Transilvania

entinen ruhtinaskunta Romaniassa

Transilvania (romaniaksi Ardeal tai Transilvania, unk. Erdély, saks. Siebenbürgen) on historiallinen alue ja suuriruhtinaskunta, joka kattaa nykyisen Romanian keskiosat. Transilvania on kuvitteellisen kreivi Draculan kotipaikka, ja monet vampyyrimyytit liitetään alueeseen.

Transilvania
romaniaksi Ardeal, unk. Erdély, saks. Siebenbürgen
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
  Varsinainen Transilvania   Baanaatti, Crișana ja Maramureș
  Varsinainen Transilvania
Valtio Romania
Hallinto
 – hallinnon tyyppi Historiallinen alue
 – suurin kaupunki Cluj-Napoca
Pinta-ala 102 200 km²
Väkiluku 7 221 733
Kielet romania, unkari ja saksa

Maantiede ja väestö

muokkaa

Transilvanian erottavat eteläisestä Valakiasta Transilvanian Alpit, idässä Moldaviasta ja Bukovinasta Itä-Karpaatit.[1] Transilvania on 305–488 metriä korkeaa ylätasankoa, josta vedet virtaavat Tonavaan Mureș- ja Someșjokien kautta. Suurimpia kaupunkeja ovat Cluj-Napoca, Brașov ja Sibiu.[2] Transilvania on Romanian kehittyneintä seutua, jossa on myös runsaita mineraalivaroja ja metsää.

Transilvanian 7,3 miljoonan[lähde? ] väestöstä pääosa on romanialaisia, ja merkittäviä vähemmistöjä ovat unkarilaiset (1,4 miljoonaa), romanit ja saksalaiset (200 000).[3]

Historia

muokkaa
 
Transilvanian ruhtinas István Báthory, sittemmin Puolan kuningas Stefan Báthory.

Transilvania oli aikoinaan Daakian keskus. Rooman keisari Trajanus valloitti Daakian vuosien 101–102 ja 105–106 sodissa. Aurelianus joutui kuitenkin vetäytymään 271 ja maakuntaa hallitsivat gootit, kunnes hunnit kukistivat heidät 376. Hunnien valta kesti Attilan kuolemaan (453) saakka. 900-luvulla madjaarit eli unkarilaiset valloittivat Transilvanian ylängön Árpádin johdolla. 1100- ja 1200-luvulla alueelle saapui saksikolonisteja. Saksalainen nimi Siebenbürgen tulee tämän ajan seitsemästä linnoitetusta kaupungista. 1200-luvulla Unkarin András II kutsui Saksalaisen ritarikunnan puolustamaan maata turkkilaisilta kumaaneilta, joita seurasivat mongolit 1241.[1]

Vuonna 1446 János Hunyadi sai paavillisen tunnustuksen Transilvanian ruhtinaaksi ansioistaan taistelussa osmaneja vastaan. Häviö Mohácsin taistelussa 1526 kuitenkin tiesi Transilvanian joutumista Unkarilta Osmanien valtakunnalle. Vuonna 1571 valtaan noussut Báthoryn suku hallitsi Transilvaniaa István Báthorysta (1571–1575) lähtien ruhtinaina turkkilaisten alaisuudessa. Unkarikin joutui pääosin turkkilaisten valloittamaksi ja jakautui turkkilaisten ja Itävallan Habsburgien hallitsemiin osiin. Turkkilaiset ja itävaltalaiset taistelivat puoli-itsenäisestä Transilvanista kaksi vuosisataa. 1600-luvun alussa Valakian Mikael Rohkea yhdisti kolme romanialaista ruhtinaskuntaa lyhyeksi aikaa ennen murhaansa elokuussa 1601.[lähde? ]

Transilvanian kulta-aika koitti Gábor Bethlenin (1613–1629) ja György I Rákóczyn (1630–1648) aikana.[4] Bethlen soti keisaria vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa kolme kertaa, ja hänet kruunattiin Unkarin kuninkaaksi. Rákóczy sai pakotettua keisarin hyväksymään jälleen unkarilaisten protestanttiuden. Heidän hallituskautensa kehittivät myös koulutusta ja kulttuuria. Vuonna 1683 turkkilaiset lyötiin Wienin piirityksessä ja Transilvanian liitto Osmanien valtakunnan ja Ranskan kanssa osoittautui kohtalokkaaksi. Vuonna 1691 Transilvania liitettiin Itävallan kruununmaihin ja 1711 mennessä ruhtinaat korvattiin itävaltalaisilla kuvernööreillä. Transilvanian korotus 1765 suuriruhtinaskunnaksi oli vain muodollisuus.[lähde? ]

Transilvanian aateliset, pääasiassa unkarilaiset ja székelyt, muodostivat 1848 liiton Unkarin kanssa ja lupasivat pääosin romanialaisille talonpojille maaorjuuden lopettamista vastineeksi tuesta Itävaltaa vastaan. Romanialaiset ja saksit hylkäsivät tarjouksen ja taistelivat Unkarin armeijaa vastaan. Itävallan sotilashallinto 1849–1860 oli tuhoisa unkarilaisille mutta hyödytti romanialaisia talonpoikia. Kuitenkin vuonna 1867 tapahtuneessa Itävalta-Unkarin muodostamisessa Transilvania liitettiin Unkarin valtaan. Trianonin rauhansopimuksessa 1920 Romania sai Transilvanian. Elokuussa 1940 Adolf Hitler antoi Wienin välitystuomiossa Transilvanian pohjoisosan Unkarille, mutta vuonna 1947 se palautettiin Romanialle.[1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Transylvania Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.2.2024.
  2. Transylvania World Encyclopedia. Viitattu 19.2.2024.
  3. Transylvanian Ethnic Groups Encyclopedia of World Cultures. Viitattu 19.2.2024.
  4. Stephen R. Burant (toim.): Transylvania Hungary: A Country Study. 1989. GPO for the Library of Congress. Viitattu 19.2.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Alexandru Dimitrie Xenopol, Histoire des Roumains, Paris, 1896 (ranskaksi)
  • Constantin C. Giurescu, Transylvania in the history of Romania: An historical outline, Garnstone P; 1969 (englanniksi)
  • Milton G. Lehrer and David Martin, Transylvania: History and Reality, Bartleby Press; 1986 (englanniksi)
  • Ion Grumeza, Dacia: Land of Transylvania, Cornerstone of Ancient Eastern Europe, Hamilton Books, 2009 (englanniksi)
  • Savolainen, Mikko: Transilvania - Kaukametsä. Tammi, Tampere 1990 ISBN 951-30-9466-9

Aiheesta muualla

muokkaa