Székelyt

Székelyt (unkariksi Székelyek, romaniaksi Secui, saksaksi Szekler, latinaksi Siculi) ovat unkarilaisten alaryhmä, joka asuu pääasiassa Székelymaassa Transilvanian itäosassa Romaniassa.

Székelyjen osuus piirikunnittain
Piirikunta Lukumäärä Osuus
Harghita 275 841 84,61 %
Covasna 164 055 73,81 %
Mureș 227 673 39,26 %

Erotuksena muista Romanian vähemmistöistä székelyt asuvat tietyllä Romanian alueella, Székelymaassa (unkariksi Székelyföld vai Erdély), johon kuuluu Harghitan, Covasnan ja osia Mureșin piirikunnista. Székelyt muodostavat suurimman osan Romanian unkarilaisvähemmistöstä ja székelyille on ehdotettu perustettavaksi autonomista maakuntaa Romaniaan.

Kattavin székelyistä ja heidän tavoistaan kirjoitettu teos on Balázs Orbánin vuosina 1859–1868 kirjoittama teos Székelyföld leírása ('Kuvaus Székelymaasta').

Székelyjen puhuma unkarin kieli poikkeaa hieman standardiunkarista sanastonsa, kielioppinsa ja intonaationsa osalta. Székelyjen puhumassa unkarissa on säilynyt sanontoja, jotka standardiunkarissa luokitellaan arkaismeiksi.

Székelyjen kansanrunoutta on 1800-luvulla kerännyt János Kriza, joka on julkaissut niitä kokoelmassa Vadrózsák I. Se sisältää esityksen székely-murteen erikoisuuksista sekä sanaston. Toista osaa varten hän keräsi aineiston, mutta ei ehtinyt julkaista sitä ennen kuolemaansa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Kriza, János, Tietosanakirja osa 4, palsta 1614, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911