Csángót

Csángót /tšaaŋgoot/ (unk. csángók, yks. csángó /t͡ʃaːngoː/; rom. ceangăii; saks. Tschangos, yks. Tschango, tai Tschangonen) ovat unkarilaisten alaryhmä (tai joukko erillisiä unkarilaisten alaryhmiä).

Csángót
Csángójen lippu.
Csángójen lippu.
Asuinalueet Bacău
Kielet unkari
Uskonnot roomalaiskatolisuus

Karpaattien itäpuolisten seutujen csángót ovat Euroopan ainoat unkarilaiset, jotka ovat vuosisatojen ajan eläneet laajoina maalaisyhteisöinä muualla kuin Karpaattien altaan alueella.

Tärkeimmät csángó-ryhmätMuokkaa

Kun puhutaan csángó-heimosta tarkemmin määrittelemättä, tarkoitetaan yleensä Romanian Länsi-Moldovan perinteistä unkarinkielistä vähemmistöä (unk. moldvai csángók /moldvɒi t͡ʃaːngoːk/). Heistä pääosa asuu Bacăun (unk. Bákó) piirikunnassa.

Csángó-unkarilaisiksi on lisäksi kutsuttu eräitä muitakin Karpaattien itäpuolella ja Transilvaniassa asuvia, (nykyään tai aiemmin) unkarinkielisiä ryhmiä. Näistä tunnetuimmat ovat:

  • Gyimesin csángót (unk. gyimesi csángók /ɟimɛʃi t͡ʃaːngoːk/), joitten perinteinen asuma-alue sijaitsee Transilvanian ja Moldovan historiallisten alueitten rajalla, Trotuș-joen (unk. Tatros) laaksossa
  • Barcaságin csángót (unk. barcasági csángók /bɒrt͡sɒʃaːgi t͡ʃaːngoːk/), joitten perinteinen asuma-alue sijaitsee Kaakkois-Transilvanian Barcaságissa (rom. Țara Bârsei, saks. Burzenland), nykyisessä Brașovin piirikunnassa.

NimityksestäMuokkaa

Moldaviassa csángó on ollut endonyymi eli kansanryhmän itsestään käyttämä nimitys. Transilvaniassa sen sijaan ainakin osassa tapauksista tilanne on ollut se, että ”csángót” itse käyttävät itsestään yksinkertaisesti nimitystä magyar (’unkarilainen’) mutta heidän naapureinaan asuva suurempi székely-unkarilaisten yhteisö on käyttänyt heistä nimitystä csángó, jolla on korostettu sitä, että he kulttuuriltaan ja varsinkin puheenparreltaan poikkeavat székelyeistä.

Csángó-unkarilaisten varhaisesta historiasta on niukasti jos lainkaan asiakirjatietoa, ja tutkijat ovat kiistelleet heidän alkuperästään. Kuitenkin jo murteita tutkimalla voidaan päätellä, että yllä mainitut kolme ryhmää ovat eläneet pitkään erillään sekä székely-unkarilaisista että toisistaan.

Nimityksen csángó alkuperästä ja merkityksestä on useita kilpailevia teorioita. Nämä eivät ole pelkästään akateemisen keskustelun aiheita, sillä ainakin osa csángó-unkarilaisista identifioituu sen kautta, merkitseekö nimitys ’erilleen vaeltanutta’, ’vaeltelijaa’, ’kellonsoittajaa’, ’ässävikaista’ vai kenties jotakin muuta. Merkitykset ’erilleen vaeltanut’ ja ’kellonsoittaja (kelloja soittava rajaseudun vartija)’ ovat kansan keskuudessa suosittuja.

IdentiteetistäMuokkaa

Vuosisatojen ajan erityisesti Moldovan csángó-unkarilaisia ovat erottaneet ympäröivien kylien romanialaisista sekä katolinen uskonto että äidinkieli. Yhä useampien sukujen kohdalla identiteetti on kuitenkin jäänyt kyläyhteisön yhteenkuuluvuuden ja perheen suullisen perinteen varaan, kun äidinkieli on vähitellen vaihtunut romaniaan ja toisaalta katolisen uskonnon harjoittaminen on yleistynyt Moldovan romanialaisten keskuudessa.

Katso myösMuokkaa