Vladimirin alue

Venäjän federaation hallinnollinen alue

Vladimirin alue (ven. Влади́мирская о́бласть, Vladimirskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa Moskovan itäpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Jaroslavlin ja Ivanovon alueisiin, idässä Nižni Novgorodin alueeseen, etelässä Rjazanin alueeseen sekä lännessä Moskovan alueeseen.

Vladimirin alue
Влади́мирская о́бласть
Russia-Vladimir-Vicinity.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 56°09′N, 40°25′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Keskinen
Piiritasoisia kaupunkeja 5
Piirejä 16
Perustettu 14. elokuuta 1944
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Vladimir
 – kuvernööri Nikolai Vinogradov
Pinta-ala 29 000 km²
Väkiluku (2002) 1 523 990
 – väestötiheys 52,55 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-VLA
Vladimirin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

MaantiedeMuokkaa

Vladimirin alue kuuluu pääasiassa Itä-Euroopan tasankoon, vain luoteisosa sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Alueen itärajalla virtaa Oka. Okan sivujoki Kljazma virtaa Vladimirin kaupungin läpi.

HistoriaMuokkaa

Vladimirin kaupunki on perustettu noin vuonna 990 jaa. Siitä tuli Luoteis-Venäjän ja Vladimir-Suzdalin valtion pääkaupunki vuonna 1157.

Se oli johtava venäläisvaltio Kiovan vallan romahtamisen jälkeen 1100-luvulla. Mongolit valloittivat alueen vuonna 1238 ja polttivat koko kaupungin. Siitä huolimatta Vladimirissa on hyvin säilyneitä katedraaleja, kirkkoja ja luostareita, jotka edustavat vanhaa perinnettä sekä kristillisine että pakanallisine koristeaiheineen.

Yksi Euroopan tärkeimmistä arkeologisista löydöistä myöhäispaleoliittiselta kaudelta, Sungirin asutus ihmishautoineen sijaitsee Vladimirin alueella. Sungir on noin 20 000–28 000 vuotta vanhaa asutusta.

VäestöMuokkaa

Vladimirin alueen asukasluku on 1 449 000 henkeä (vuonna 2008). Kaupunkiväestön osuus on 77,7 %.[1] Suurimmat kaupungit ovat Vladimir, Kovrov, Murom, Aleksandrov, Gus-Hrustalnyi, Koltšugino ja Vjazniki.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 94,7 % on venäläisiä ja 0,6 % tataareja.[2]

HallintoMuokkaa

Vladimirin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Vladimir. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Paikallishallintoa varten alue on jaettu 16 piiriin ja 5 kaupunkialueeseen.[3]

PiiritMuokkaa

KaupunkialueetMuokkaa

TalousMuokkaa

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kevyt-, kemian- ja lasiteollisuus. Lisäksi harjoitetaan taidekäsitöitä.

MaatalousMuokkaa

Maatilat kattavat 38% koko alueesta. Tärkeimpiä tuotteita on vilja, vihannekset, peruna, rehukasvit ja pellava. Nauta- ja pienkarja, myös siat ovat alueen karjatalouden päähaarat. Vladimirin kuormahevonen on Venäjän tärkeimpiä työhevosia.

Alueelta johtavat rautatiet Ivanovoon, Moskovaan ja Nižni Novgorodiin. Moskova-Vladimir-Nižni Novgorod ja Moskova-Vladimir-Kazan ovat tärkeitä kauppa- sekä matkustusreittejä.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa