Sukukansapäivä

Sukukansapäivä (vir. hõimupäev) on kansainvälinen suomalais-ugrilaisia kansoja, niiden yhteenkuuluvuutta ja ainutlaatuisuutta juhlistava merkkipäivä, jota vietetään joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina. Päivää juhlistetaan pitkin viikkoa sukukansapäivillä, joiden nimi on viroksi hõimupäevad. Tavallisesti päivään liittyviä tapahtumia on pitkin lokakuuta, joten koko lokakuusta voidaan käyttää nimitystä sukukansakuukausi, viroksi hõimukuu. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa sukukansapäivään liittyviä tapahtumia järjestettiin koko lokakuun ajan ja mukana oli useita kymmeniä eri järjestäjätahoja.

Historiaa

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvuilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa pidettyjä suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Ensimmäinen kokous, Yhteissuomalainen koulukokous, pidettiin 20.–22. kesäkuuta 1921 Helsingissä. Vuonna 1938 Suomen ja Viron valtiot solmivat valtiosopimuksen, jonka mukaan: "Molemmat hallitukset sitoutuvat vakaannuttamaan jo jonkun aikaa menestyksellisesti noudatetun tavan, että maan kouluissa joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina yksi oppitunti on varattu heimokansoille, minkä lisäksi kouluissa niiden sopivaksi katsomalla tavalla on omistettava huomiota heimokansojen kansallisille juhlapäiville, jotka ovat joulukuun 6 päivä (Suomen itsenäisyyspäivä) ja helmikuun 24 päivä (Viron itsenäisyyspäivä)."

Liputuspäivä

Vuonna 2014 Turun sanomat totesi, että lokakuun kolmas lauantai on sekä Virossa että Unkarissa virallinen liputus- ja juhlapäivä, mutta Suomessa päivä ei nauti enää pitkän historiansa mukaista arvostusta. Sukukansojen ystävät ry on esittänyt vuoden 2013 keväällä, että päivästä tulisi virallinen liputuspäivä myös Suomessa.

Myös silloinen perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö esitti vuoden 2013 lokakuussa eduskunnassa kysymyksen silloiselle opetus- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle (vas.): "Aikooko hallitus harkita, että Suomessakin aletaan lokakuun kolmantena lauantaina virallisesti viettää suomalais-ugrilaisten sukukansojen päivää Viron ja Unkarin tavoin?", jota Niinistö pohjusti toteamalla muun muassa, että: "Heimotyön suosio oli suurta, mikä näkyi esimerkiksi vuosien 1921 ja 1936 välillä yhteensä viisi kertaa järjestetyn suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin osallistujamääristä. [– –] Vuodesta 1930 Suomessa, Virossa ja osin Unkarissakin vietettiin kouluissa lokakuun kolmantena lauantaina yhteistä heimopäivää. [– –] Kuluvan vuoden huhtikuussa Unkarin parlamentti päätti jatkaa heimopäivän viettoa. Se julisti lokakuun kolmannen lauantain suomalais-ugrilaisten sukukansojen päiväksi. Unkarin monin tavoin erimieliset puolueet tekivät päätöksen lähes yksimielisesti äänin 314—6. Vastaava päätös on tehty myös Virossa. Viron parlamentti Riigikogu hyväksyi lokakuun kolmantena lauantaina vietettävän heimopäivän valtiolliseksi juhla- ja liputuspäiväksi vuonna 2011. Unkarin parlamentti on kannustanut myös Suomea tekemään saman päätöksen sukukansapäivästä, jotta kaikki kolme suomalais-ugrilaista valtiota voisivat viettää sukukansojen päivää yhtä aikaa. [– –] Päivä olisi myös kunnianosoitus omille suomalais-ugrilaisille kielivähemmistöillemme, saamelaisille ja karjalaisille."

Tähän Arhinmäki vastasi muun muassa, että: "Kysymyksessä ei suoraan viitata siihen, että suomalais-ugrilaisen sukukansapäivän tulisi olla Suomessa liputuspäivä. Liputtaminen ei automaattisesti takaisi lisänäkyvyyttä sukukansapäivälle, sillä liputuspäiviä on jo ennestään varsin monta. [– –] Suomen lippua ja vaakunaa koskevat asiat kuuluvat sisäasiainministeriön toimialaan. Sisäasiainministeriölle tehdään joka vuosi ehdotuksia uusiksi liputuspäiviksi. [– –] Liputusväsymyksen ja liputuksesta aiheutuvien kustannusten kohoamisen välttämiseksi liputuspäiviä ei kuitenkaan saisi olla liian monta."