Hakassia

Hakassia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Etelä-Siperiassa. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä Krasnojarskin aluepiiri, etelässä Tuva ja Altain tasavalta, lännessä Kemerovon alue.

Hakassian tasavalta Хакасия Республиказы1 Республика Хакасия2
Lippu	Vaakuna
Hakassian sijainti Venäjän federaation kartalla
Koordinaatit: 61.6683°N, 50.8347°E
Valtio	Venäjä
Perustettu	kansallinen piirikunta 1923
aut. alue	20. lokakuuta 1930
Tasavalta	1991
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Abakan (nimenä v:een 1925 asti Ust Abakanskoje, 1925-31 Hakassk)
– suurin kaupunki	Abakan (166 500 asukasta)
– Päämies	Valentin Konovalov
Pinta-ala	61 900 km²
Väkiluku (2003)	572 409
– väestötiheys	9,3 as./km²
Kielet	hakassi ja venäjä
Symbolit
– Lippu	Hakassian lippu
– Vaakuna	Hakassian vaakuna
– Kansallislaulu	Xakas gįmn
www.gov.khakasnet.ru
Aikavyöhyke UTC +7 (MSK+4) 1Hakassinkielinen nimi - Hakasija Respublikazõ 2Venäjänkielinen nimi - Respublika Hakasija
Infobox OK

Maantiede

Hakassian pinta-alasta noin 65 prosenttia on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori Karagoš on 2 930 metriä merenpinnasta. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan Jenisein ja sen lisäjoen Abakanin laaksoihin. Muita merkittäviä jokia ovat Obin vesistöalueeseen kuuluvat Tom, Beliy, Iius ja Tšernyi Iius. Alueen järvistä suurimmat ovat makeavetiset Tšernoe, Fyrkal ja Itkul’ sekä suolajärvet Bele ja Šira. Tasankojen arokasvillisuus vaihtuu metsäksi vuoristoja kohti mentäessä. Yli 40 % maan pinta-alasta on metsien peitossa. Yleisimmät puulajit ovat sembramänty ja lehtikuusi.

Väestö

Vuonna 1996 Hakassian väkiluku oli 586 000 asukasta, joista alkuperäisväestöä hakasseja on vain 11,1 %. Tasavallan suurin etninen ryhmä on venäläiset 79,5 %. Lisäksi on ukrainalaisia 2,3 %, saksalaisia 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Hakasseille on onnistuttu luomaan yhteinen kirjakieli, vaikka eri heimojen murteet poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Pääkaupunki Abakan on samalla suurin kaupunki 166 500 asukkaallaan. Abakanin lisäksi maassa on vain neljä muuta kaupunkia, joista suurimmat ovat Tšernogorsk (79 300 as.) ja Sajanogorsk (56 200 as.).

Hallinnollinen jako

Hakassia on jaettu hallinnollisesti viiteen kaupunkialueeseen ja kahdeksaan piiriin.

Kaupunkialueet

• Abakan
• Abaza
• Tšernogorsk
• Sajanogorsk
• Sorsk

Piirit

• Altain piiri (Алтайский)
• Askizin piiri (Аскизский)
• Bejan piiri (Бейский)
• Bogradin piiri (Боградский)
• Ordžonikidzevskojen piiri (Орджоникидзевский)
• Širan piiri (Ширинский)
• Taštypin piiri (Таштыпский)
• Ust-Abakanin piiri (Усть-Абаканский)

Talous

Hakassit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja yhä vieläkin kaksi kolmasosaa heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan suurten metsävarojen vuoksi pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, värimetalleja ja marmoria. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakassiassa hyvin.

Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki Abakan, josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Abakanista on rautatieyhteys pohjoiseen Atšinskiin, itään Taišetiin ja länteen Novokuznetskiin.

Historia

Hakassien esi-isien asuinalue oli kirgiisien vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat mongolien valtaan 1200-luvulla. Turkkilais-tataarilaiset hakassit sekoittuivat mongoleihin ja näin syntyivät nykyiset hakassit, jotka jakaantuvat viiteen eri heimoon.

Venäjä valtasi tämän Kirgiisien maan tai Khongorain nimellä tunnetun alueen 1700-luvulla. Osa hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin kristinuskoon. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa venäläistä väestöä. Hakasseja kutsuttiin Abakanin tai Minusinskin tataareiksi, kunnes Neuvostoliiton alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi hakassit.

Hakassien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1923 ja siitä tuli 20. lokakuuta 1930 Hakassien autonominen alue, joka oli hallinnollisesti osa Krasnojarskin aluepiiriä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi; esimerkiksi šamaanit paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna 1991. Tämän jälkeen Hakassia ei enää kuulunut Krasnojarskin aluepiiriin.

Aiheesta muualla

Venäjän federaation subjektit