 | 0,02% | 20 743 | 0,02% | 22 283 | 0,02% | 28 678 | 0,02% | 30 943 | 0,02% |
Mansit | 5 754 | 0,01% | 6 295 | 0,01% | 6 318 | 0,01% | 7 609 | 0,01% | 7 434 | 0,01% | 8 279 | 0,01% | 11 432 | 0,01% | 12 269 | 0,01% |
Unkarilaiset | 4 175 | 0,00% | 6 681 | 0,00% | 4 313 | 0,00% | 5 742 | 0,00% | 3 768 | 0,00% | 2 781 | 0,00% | ||||
Nenetsit (ml. Enetsit 1926-1979 ja Nganasanit 1926-1939) | 17 560 | 0,02% | 24 716 | 0,02% | 22 845 | 0,02% | 28 487 | 0,02% | 29 487 | 0,02% | 34 190 | 0,02% | 41 302 | 0,03% | 44 640 | 0,03% |
Enetsit | 198 | 0,00% | 237 | 0,00% | 227 | 0,00% | ||||||||||
Nganasanit | 721 | 0,00% | 823 | 0,00% | 842 | 0,00% | 1 262 | 0,00% | 834 | 0,00% | 862 | 0,00% | ||||
Selkupit | 1 630 | 0,00% | 2 604 | 0,00% | 3 704 | 0,00% | 4 249 | 0,00% | 3 518 | 0,00% | 3 564 | 0,00% | 4 249 | 0,00% | 3 649 | 0,00% |
Yhteensä | 3 250 705 | 3,50 % | 3 479 060 | 3,21 % | 3 140 088 | 2,66 % | 3 248 303 | 2,51 % | 3 183 020 | 2,33 % | 3 223 519 | 2,19 % | 2 762 955 | 1,92 % | 2 371 398 | 1,70 % |
Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen omia kieliä osaavat 2010[17][18]
Kansa | Lkm | Kieli | Kansasta osaa | % | Muista kansoista osaa | Kieltä osaa yht |
---|---|---|---|---|---|---|
Suomalaiset | 20 267 | Suomen kieli | 7 181 | 35,43 % | 31 692 | 38 873 |
Karjalaiset | 60 815 | Karjalan kieli | 21 017 | 34,56 % | 4 588 | 25 605 |
Vepsäläiset | 5 936 | Vepsän kieli | 2 389 | 40,25 % | 1 224 | 3 613 |
Inkerikot | 266 | Inkeroisen kieli | 75 | 28,20 % | 48 | 123 |
Vatjalaiset | 64 | Vatjan kieli | 15 | 23,44 % | 53 | 68 |
Virolaiset | 17 875 | Viron kieli | 6 216 | 34,77 % | 9 367 | 15 583 |
Liiviläiset | Liivin kieli | |||||
Saamelaiset | 1 771 | Saamelaiskielet | 309 | 17,45 % | 44 | 353 |
Mordvalaiset | 744 237 | Ersän ja Mokšan kielet | 400 951 | 53,87 % | 30 741 | 431 692 |
Marit | 547 605 | Marin kieli | 367 732 | 67,15 % | 20 457 | 388 189 |
Udmurtit | 554 500 | Udmurtin kieli | 298 628 | 53,86 % | 25 710 | 324 338 |
Komit | 322 691 | Komin kieli | 197 182 | 61,11 % | 22 023 | 219 205 |
Hantit | 30 943 | Hantin kieli | 9 290 | 30,02 % | 294 | 9 584 |
Mansit | 12 269 | Mansin kieli | 875 | 7,13 % | 63 | 938 |
Unkarilaiset | 2 781 | Unkarin kieli | 1 422 | 51,13 % | 5 466 | 6 888 |
Nenetsit | 44 640 | Nenetsin kieli | 20 591 | 46,13 % | 1 335 | 21 926 |
Enetsit | 227 | Enetsin kieli | 43 | 18,94 % | 43 | |
Nganasanit | 862 | Nganasanin kieli | 98 | 11,37 % | 27 | 125 |
Selkupit | 3 649 | Selkupin kieli | 996 | 27,30 % | 27 | 1 023 |
Yhteensä | 2 371 398 | 1 335 010 | 56,30 % | 153 159 | 1 488 169 |
Väestönlaskentatietojen perusteella Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat näyttävät joutuneen demografiseen syöksykierteeseen. 1970–2010 itsensä suomalais-ugrilaisiksi ilmoittaneiden yhteismäärä on laskenut 3,25 miljoonasta 2,37 miljoonaan eli 27 %. Kehitys on kuitenkin alkanut jo paljon aikaisemmin. Stalinin vainojen aikana suomalais-ugrilaisia kieliä käyttänyt älymystö tuhottiin, ja Hruštšovin aikana ajettiin vähemmistökielinen koulutus alas. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset talousvaikeudet ovat myös vaikeuttaneet Venäjän vähemmistökansojen kielen ja kulttuurin asemaa. Omakielisen kirjallisuuden julkaisemisen vähenemistä kuvaa se, että kominkielisiä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla vuosittain 200, 2000-luvun alkuvuosina enää parikymmentä, osin ulkomaisella tuella.[19]
Vuonna 2010 Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluviksi ilmoittautuneista keskimäärin vain vähän yli puolet ilmoitti osaavansa kansan omaa kieltä. Lisäksi ilmoitus kielen osaamisesta ei tarkoita että henkilö puhuisi sitä äidinkielenään.
Vielä 1920-luvulla läntisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvia suomalaisia ja virolaisia asui Venäjällä yhteensä yli 280 000. Viimeisimmässä väestönlaskennassa 2010 näiden kansojen yhteismäärä oli pudonnut vain noin 38 000:een. Tärkeä syy tähän kehitykseen on venäläistymisen lisäksi ollut muuttoliike Suomeen ja Viroon. Hyvin merkittävä Venäjän suomalaisten lukumäärän romahdukseen vaikuttanut tekijä on myös se, että valtaosa Pietarin ympäristössä eläneistä Inkerin suomalaisista eli inkeriläisistä hajotettiin toisen maailmansodan jälkeen eri puolille Neuvostoliittoa. Suuri osa heistä hakeutui lopulta Viroon ja Karjalan tasavaltaan.
Karjalaisten perinteisiä asuma-alueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin alue. Tverin alueelta karjalaiset ovat väestönlaskentatietojen perusteella lähes hävinneet, vaikka heitä oli 1920-luvulla siellä vielä lähes 150 000. Karjalaiset jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: varsinaiskarjalaisiin, aunuslaisiin eli livviläisiin ja lyydiläisiin. Varsinaiskarjalaiset voidaan lisäksi jakaa edelleen vienankarjalaisiin, eteläkarjalaisiin ja niin sanottuihin tytärkarjalaisiin (tihvinänkarjalaiset, tverinkarjalaiset, valdainkarjalaiset).
Mordvalaiset ovat suurin Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista ja aikaisemmin heitä oli jopa enemmän kuin virolaisia. Väestönlaskennassa mordvalaisiksi ilmoittautuneiden määrä on kuitenkin 40 vuodessa 1970–2010 vähentynyt 1,17 miljoonasta 744 000:een. Mordvalaisten asuma-alue Volgan seudulla on äärimmäisen hajanainen ja vain melko pieni osa kansasta asuu Mordvan tasavallassa. Mordvalaiset jakautuvat kahteen ryhmään, ersäläisiin ja mokšalaisiin. Näillä ryhmillä ei historiallisesti edes ollut omaa yhteistä nimeä.
Marien tärkeimmät perinteiset asuma-alueet ovat Marin tasavalta ja Baškortostan Volgan alueella. Kansa käsittää kolmeen ryhmää, niittymarit, itämarit ja vuorimarit.
Udmurttien perinteinen asuma-alue on Udmurtian tasavalta Volgan sivujoen Kaman varrella. Udmurteista asuu suurempi osa omassa tasavallassaan kuin muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista. Besermanit ovat turkkilais-kansoilta vahvoja vaikutteita saanut udmurttien alaryhmä.
Komien perinteisiin asuma-alueisiin kuuluvat Komin tasavalta Petšora-joen alueella sekä Permin aluepiiri. Permin aluepiirissä asuvat komipermjakit muodostavat komien alaryhmän.
Lähellä häviämistä ovat vatjalaiset, inkerikot, enetsit ja nganasanit. Myös vepsäläiset, Venäjän saamelaiset, selkupit, hantit, mansit ja nenetsit ovat vaarassa,[20][21] vaikka hantien, mansien ja nenetsien lukumäärät ovatkin viime väestönlaskennoissa nousseet. Todennäköisesti syynä ovat olleet toiveet saada erilaisia tukia ilmoittautumalla alkuperäiskansan jäseneksi.
Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat alueittain 2010[22]
Alue | Väestö-yht | Venäläiset | % | Muut-kans | % | SuomUgr | % | Suom | Karj | Veps | Inke | Vatj | Viro | Saam | Mord | Mari | Udmu | Komi | Hant | Mans | Unka | Nene | Enet | Ngan | Selk |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Adygeia | 439 996 | 270 714 | 61,53 % | 168 560 | 38,31 % | 722 | 0,16 % | 15 | 5 | 0 | 0 | 0 | 31 | 2 | 214 | 130 | 222 | 87 | 4 | 3 | 8 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Altai | 206 168 | 114 802 | 55,68 % | 91 175 | 44,22 % | 191 | 0,09 % | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 11 | 0 | 68 | 31 | 51 | 23 | 4 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Altain aluepiiri | 2 419 755 | 2 234 324 | 92,34 % | 180 754 | 7,47 % | 4 677 | 0,19 % | 42 | 27 | 2 | 0 | 0 | 240 | 1 | 2 976 | 515 | 634 | 182 | 21 | 4 | 28 | 5 | 0 | 0 | 0 |
Amurin alue | 830 103 | 775 590 | 93,43 % | 53 165 | 6,40 % | 1 348 | 0,16 % | 4 | 10 | 0 | 0 | 0 | 36 | 0 | 533 | 360 | 284 | 66 | 8 | 1 | 24 | 22 | 0 | 0 | 0 |
Arkangelin alue | 1 185 536 | 1 122 173 | 94,66 % | 60 044 | 5,06 % | 3 319 | 0,28 % | 69 | 178 | 18 | 1 | 0 | 66 | 3 | 532 | 461 | 436 | 1 019 | 8 | 1 | 11 | 516 | 0 | 0 | 0 |
Astrahanin alue | 1 010 073 | 618 204 | 61,20 % | 390 521 | 38,66 % | 1 348 | 0,13 % | 21 | 7 | 1 | 0 | 0 | 54 | 0 | 658 | 338 | 146 | 97 | 1 | 1 | 22 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Baškortostan | 4 072 292 | 1 432 906 | 35,19 % | 2 493 372 | 61,23 % | 146 014 | 3,59 % | 53 | 27 | 4 | 0 | 0 | 219 | 2 | 20 300 | 103 658 | 21 482 | 206 | 10 | 10 | 35 | 8 | 0 | 0 | 0 |
Belgorodin alue | 1 532 526 | 1 404 653 | 91,66 % | 126 712 | 8,27 % | 1 161 | 0,08 % | 28 | 41 | 11 | 0 | 0 | 55 | 2 | 392 | 154 | 212 | 176 | 7 | 4 | 75 | 4 | 0 | 0 | 0 |
Brjanskin alue | 1 278 217 | 1 210 136 | 94,67 % | 67 607 | 5,29 % | 474 | 0,04 % | 6 | 24 | 1 | 0 | 0 | 41 | 0 | 138 | 89 | 89 | 71 | 3 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 | 2 |
Burjatia | 972 021 | 630 783 | 64,89 % | 340 193 | 35,00 % | 1 045 | 0,11 % | 16 | 13 | 1 | 0 | 0 | 33 | 0 | 435 | 214 | 250 | 57 | 2 | 4 | 13 | 6 | 0 | 0 | 1 |
Dagestan | 2 910 249 | 104 020 | 3,57 % | 2 806 039 | 96,42 % | 190 | 0,01 % | 2 | 3 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 66 | 33 | 57 | 11 | 1 | 1 | 5 | 5 | 0 | 0 | 0 |
Habarovskin aluepiiri | 1 343 869 | 1 183 292 | 88,05 % | 157 626 | 11,73 % | 2 951 | 0,22 % | 23 | 23 | 1 | 0 | 0 | 89 | 2 | 1 702 | 431 | 504 | 121 | 16 | 7 | 24 | 6 | 0 | 0 | 2 |
Hakassia | 532 403 | 427 647 | 80,32 % | 102 551 | 19,26 % | 2 205 | 0,41 % | 81 | 13 | 0 | 0 | 0 | 219 | 0 | 1 124 | 444 | 212 | 103 | 0 | 1 | 3 | 2 | 0 | 0 | 3 |
Hanti-Mansia | 1 532 243 | 973 978 | 63,57 % | 506 535 | 33,06 % | 51 730 | 3,38 % | 137 | 75 | 8 | 0 | 0 | 124 | 2 | 4 936 | 7 289 | 3 098 | 4 498 | 19 068 | 10 977 | 53 | 1 438 | 0 | 0 | 27 |
Ingušia | 412 529 | 3 215 | 0,78 % | 409 288 | 99,21 % | 26 | 0,01 % | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 9 | 7 | 7 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Irkutskin alue | 2 428 750 | 2 144 075 | 88,28 % | 279 607 | 11,51 % | 5 068 | 0,21 % | 116 | 55 | 17 | 1 | 0 | 153 | 2 | 2 119 | 931 | 1 182 | 411 | 21 | 6 | 42 | 7 | 0 | 1 | 4 |
Ivanovon alue | 1 061 651 | 962 219 | 90,63 % | 96 421 | 9,08 % | 3 011 | 0,28 % | 14 | 41 | 0 | 2 | 0 | 42 | 0 | 1 243 | 715 | 398 | 522 | 8 | 5 | 19 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Jamalin Nenetsia | 522 904 | 312 019 | 59,67 % | 160 078 | 30,61 % | 50 807 | 9,72 % | 78 | 23 | 3 | 1 | 0 | 61 | 1 | 1 257 | 2 078 | 583 | 5 270 | 9 489 | 166 | 35 | 29 772 | 2 | 0 | 1 988 |
Jaroslavlin alue | 1 272 468 | 1 172 188 | 92,12 % | 98 691 | 7,76 % | 1 589 | 0,12 % | 55 | 75 | 2 | 3 | 0 | 95 | 1 | 564 | 254 | 240 | 273 | 2 | 2 | 15 | 8 | 0 | 0 | 0 |
Juutalaisten autonom. alue | 176 558 | 160 185 | 90,73 % | 16 034 | 9,08 % | 339 | 0,19 % | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 0 | 179 | 63 | 70 | 15 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 |
Kabardi-Balkaria | 859 939 | 193 155 | 22,46 % | 666 264 | 77,48 % | 520 | 0,06 % | 6 | 10 | 0 | 0 | 0 | 33 | 0 | 282 | 56 | 79 | 39 | 1 | 3 | 9 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Kaliningradin alue | 941 873 | 772 534 | 82,02 % | 166 492 | 17,68 % | 2 847 | 0,30 % | 63 | 110 | 19 | 2 | 0 | 185 | 1 | 1 600 | 310 | 261 | 243 | 1 | 1 | 38 | 13 | 0 | 0 | 0 |
Kalmukia | 289 481 | 85 712 | 29,61 % | 203 359 | 70,25 % | 410 | 0,14 % | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 73 | 0 | 84 | 99 | 90 | 50 | 3 | 2 | 2 | 3 | 0 | 0 | 0 |
Kalugan alue | 1 010 930 | 869 031 | 85,96 % | 140 119 | 13,86 % | 1 780 | 0,18 % | 20 | 37 | 4 | 0 | 0 | 42 | 0 | 1 066 | 227 | 214 | 154 | 0 | 5 | 11 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Kamtšatkan aluepiiri | 322 079 | 252 609 | 78,43 % | 68 143 | 21,16 % | 1 327 | 0,41 % | 10 | 7 | 0 | 0 | 0 | 41 | 0 | 630 | 222 | 308 | 86 | 6 | 2 | 10 | 5 | 0 | 0 | 0 |
Karatšai-Tšerkessia | 477 859 | 150 025 | 31,40 % | 327 571 | 68,55 % | 263 | 0,06 % | 6 | 3 | 0 | 0 | 0 | 42 | 0 | 67 | 37 | 56 | 42 | 2 | 0 | 6 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Karjala | 643 548 | 507 654 | 78,88 % | 76 924 | 11,95 % | 58 970 | 9,16 % | 8 577 | 45 570 | 3 423 | 19 | 0 | 156 | 8 | 534 | 242 | 182 | 232 | 6 | 1 | 16 | 4 | 0 | 0 | 0 |
Kemerovon alue | 2 763 135 | 2 536 646 | 91,80 % | 218 592 | 7,91 % | 7 897 | 0,29 % | 166 | 131 | 45 | 1 | 0 | 538 | 0 | 3 932 | 1 044 | 1 611 | 377 | 11 | 5 | 24 | 2 | 0 | 0 | 10 |
Kirovin alue | 1 341 312 | 1 199 691 | 89,44 % | 96 484 | 7,19 % | 45 137 | 3,37 % | 21 | 33 | 3 | 0 | 0 | 119 | 2 | 398 | 29 598 | 13 643 | 1 244 | 14 | 5 | 29 | 26 | 0 | 0 | 2 |
Komi | 901 189 | 555 963 | 61,69 % | 135 755 | 15,06 % | 209 471 | 23,24 % | 112 | 180 | 23 | 2 | 0 | 151 | 1 | 1 462 | 2 280 | 1 594 | 203 007 | 48 | 8 | 94 | 503 | 0 | 0 | 6 |
Kostroman alue | 667 562 | 622 444 | 93,24 % | 44 237 | 6,63 % | 881 | 0,13 % | 19 | 32 | 1 | 0 | 0 | 26 | 1 | 258 | 187 | 185 | 154 | 2 | 0 | 8 | 8 | 0 | 0 | 0 |
Krasnodarin aluepiiri | 5 226 647 | 4 522 962 | 86,54 % | 693 951 | 13,28 % | 9 734 | 0,19 % | 113 | 108 | 10 | 0 | 0 | 668 | 6 | 3 151 | 1 970 | 2 382 | 1 154 | 31 | 19 | 106 | 9 | 0 | 0 | 7 |
Krasnojarskin aluepiiri | 2 828 187 | 2 490 730 | 88,07 % | 319 619 | 11,30 % | 17 838 | 0,63 % | 303 | 68 | 7 | 4 | 0 | 2 346 | 2 | 4 295 | 3 314 | 2 032 | 467 | 14 | 6 | 38 | 3 633 | 221 | 807 | 281 |
Kurganin alue | 910 807 | 823 722 | 90,44 % | 84 162 | 9,24 % | 2 923 | 0,32 % | 14 | 16 | 2 | 0 | 0 | 33 | 0 | 691 | 311 | 1 579 | 206 | 24 | 13 | 7 | 24 | 0 | 1 | 2 |
Kurskin alue | 1 127 081 | 1 036 561 | 91,97 % | 90 006 | 7,99 % | 514 | 0,05 % | 12 | 18 | 1 | 0 | 0 | 27 | 0 | 199 | 79 | 77 | 68 | 5 | 2 | 22 | 3 | 0 | 0 | 1 |
Leningradin alue | 1 716 868 | 1 485 905 | 86,55 % | 219 255 | 12,77 % | 11 708 | 0,68 % | 4 366 | 1 345 | 1 380 | 169 | 33 | 772 | 17 | 1 465 | 755 | 754 | 565 | 11 | 12 | 39 | 23 | 0 | 1 | 1 |
Lipetskin alue | 1 173 513 | 1 086 085 | 92,55 % | 86 735 | 7,39 % | 693 | 0,06 % | 17 | 26 | 0 | 0 | 0 | 32 | 0 | 253 | 120 | 119 | 83 | 5 | 9 | 27 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Magadanin alue | 156 996 | 127 936 | 81,49 % | 28 674 | 18,26 % | 386 | 0,25 % | 15 | 6 | 0 | 0 | 0 | 36 | 0 | 121 | 90 | 75 | 29 | 0 | 1 | 12 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Mari | 696 459 | 313 947 | 45,08 % | 88 668 | 12,73 % | 293 844 | 42,19 % | 7 | 17 | 3 | 0 | 0 | 23 | 2 | 862 | 290 863 | 1 932 | 117 | 4 | 4 | 3 | 6 | 0 | 0 | 1 |
Mordva | 834 755 | 443 737 | 53,16 % | 57 559 | 6,90 % | 333 459 | 39,95 % | 13 | 13 | 2 | 0 | 0 | 15 | 0 | 333 112 | 153 | 106 | 39 | 3 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 1 |
Moskova | 11 503 501 | 9 930 410 | 86,33 % | 1 549 066 | 13,47 % | 24 025 | 0,21 % | 388 | 358 | 24 | 7 | 0 | 1 072 | 5 | 17 095 | 2 100 | 1 820 | 720 | 48 | 16 | 323 | 45 | 0 | 2 | 2 |
Moskovan alue | 7 095 120 | 6 202 672 | 87,42 % | 867 938 | 12,23 % | 24 510 | 0,35 % | 146 | 272 | 16 | 0 | 1 | 367 | 11 | 18 678 | 2 555 | 1 553 | 709 | 25 | 8 | 139 | 28 | 0 | 0 | 2 |
Murmanskin alue | 795 409 | 642 310 | 80,75 % | 144 668 | 18,19 % | 8 431 | 1,06 % | 273 | 1 376 | 82 | 4 | 0 | 103 | 1 599 | 1 625 | 852 | 599 | 1 727 | 9 | 3 | 30 | 149 | 0 | 0 | 0 |
Nenetsia | 42 090 | 26 648 | 63,31 % | 4 132 | 9,82 % | 11 310 | 26,87 % | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 21 | 84 | 73 | 3 623 | 1 | 0 | 0 | 7 504 | 0 | 0 | 0 |
Nižni Novgorodin alue | 3 310 597 | 3 109 661 | 93,93 % | 174 088 | 5,26 % | 26 848 | 0,81 % | 42 | 69 | 6 | 0 | 0 | 87 | 5 | 19 138 | 6 415 | 685 | 369 | 8 | 2 | 17 | 4 | 0 | 0 | 1 |
Novgorodin alue | 634 111 | 560 280 | 88,36 % | 72 457 | 11,43 % | 1 374 | 0,22 % | 194 | 183 | 10 | 3 | 0 | 171 | 8 | 386 | 105 | 146 | 145 | 6 | 1 | 9 | 6 | 0 | 0 | 1 |
Novosibirskin alue | 2 665 911 | 2 365 845 | 88,74 % | 295 449 | 11,08 % | 4 617 | 0,17 % | 120 | 13 | 10 | 0 | 0 | 891 | 2 | 1 486 | 1 111 | 647 | 244 | 31 | 16 | 17 | 11 | 0 | 0 | 18 |
Omskin alue | 1 977 665 | 1 648 097 | 83,34 % | 323 870 | 16,38 % | 5 698 | 0,29 % | 202 | 51 | 1 | 0 | 0 | 2 082 | 0 | 1 209 | 541 | 763 | 710 | 60 | 26 | 27 | 21 | 0 | 2 | 3 |
Orenburgin alue | 2 033 072 | 1 519 525 | 74,74 % | 472 364 | 23,23 % | 41 183 | 2,03 % | 25 | 29 | 1 | 0 | 0 | 79 | 0 | 38 682 | 900 | 1 043 | 178 | 11 | 2 | 227 | 4 | 0 | 0 | 2 |
Orjolin alue | 786 935 | 739 019 | 93,91 % | 47 378 | 6,02 % | 538 | 0,07 % | 8 | 14 | 2 | 0 | 0 | 18 | 1 | 187 | 85 | 115 | 98 | 1 | 0 | 7 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Penzan alue | 1 386 186 | 1 165 668 | 84,09 % | 165 253 | 11,92 % | 55 265 | 3,99 % | 23 | 31 | 2 | 0 | 0 | 26 | 0 | 54 703 | 177 | 200 | 85 | 2 | 2 | 12 | 2 | 0 | 0 | 0 |
Permin aluepiiri | 2 635 276 | 2 191 423 | 83,16 % | 335 650 | 12,74 % | 108 203 | 4,11 % | 106 | 67 | 6 | 0 | 0 | 101 | 1 | 1 431 | 4 121 | 20 834 | 81 440 | 27 | 23 | 15 | 26 | 0 | 0 | 5 |
Pietari | 4 879 566 | 3 908 753 | 80,10 % | 958 957 | 19,65 % | 11 856 | 0,24 % | 2 559 | 1 396 | 271 | 37 | 26 | 1 534 | 37 | 2 337 | 1 022 | 1 077 | 1 204 | 87 | 35 | 107 | 109 | 2 | 1 | 15 |
Pihkovan alue | 673 423 | 616 432 | 91,54 % | 55 366 | 8,22 % | 1 625 | 0,24 % | 212 | 100 | 9 | 2 | 0 | 625 | 3 | 226 | 107 | 126 | 197 | 3 | 1 | 13 | 0 | 0 | 0 | 1 |
Pohjois-Ossetia-Alania | 712 980 | 147 090 | 20,63 % | 565 547 | 79,32 % | 343 | 0,05 % | 6 | 5 | 0 | 0 | 0 | 32 | 0 | 116 | 84 | 57 | 24 | 1 | 2 | 16 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Primorjen aluepiiri | 1 956 497 | 1 675 992 | 85,66 % | 276 292 | 14,12 % | 4 213 | 0,22 % | 25 | 15 | 8 | 0 | 0 | 239 | 0 | 2 223 | 776 | 693 | 142 | 13 | 4 | 62 | 12 | 0 | 1 | 0 |
Rjazanin alue | 1 154 114 | 1 026 919 | 88,98 % | 120 951 | 10,48 % | 6 244 | 0,54 % | 21 | 38 | 1 | 0 | 0 | 28 | 1 | 5 564 | 214 | 246 | 113 | 5 | 0 | 12 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Rostovin alue | 4 277 976 | 3 795 607 | 88,72 % | 473 884 | 11,08 % | 8 485 | 0,20 % | 65 | 90 | 11 | 1 | 0 | 170 | 5 | 2 198 | 1 987 | 2 411 | 1 315 | 21 | 4 | 183 | 23 | 0 | 0 | 1 |
Saha (Jakutia) | 958 528 | 353 649 | 36,90 % | 602 240 | 62,83 % | 2 639 | 0,28 % | 126 | 17 | 4 | 0 | 0 | 53 | 0 | 1 523 | 455 | 290 | 117 | 5 | 5 | 18 | 23 | 0 | 1 | 2 |
Sahalinin alue | 497 973 | 409 786 | 82,29 % | 85 935 | 17,26 % | 2 252 | 0,45 % | 10 | 5 | 2 | 0 | 0 | 42 | 0 | 1 666 | 222 | 231 | 52 | 1 | 2 | 16 | 3 | 0 | 0 | 0 |
Samaran alue | 3 215 532 | 2 645 124 | 82,26 % | 499 848 | 15,54 % | 70 560 | 2,19 % | 72 | 107 | 7 | 0 | 0 | 250 | 0 | 65 447 | 2 982 | 1 237 | 376 | 18 | 12 | 43 | 9 | 0 | 0 | 0 |
Saratovin alue | 2 521 892 | 2 151 215 | 85,30 % | 354 821 | 14,07 % | 15 856 | 0,63 % | 52 | 36 | 3 | 0 | 0 | 157 | 1 | 10 917 | 2 927 | 1 345 | 308 | 4 | 4 | 90 | 11 | 0 | 0 | 1 |
Smolenskin alue | 985 537 | 893 675 | 90,68 % | 90 758 | 9,21 % | 1 104 | 0,11 % | 16 | 38 | 2 | 0 | 0 | 42 | 1 | 437 | 215 | 210 | 124 | 2 | 2 | 12 | 3 | 0 | 0 | 0 |
Stavropolin aluepiiri | 2 786 281 | 2 232 153 | 80,11 % | 550 692 | 19,76 % | 3 436 | 0,12 % | 40 | 40 | 2 | 0 | 0 | 339 | 3 | 1 250 | 544 | 759 | 332 | 10 | 2 | 104 | 9 | 0 | 0 | 2 |
Sverdlovskin alue | 4 297 747 | 3 684 843 | 85,74 % | 566 226 | 13,17 % | 46 678 | 1,09 % | 119 | 82 | 8 | 3 | 0 | 275 | 1 | 6 303 | 23 801 | 13 808 | 1 773 | 138 | 251 | 53 | 52 | 0 | 1 | 10 |
Taka-Baikalian aluepiiri | 1 107 107 | 977 400 | 88,28 % | 128 479 | 11,60 % | 1 228 | 0,11 % | 9 | 13 | 1 | 0 | 0 | 26 | 0 | 429 | 349 | 336 | 45 | 3 | 2 | 6 | 7 | 0 | 0 | 2 |
Tambovin alue | 1 091 994 | 1 037 097 | 94,97 % | 54 317 | 4,97 % | 580 | 0,05 % | 8 | 17 | 1 | 0 | 0 | 26 | 0 | 326 | 74 | 68 | 46 | 1 | 0 | 12 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Tatarstan | 3 786 488 | 1 501 369 | 39,65 % | 2 222 951 | 58,71 % | 62 168 | 1,64 % | 39 | 73 | 2 | 0 | 0 | 93 | 0 | 19 156 | 18 848 | 23 459 | 451 | 2 | 8 | 31 | 4 | 2 | 0 | 0 |
Tjumenin alue | 1 340 608 | 1 066 066 | 79,52 % | 266 887 | 19,91 % | 7 655 | 0,57 % | 87 | 30 | 1 | 1 | 0 | 197 | 0 | 1 251 | 1 675 | 1 417 | 1 322 | 720 | 471 | 22 | 411 | 0 | 0 | 50 |
Tomskin alue | 1 047 394 | 922 723 | 88,10 % | 119 255 | 11,39 % | 5 416 | 0,52 % | 31 | 16 | 0 | 0 | 0 | 528 | 3 | 1 109 | 590 | 1 081 | 118 | 718 | 22 | 14 | 5 | 0 | 0 | 1 181 |
Tšeljabinskin alue | 3 476 217 | 2 829 899 | 81,41 % | 627 789 | 18,06 % | 18 529 | 0,53 % | 128 | 62 | 7 | 1 | 0 | 353 | 4 | 12 147 | 2 826 | 2 422 | 488 | 30 | 22 | 29 | 10 | 0 | 0 | 0 |
Tšetšenia | 1 268 989 | 24 382 | 1,92 % | 1 244 306 | 98,05 % | 301 | 0,02 % | 3 | 10 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 81 | 114 | 67 | 16 | 2 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 2 |
Tšukotka | 50 526 | 25 068 | 49,61 % | 25 205 | 49,89 % | 253 | 0,50 % | 1 | 3 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 41 | 152 | 20 | 11 | 1 | 1 | 0 | 22 | 0 | 0 | 0 |
Tšuvassia | 1 251 619 | 323 274 | 25,83 % | 911 096 | 72,79 % | 17 249 | 1,38 % | 18 | 28 | 0 | 0 | 0 | 22 | 1 | 13 014 | 3 648 | 332 | 164 | 11 | 2 | 7 | 1 | 0 | 0 | 1 |
Tulan alue | 1 553 925 | 1 462 184 | 94,10 % | 90 254 | 5,81 % | 1 487 | 0,10 % | 16 | 39 | 6 | 0 | 0 | 42 | 1 | 852 | 159 | 183 | 154 | 6 | 0 | 28 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Tuva | 307 930 | 49 434 | 16,05 % | 258 320 | 83,89 % | 176 | 0,06 % | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 45 | 0 | 56 | 32 | 33 | 7 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Tverin alue | 1 353 392 | 1 172 007 | 86,60 % | 171 400 | 12,66 % | 9 985 | 0,74 % | 134 | 7 394 | 8 | 2 | 1 | 236 | 4 | 1 219 | 435 | 300 | 212 | 6 | 2 | 29 | 3 | 0 | 0 | 0 |
Udmurtia | 1 521 420 | 912 539 | 59,98 % | 186 646 | 12,27 % | 422 235 | 27,75 % | 32 | 16 | 0 | 0 | 1 | 49 | 0 | 913 | 8 067 | 412 695 | 432 | 11 | 7 | 5 | 4 | 0 | 0 | 3 |
Uljanovskin alue | 1 292 799 | 901 272 | 69,71 % | 351 044 | 27,15 % | 40 483 | 3,13 % | 17 | 29 | 4 | 0 | 0 | 211 | 4 | 38 977 | 658 | 367 | 195 | 6 | 3 | 9 | 3 | 0 | 0 | 0 |
Vladimirin alue | 1 443 693 | 1 288 716 | 89,27 % | 150 280 | 10,41 % | 4 697 | 0,33 % | 30 | 45 | 8 | 0 | 0 | 43 | 1 | 2 570 | 766 | 749 | 453 | 5 | 5 | 21 | 0 | 0 | 0 | 1 |
Volgogradin alue | 2 610 161 | 2 309 253 | 88,47 % | 291 474 | 11,17 % | 9 434 | 0,36 % | 52 | 52 | 5 | 0 | 1 | 140 | 1 | 2 273 | 4 233 | 2 150 | 400 | 15 | 6 | 47 | 14 | 0 | 43 | 2 |
Vologdan alue | 1 202 444 | 1 112 658 | 92,53 % | 87 899 | 7,31 % | 1 887 | 0,16 % | 167 | 149 | 412 | 0 | 1 | 60 | 8 | 283 | 192 | 218 | 353 | 3 | 3 | 23 | 15 | 0 | 0 | 0 |
Voronežin alue | 2 335 380 | 2 124 587 | 90,97 % | 209 268 | 8,96 % | 1 525 | 0,07 % | 16 | 32 | 1 | 0 | 0 | 73 | 2 | 785 | 253 | 199 | 134 | 2 | 1 | 17 | 8 | 0 | 1 | 1 |
Yhteensä | 142 856 536 | 111 016 896 | 77,71 % | 29 468 242 | 20,63 % | 2 371 398 | 1,66 % | 20 267 | 60 815 | 5 936 | 266 | 64 | 17 875 | 1 771 | 744 237 | 547 605 | 554 500 | 322 691 | 30 943 | 12 269 | 2 781 | 44 640 | 227 | 862 | 3 649 |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.
Viitteet
muokkaa- ↑ Aiemmin fenno- tai finno-ugrilaiset kansat.
- ↑ Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat: Johdanto M. A. Castrénin seura. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Suomalais-ugrilaiset ja samojedit eli uralilaiset kansat Viron kansallismuseo. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Sukukansapäivän vieton toivotaan elpyvän ts.fi. 19.10.2014. Viitattu 14.7.2023.
- ↑ Björkman, Hannu-Pekka: Me itämerensuomalaiset olemme Vesilinnun kansa, ja meillä on käytössä salainen ase www.eeva.fi. 30.6.2023. Viitattu 14.7.2023.
- ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 14.7.2023.
- ↑ a b Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 39.
- ↑ Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 23.
- ↑ Saarikivi, Janne: Substrata Uralica. Studies on finno-ugrian substrate in northern russian dialects. (Väitöskirja) Tartu: Tartu University Press, 2006. ISBN 978-9949-11-474-0 ISBN 9949-11-474-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rahkonen, Pauli: Finno-Ugrian hydronyms of the River Volkhov and Luga catchment areas, s. 205-266. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja – Journal de la Société Finno-Ougrienne 93) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 2011. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 19.3.2013). (englanniksi)
- ↑ Saarikivi, Janne: Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta sgr.fi. Viitattu 10.7.2020.
- ↑ http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/karjalaa-osaavien-yhteiso-on-suuri/2065961 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Krauss, M. E. 1997. The indigenous languages of the North: A report on their present state. In H. Shoji and J. Janhunen (eds.), Northern minority languages: Problems of survival, pp. 1–34. Osaka and Fairbanks: National Museum of Ethnology and Alaska Native Language Center, University of Alaska Fairbanks.
- ↑ Håkan Rydving: Language Proficiency and Ethnicity: The Sami Case (Publication. Edited by Takashi Irimoto, Takako Yamada) Senri Ethnological Studies (SES) No.66 Circumpolar Ethnicity and Identity. February 20, 2004. Viitattu 1.6.2014.
- ↑ Demoskop Weekly No 543-544
- ↑ Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Saarikivi, Janne: Suomen sukukielet ahtaalla Venäjällä. Helsingin Sanomat, 26.7.2007, s. A2.
- ↑ Venäjän suomensukuiset kansat ovat edelleen vaaravyöhykkeessä Verkkouutiset. 15.12.2000. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Saarinen, Sirkka: Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (PDF) Auraica: Scripta a Societate Porthan edita. Vol. 1, 2008. Turku: Porthan-seura. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Demoskop Weekly No 545-546
Kirjallisuutta
muokkaa- Hajdú, Péter (toim.): Suomalais-ugrilaiset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1975. ISBN 951-717-068-8.
- Hakamies, Pekka: Ison karhun jälkeläiset. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 697) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-717-989-8.
- Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
- Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat (Arkistoitu – Internet Archive). M. A. Castrénin seura.
- Alkukoti (Arkistoitu – Internet Archive). Suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kansoihin keskittyvä lehti.