Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit. Se kuuluu samojedikielten pohjoissamojedilaiseen ryhmään[1]. Muita pohjoissamojedilaisia kieliä ovat enetsi, juratsi ja nganasani[1].
| Nenetsi | |
|---|---|
| Oma nimi | ненэцяʼ вада |
| Muu nimi | jurakki, jurakkisamojedi |
| Tiedot | |
| Alue | Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Taimyr |
| Virallinen kieli | Nenetsia |
| Puhujia | 31 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
samojedikielet pohjoissamojedikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | mis (luokittelemattomat kielet) |
| ISO 639-3 | yrk |
Nenetsiä puhui vuoden 1989 tilaston mukaan 27 273 ihmistä, joista 26 730 puhujalla se oli äidinkieli ja 543 puhujalla toinen kieli. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan nenetsin taitoisia oli yhteensä 31 311. Tässä luvussa ovat sekä ensimmäisenä että toisena kielenä nenetsiä puhuvat.lähde?Kaikkiaan etnisiä nenetsejä on noin 44 000.[2]
Nenetsiä puhutaan pääasiassa Pohjois-Venäjällä Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa, Taimyrissa sekä Kuolan niemimaan itäosassa. Kieli jakautuu tundra- ja metsänenetsiin. Muotojen keskinäinen ymmärrettävyys ei ole suurta. Nykyisin näitä pidetään kahtena eri kielenä, koska niiden keskinäiset erot ovat niin suuret[2]. Metsänenetsillä on vain noin 700 puhujaa, eikä sillä ole kirjakieltä[2].
Nenetsin kirjakieli pohjaa siis tundranenetsiin. Ensimmäinen nenetsinkielinen aapinen ilmestyi vuonna 1895[2]. Ensimmäinen nenetsinkielinen runoilija oli Tyko Vylko, joka kirjoitti ensimmäiset runonsa vuosina 1913–1914[3]. Varsinainen turndranenetsiin pohjautuva kirjakieli luotiin kuitenkin vasta 1930-luvulla[2]. Nenetsiksi ilmestyy jonkin verran sanomalehtiä, radio-ohjelmia, lastenkirjoja, oppikirjoja sekä kaunokirjallisuutta[2].
Kirjaimet ja äänteet
muokkaaKirjaimet
muokkaaNenetsiä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Aakkosto on sama kuin venäjässä, mutta siinä on kolme lisäkirjainta.
| А а | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё | Ж ж |
| З з | И и | Й й | К к | Л л | М м | Н н | Ӈ ӈ |
| О о | П п | Р р | С с | Т т | У у | Ф ф | Х х |
| Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э |
| Ю ю | Я я | ʼ | ˮ |
Äänteet
muokkaaNenetsissä on 32 konsonanttia. Liudentuneet konsonantit (joita esiintyy myös esimerkiksi savon ja karjalan murteissa) merkitään alla olevassa taulukossa heittomerkillä.
Konsonantit
| Soinnittomat klusiilit | k | k̕ | p | ṕ | t | t̕ |
| Soinnilliset klusiilit | g | g̕ | b | b́ | d | d̕ |
| Suhuäänteet | s | ś | ʒ | ʒ́ | ʦ | ʦ́ |
| Nasaalit | m | ḿ | n | ń | ŋ | |
| Lateraalit ja tremulantit | l | ĺ | r | ŕ | ||
| Muut äänteet | h | h́ | w | j | ' |
Vokaalit Nenetsissä on seitsemän vokaaliäännettä. Pitkiä vokaaleja tai diftongeja ei ole.lähde?
Seitsemän laulua tundralta
muokkaaSeitsemän laulua tundralta on Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin ohjaama elokuva, joka perustuu nenetsi Lapsuin omiin kokemuksiin ja nenetsien kansanperinteeseen. Elokuva on ensimmäinen nenetsinkielinen näytelmäelokuva. Suomessa se sai vuoden parhaan elokuvan Jussi-palkinnon ja nimettiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi ei-englanninkielisten elokuvien sarjassa. Pariisin elokuvajuhlilla elokuva sai lehdistöpalkinnon. Elokuvan on tuottanut Jörn Donner Productions Oy, ja se valmistui vuonna 2000.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. (Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302–317) Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Nenetsinkielinen Wikipedia hautomossa
- Nenetsi - venäjä - englanti -sanasto[vanhentunut linkki]
- Metsänenetsit - Metsaneenetsid - Les Nenets des forêts (Arkistoitu – Internet Archive)
- tundranenetsi (englanniksi)
- metsänenetsi (englanniksi)
- Tundranenetsin kielen (kokeellinen) e-opetusohjelma[vanhentunut linkki]
- Tundranenetsin kielen e-sanakirja