Daakia

muinainen kuningaskunta Euroopassa

Daakia (m.kreik. Δακία, Dakia; lat. Dacia) oli antiikin aikainen alue ja kuningaskunta Tiszan ja Dnestrin välillä Tonavan pohjoispuolella ja Karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyisten Romanian ja Moldovan valtioiden alueella. Siellä asui traakialainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. Alue oli osana Rooman valtakuntaa 100–200-luvuilla.

Dacian provinssi. Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu kaupunki, jonka Trajanuksen tiedetään perustaneen.

Romanialainen automerkki Dacia on nimetty Daakian latinalaisen nimen mukaan.

HistoriaMuokkaa

Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin he joutuivat tekemisiin roomalaisten kanssa, ja Daakia oli kuningaskunta 200-luvulta eaa. Rooman keisari Augustus voitti daakialaiset, mutta heidän sotajoukkonsa hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa.

Roomalainen kausiMuokkaa

Daakiasta tuli Rooman provinssi Dacia tai Dacia Traiana, kun keisari Trajanus valloitti alueen Daakian sodissa vuosina 101–106.[1]

Trajanus nimitti 11. elokuuta 106 Dacian provinssin ensimmäiseksi maaherraksi D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa pääkaupunki Sarmizegetusan valtauksen jälkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet iazygit ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja Valakian tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.[2]

Trajanus jätti Daakiaan useita legioonia, ainakin Legio IIII Flavian Berzobikseen ja Legio XIII Gemina Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi Mustallemerelle. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.[2]

Trajanus perusti ainakin yhden uuden colonian Daakiaan, Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin municipiumiksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.[2]

Trajanuksen ajan jälkeen Dacia oli jaettuna useaan provinssiin.[3] Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen romanian kieli, joka on romaaninen eli perustuu latinan kieleen.

Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri syntyi Daakiassa Naissuksessa. Gallienuksen aikana 256 gootit ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. Aurelianuksen (270–275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä, seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle Dacia Aurelianaan. Hunnit valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376. Madjaarit valloittivat Transilvanian 800-luvulla.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Roomalaisten provinssien muodostuminen ja organisaatio”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 197. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7.
  2. a b c Bennett, Julian: Trajan: Optimus Princeps, s. 163–172. Indiana University Press, 2001. ISBN 0-253-21435-1.
  3. Żmudziński, Mateusz: An Overall Approach on the Roman Economy of the Province of Upper Dacia. Journal of Ancient History and Archeology, June 2015, 2. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa