Hakassia

Хакасия Республиказы1 Республика Хакасия2
lippu vaakuna
Motto:  –
Viralliset kielet	hakassi ja venäjä
Pääkaupunki	Abakan (nimenä v:een 1925 asti Ust Abakanskoje, 1925-31 Hakassk)
Suurin kaupunki	Abakan (166 500 asukasta)
Presidentti Pääministeri	?
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	61 900 km² ei merkittävästi
Väkiluku (2003)  – yhteensä  – väestötiheys	572 409 9,3 / km²
Valuutta	Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke	UTC+7 (MSK+4)
Muodostuminen  – kansallinen piirikunta  – aut. alue  – tasavalta	1923 20. lokakuuta 1930 1991
Kansallislaulu	?
Kotisivu	http://www.gov.khakasnet.ru/
1Hakassinkielinen nimi - Hakasija Respublikazõ 2Venäjänkielinen nimi - Respublika Hakasija

Hakassia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Etelä-Siperiassa. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä Krasnojarskin aluepiiri, etelässä Tuva ja Altain tasavalta, lännessä Kemerovon alue.

Maantiede

Hakassian pinta-alasta noin 65 prosenttia on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori on Karagoš, joka yltää 2 930 metrin korkeuteen. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan Jenisein ja sen lisäjoen Abakanin laaksoihin. Muita merkittäviä jokia ovat Obin vesistöalueeseen kuuluvat Tom, Beliy, Iius ja Tšernyi Iius. Alueen järvistä suurimmat ovat makeavetiset Tšernoe, Fyrkal ja Itkul’ sekä suolajärvet Bele ja Šira. Tasankojen arokasvillisuus vaihtuu metsäksi vuoristoja kohti mentäessä. Yli 40 % maan pinta-alasta on metsien peitossa. Yleisimmät puulajit ovat sembramänty ja lehtikuusi.

Väestö

Hakassian väkiluku on 586 000 (1996), joista alkuperäisväestöä hakasseja on vain 11,1 %. Maan suurin etninen ryhmä on venäläiset 79,5 %. Lisäksi on ukrainalaisia 2,3 %, saksalaisia 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Eri heimojen murteet eroavat toisistaan aika lailla,tästä huolimatta hakasseille on luotu yhteinen kirjakieli.

Suurin kaupunki on pääkaupunki Abakan, jossa asuu 166 500 ihmistä. Abakanin lisäksi maassa on vain 4 muuta kaupunkia, joista suurimmat ovat Tšernogorsk (79 300 as.) ja Sajanogorsk (56 200 as.).

Hallinnollinen jako

Hakassia on jaettu hallinnollisesti 5 kaupunkialueeseen ja 8 piiriin.

Kaupunkialueet

• Abakan
• Abaza
• Tšernogorsk
• Sajanogorsk
• Sorsk

Piirit

• Altain piiri (Алтайский)
• Askizin piiri (Аскизский)
• Bejan piiri (Бейский)
• Bogradin piiri (Боградский)
• Ordžonikidzevskojen piiri (Орджоникидзевский)
• Širan piiri (Ширинский)
• Taštypin piiri (Таштыпский)
• Ust-Abakanin piiri (Усть-Абаканский)

Talous

Hakassit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja yhä vieläkin 2/3 heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan metsävaroista johtuen pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, värimetalleja ja marmoria. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakasiassa hyvin.

Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki Abakan, josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Abakanista on rautatieyhteys pohjoiseen Atšinskiin, itään Taišetiin ja länteen Novokuznetskiin.

Historia

Hakassien esi-isien asuinalue oli kirgiisien vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat mongolien valtaan 1200-luvulla. Turkkilais-tataarilaiset hakassit sekoittuivat mongolien kanssa ja näin syntyivät nykyiset hakassit, jotka jakaantuvat viiteen eri heimoon.

Venäjä otti tämän Kirgiisien maana tai Khongorain nimellä tunnetun alueen haltuunsa 1700-luvulla. Jonkun verran hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin kristinuskoon. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa venäläistä väestöä. Hakasseja kutsuttiin Abakanin tai Minusinskin tataareiksi, kunnes Neuvostoliiton alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi hakassit.

Hakassien kansallinen piirikunta perustettiin 1923 ja siitä tuli Hakassien autonominen alue 20. lokakuuta 1930, joka oli hallinnollisesti osa Krasnojarskin aluepiiriä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi. Esimerkiksi šamaanit paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna 1991. Tämän jälkeen Hakassia ei enää kuulunut Krasnojarskin aluepiiriin.

Aiheesta muualla

Venäjän federaation subjektit